Kansallismuseon numeroituihin laatikoihin arkistoidut esinelöydöt kertovat Risto Nurmelle, miten 1600-luvun torniolainen kulutti.

Viikon 14 tutkijatapaaminen: Roskat kertovat 1600-luvun kaupunkilaisuudesta

Arkeologille pois heitetyt esineet ovat dataa, jonka avulla kerrotaan menneistä ihmisyhteisöistä. Tieto odottaa soveltajaansa nykypäivän markkinoinnissa.

Tiede  | 

Teksti Essi Oikarinen

Kuvat Essi Oikarinen

Mitä hankkeessanne on kyse, arkeologian tutkijatohtori Risto Nurmi?

Tarkastelen 1600-luvun kaupunkilaisten kulutuskäyttäytymistä ja sitä kautta kaupunkilaisuuden kehitystä. Aloitin samojen teemojen parissa aikoinaan jo gradussani, kun menin Tornion arkeologisille kaivauksille assistentiksi. Haluan tietää, miten ihmisistä tuli kaupunkilaisia Torniossa ja muualla Pohjois-Skandinaviassa.

Miten esineet voivat kertoa kaupunkilaisuudesta ja kulutuskäyttäytymisestä?

Arkeologia on kiinnostunut niistä esineistä, mitä heitämme pois. Nykytutkijat ovat konkretisoineet tätä tonkimalla roskapönttöjen sisältöjä ja kertomalla sen avulla väestön kulutustottumuksista.

Arkeologiassa löydettyjä esineitä arvotetaan ja niille määritellään keskinäisiä arvoja ja statuksia matemaattisten kaavojen ja indeksien avulla. Arvottaminen perustuu nykyisin malleihin, jotka on muodostettu Yhdysvaltojen itärannikon ylemmän keskiluokan arvomaailmaan pohjautuen. Näin ei voida kuitenkaan selittää 1600-luvun torniolaisen kaupunkilaisen elämää. On eri asia, mitä tavarat ovat maksaneet Pohjanlahden perukoilla tai millaiset tavarat tänne ovat ylipäänsä päätyneet. On siis tärkeää kehittää analyysia eri konteksteissa.

Vuosisatojen takaista kulutustietoa voisi mahdollisesti soveltaa myös nykypäivän markkinoinnissa.

Mitä peräpohjaisesta kulutuskäyttäytymisestä on selvinnyt?

Tornio perustettiin 1620-luvulla. Vanhimmat löydetyt esineet ovat moneen kertaan korjattuja ja käytettyjä. Vuosisadan lopulla trendi muuttuu, sillä rikkinäisiä esineitä alkaa löytyä enemmän. Tästä voi päätellä, että kaupunkilaisten ajatusmalli muuttui ja ollaan oltu valmiita heittämään pois. Torniosta ei ole kuitenkaan löytynyt esimerkiksi kultaa, timantteja tai valukelpoista metallia. Näitä siis pidettiin arvossaan, säilytettiin huolella ja jatkokäytettiin.

On edelleen epäselvää, onko kyseessä laajemminkin pohjoisskandinaavinen ilmiö. Muun muassa tätä selvitän tutkimuksessani. Arkeologisessa aikaperspektiivissä valtioiden rajat ovat merkityksettömiä, sillä eihän niitä aikoinaan ollut. Harmittavan usein arkeologista tutkimusta tehdään vain valtioiden sisällä.

Mitä voisimme tehdä nykypäivänä toisin, jotta tulevaisuuden arkeologien ei tarvitsisi rapsutella maakerroksien alta tietoa elämäntyylistämme?

Meidän ei tarvitse tietoisesti auttaa tulevaa. Arkistotutkimuksessa esineiden säilöminen ja arvottaminen on arkipäivää, mutta arkeologian tavoitteena on selvittää sosiaalista ajatusmaailmaa. Jos säilömme esineitä tulevia tutkijoita varten jo nyt, luomme valmiiksi tarinaa itsestämme.

Arkistoihin säilötään hyvin säilyneitä esineitä, mutta arkeologiaa kiinnostavat käytön jäljet. Tällöin kiinnostavaa on myös se, mitä kaivauksilta ei löydy, eli mistä on siis pidetty erityisen hyvin huolta.

Arkeologi joutuu turvautumaan näihin palasiin, koska pompeijeja, joissa kaikki tavarat olisivat tallessa sellaisenaan, ei käytännössä ole.

Julkaistu 5.4.2016

Essi Oikarinen

Tiedeviestinnän opiskelija, joka haluaisi keksiä lisää värejä ja valon aallonpituuksia.

Lue seuraavaksi

Oulun Tutkijoiden yössä voi vierailla virtuaalisessa eläinmuseossa – Selvitimme myös, mitä uutta sijaintia etsivälle eläinmuseolle kuuluu nyt

Anni Hyypiö

Tiede

27.9.2019

Tove Janssonin tuotannossa huumori ja alakulo kulkevat käsi kädessä

Terhi Suominen

Mitä tieteessä tapahtuu

9.8.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821