Tutkijaksi vähän vahingossa

Germaanista filologiaa pääaineenaan opiskellut Irene Lehto päätyi tutkimaan kansainvälistä yrittäjämäistä myyntiä kauppakorkeakouluun.

Tiede  | 

Teksti Minna Koivunen

Kuvat Anna Mansisto

Sivuaineet johdattivat filosofian maisteri Irene Lehdon tohtorikoulutettavan tielle. Hän opiskeli germaanista filologiaa kansainvälisen yritysviestinnän koulutusohjelmassa Humanistisessä tiedekunnassa. Opettajaksi hän ei halunnut eikä tutkijankaan työ käynyt mielessä. Sivuaineena hänellä oli muun muassa kansainvälinen liiketoiminta. Mahdollisuus jatko-opiskelijuudesta muussa kuin oman pääaineen tiedekunnassa ei kuitenkaan opiskeluaikana ollut tiedossa.

Nyt Lehdolla on kolmas syksy menossa väitöskirjan parissa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa (ent. taloustieteellinen tiedekunta). Hänen tutkimusaiheensa on pienyritysten kansainvälistyminen ja yrittäjämäinen myynti.

Tähän tilanteeseen Lehto päätyi ikään kuin vahingossa. Vastavalmistuneena hän kyseli entiseltä kansainvälisen liiketoiminnan opettajaltaan suosituksia ja töitä. Lehto pääsi mukaan YKO-projektiin ja aloitti väitöskirjan tekemisen. Aluksi hänen nimikkeensä oli tutkimusavustaja, ja sitten kun hän sai jatko-opiskeluluvan, tuli hänestä virallisesti tohtorikoulutettava.

Tarinat kertovat

Monilla on ennakkoluuloja siitä, mitä myyminen on ja millaisia myyjät ovat. Lehto haluaa tutkimuksessaan tuoda esille sitä, ettei ole olemassa vain yhdenlaista myyntiä eikä myymistaitojen tarvitse olla synnynnäisiä. “Kaikista yrittäjistä on myyjiksi, ja myymisen voi oppia käytännössä.”

Yrittäjämäistä kansainvälistä myyntiä hän tutkii viiden palvelu- ja tuotekokonaisuuksia tarjoavan pienyrityksen kautta, ja aineistona on yrittäjien haastattelut. Hän seuraa yrityksiä yli vuoden ajan ja tekee useampia haastatteluja.

Kaikki hänen haastattelemansa yrittäjät ovat ensi kertaa yrittäjiä ja yhtä lukuun ottamatta he eivät ole koskaan työskennelleet yritysmyyjinä. Yritykset on valittu tutkimukseen sillä kriteerillä, että yrittäjät ovat itse neuvotteluissa mukana ja kansainvälisen myynnin alkamisesta on alle kolme vuotta.

Irene Lehtoa kiinnostaa erityisesti yrittäjien kokemukset myyntineuvotteluista kansainvälisillä markkinoilla ja yritysten lähestyminen kansainvälistymiseen. Hän seuraa myös sitä, missä vaiheessa yritykset alkavat suunnitelmallisesti hoitaa myyntiä eli esimerkiksi milloin ne palkkaavat varsinaisia myyjiä tai ostavat myyntipalveluita yrityksen ulkopuolelta. “Pyrin saamaan heidät kertomaan tarinoita.”

Jokainen päivä on erilainen

Oman väitöskirjatutkimuksen lisäksi Lehto työskentelee kansainvälisen liiketoiminnan johtamisen (international business management) maisteriohjelman koordinaattorina. Hänen ei ole juurikaan tarvinnut hakea väitöskirjatutkimustaan varten apurahoja, sillä hän on ollut kahden kuukauden apurahajaksoa lukuun ottamatta koko ajan Oulun yliopiston kauppakorkean palkkalistoilla.
Koordinaattorin työtehtävät vaikuttavat tohtorikoulutettavan työpäivään kausittain. Keväisin opiskelijoiden hakemusten käsittely ja syksyisin uusien maisteriopiskelijoiden tulo vievät aikaa eikä noina aikoina päiviin jää niin paljon omaa tutkimusaikaa.

Vaikka Lehdon on mahdollista pitää kotitoimistopäiviä, työskentelee hän mielellään yliopistolla sijaitsevalla työhuoneellaan, jonka hän jakaa toisen tohtorikoulutettavan kanssa. Yhteisön tuki, toisten tutkijoiden sparraus ja hyvä ilmapiiri luovat mielekkään työympäristön.

Pidän siitä, ettei tämä ole kellokorttityötä. Toimin hyvin paineen alla ja joskus kirjoitan 24 tuntia putkeen. Kun ajatus juoksee, silloin on tehtävä.

Koska tutkimukseen kuuluu useita eri työvaiheita, ovat tutkijan työpäivät monipuolisia eikä yhdenlaista perustyöpäivää ole. Lehdon päivät muodostuvat sähköposteihin eli useimmiten opiskelijoiden kysymyksiin vastaamisesta, oman tutkimuksen suunnittelusta, aineiston keruusta, aineiston järjestämisestä ja aiempien tutkimusten lukemisesta.

Viimeksi mainittua työpäiviin mahtuu runsaasti. Tälläkin hetkellä väikkäritutkijalla on iso pino kirjoja odottamassa niiden avaamista.

“Pitää löytää teorioita, joita haluaa hyödyntää ja mitkä rajaa ulkopuolelle”, hän selittää aiempien tutkimusten lukemisen merkitystä tutkimuksen teolle.

Tutkimisen nautinnollisinta antia Lehdolle on aineiston kerääminen sekä onnistumisen tunteet.
“Paljon joutuu hakkaamaan päätä seinään ja haastamaan jatkuvasti omaa ajatteluaan. Aineiston läpikäymisessä herää uusia ajatuksia ja lisäkysymyksiä. Koko ajan kehittyy se, miten tulkitsen aineistoa.”

Työt kulkevat mukana

Lehto kuuluu niihin tutkijoihin, jotka eivät osaa jättää töitään työpaikalle. Läppäri kulkee lähes aina mukana kotiin asti.
“Pidän siitä, ettei tämä ole kellokorttityötä. Toimin hyvin paineen alla ja joskus kirjoitan 24 tuntia putkeen. Kun ajatus juoksee, silloin on tehtävä.”

Jatkuvasti hän ei yötä päivää työskentele, vaan pyrkii tasapainottamaan ajankäyttöä ja ottamaan aikaa itselle silloin, kun pystyy. Entiselle ylisuorittajalle työn ja vapaa-ajan erottaminen on edelleen vaikeaa. Nuori tutkija ei välillä osaa olla kokematta huonoa omaatuntoa siitä, että ei juuri jollain tietyllä hetkellä tee tutkimusta. Työn vastapainona hänelle toimivat urheilu ja SPR:n nuorten ystävänvälityspalvelun koordinointi.

“Liikkuminen on tehokas keino tyhjentää pää.”

Julkaistu 15.10.2014 numerossa 9/2014

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue seuraavaksi

“Jos sanani ovat totta, ruumiini ei mätäne” – Kirkkohaudat raottavat entisajan elämän salaisuuksia

Sampo Marski

Tiede

23.10.2018

Tulevaisuuden odotukset vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin – Oululaistutkimus auttaa ymmärtämään syitä näköalattomuuden taustalla

Sampo Marski

Tiede

9.10.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821