Tutkimusta elävässä laboratoriossa

Marko Jurmun tutkimuksen laboratoriot ovat aina kaiken kansan nähtävillä. UBI-näyttöjä tutkivan Jurmun mukaan elävä laboratorio haastaa mutta ennen kaikkea palkitsee tutkijaansa.

TEKSTI Ville Koivuniemi

KUVAT Anna Mansisto

Tieteen tekoon liittyy usein tutkimustyötä laboratoriossa. Niin liittyy myös tietotekniikan jatko-opiskelija Marko Jurmun tutkimukseen, joskin laboratoriona toimivat elävän elämän tilat Oulun kaupunkiympäristössä.

Jurmu tutkii julkisten, digitaalisten näyttöjen käyttöä. Hänen laboratorionsa sijaitsevat siis Oulussa olevien UBI-näyttöjen ympärillä.

”Käyttödatamme tulee sen perusteella, miten ihmiset näyttöjä käyttävät”, Jurmu kertoo.

Käytännön työssä oikean elämän laboratorio vaatii tutkijoilta myös lehmän hermoja. Esimerkiksi Oulun kaupunkikuvatyöryhmän siunausta uudelle näytölle saattaa joutua odottamaan kuukausikaupalla tai pahimmillaan UBI-näytöt voivat joutua ilkivallan kohteeksi.

Aito ympäristö kuitenkin ennen kaikkea kiehtoo Jurmua.

”Kyllä tämä aitojen ympäristöjen prototypointi on leviämässä muuallekin”, Jurmu sanoo ja jatkaa, että aidoissa tutkimusympäristöissä saadut käyttökokemukset ovat aina rikkaampia ja monipuolisempia kuin laboratoriotulokset.”

Vierailut kolmeen maahan

Jurmu on viettänyt paljon aikaa työssään Suomen rajojen ulkopuolella. Maisterivaiheessaan hän vieraili kaksi kertaa Yhdysvalloissa. Jatko-opiskelijana hän on puolestaan vieraillut kahdeksan kuukautta Münchenissä ja vuoden Tokiossa.

”Ulkomaankomennusten jälkeen sitä katsoo eri tavalla kotiyliopiston toimintaa. Suurin ero jatko-opiskelijan näkökulmasta on se, että siinä missä Suomessa tehdää työtä enemmän tiimeissä, ulkomailla sitä on enemmän yksin väitökirjaprojektin kanssa. Suomessa oppii tärkeitä tiimityötaitoja, ulkomailla voi olla esimerkiksi enemmän joustavuutta oman tutkimuksen fokusoinnissa”, Jurmu pyörittelee.

Saamansa ohjauksen laadussa Jurmu ei näe valtavia eroja maiden välillä, vaan uskoo ohjauksen liittyvän enemmän ohjaajan ammattitaitoon kuin kulttuuriin.

Epävarmuus painaa tutkijaa

Nokian lähtö Oulusta tuo tietotekniikan alalle tutkimuksenkin puolella paineita.

”Kyllähän se iso N on ollut myös iso rahoittaja. Ymmärrän kyllä heitä, jotka haluavat siirrtyä muihin tehtäviin”, Jurmu sanoo, mutta kertoo itse pitävänsä tutkimuksesta.

Hänen mukaansa intoa työhön tuo myös sen huomaaminen, että Oulun yliopistosta saatujen oppien kanssa ei tarvitse hävetä maailmalla.

”Se on ollut hienoa huomata, että koulutuksemme kyllä kestää kilpailua”, Jurmu toteaa.

Ville Koivuniemi

Freelancer-toimittaja. Twitter: @VilleKoivuniemi

Lue lisää:

Ihan avaruusfysiikkaa

Suomen akatemian määrittelemässä tutkimuksen huippuyksikössä avaruus-fysiikkaa tutkiva Ville Maliniemi on Maan lähiavaruuden asiantuntija.

TEKSTI Ville Koivuniemi

KUVAT Anna Mansisto

”Ei se opiskelu mitään avaruusfysiikkaa ole”, on lause, jolla kuvataan usein sitä, että opiskeluissa pärjää istumalihaksilla ja ahkeruudella. Ville Maliniemelle opiskelu on avaruusfysiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä.

Avaruusfysiikka tutkii tähtitiedettä huomattavasti suppeampaa sektoria. Maliniemi toimii jatko-opiskelijana yhdessä kolmesta Oulun yliopistossa olevasta Suomen Akatemian määrittelemistä tieteen huippuyksiköistä. ReSoLVE-nimeä kantava yksikkö tutkii avaruusilmastoa. Käytännössä tutkimus koskee Auringon magneettikentän ja magneettisen aktiivisuuden vaihtelua ja sen vaikutusta etenkin Maan lähiavaruudessa.

”Minä siis tutkin ilmiötä, jossa Auringosta tulevat energeettiset hiukkaset syöksyvät ilmakehään. Tutkin sitä, millaista vaikutusta sillä on maan pinnalla sääilmiöihin ja ilmastoon. Tämän tutkimuksen tuloksista hyötyy esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimus”, Maliniemi kertoo.

Maliniemi on julkaissut kaksi artikkelia, joissa esitetään painavia ja kansainvälisesti huomioituja tuloksia tutkimuksesta, joka käsittelee aurinkotuulen vaikutusta maan lähiavaruuteen.

Status tuo stressiä

ReSoLVE on yksi 29 huippuyksiköstä koko Suomessa. Status pysyy hyvin todennäköisesti vuoteen 2019 asti. Status tuo jatko-opiskelijavaiheessa olevalle Maliniemelle turvaa työnteon jatkumisesta, mutta aiheuttaa myös odotuksia.

”Kyllähän se myös stressiä tuo. Toisaalta se lisää myös motivaatiota”, Maliniemi pohtii.

Avaruusfyysikon voisi kuvitella käyttävän työssään monenlaisia laitteita. Totuus on toinen. Data tulee tutkijalle valmiina, joten käytännössä työtä tehdään tietokoneella oman työpisteen äärellä.

”Käytännössä siis leikin datalla. Työ on pitkälti itseopiskelua ja tilastollista analyysia.”

Medialle lisää malttia

Avaruusfysiikan mediajulkisuudesta Maliniemellä ei ole erityistä pahaa sanottavaa, mutta yleisesti ottaen media yksinkertaistaa asioita Maliniemen mukaan turhan rankalla kädellä.

”Tietysti se on myös vääjäämätöntä. Mutta jos tulkitaan johtopäätöksiä väärin ja otetaan sieltä täältä irtonaisia lauseita, lopputulos ei ole hyvä. Esimerkiksi ilmastonmuutosta koskevassa julkisuudessa heittäydytään helposti tunteiden valtaan. Näiden asioiden kanssa pitäisi olla varovainen ja varmistaa, että tulkinta on oikein.”

Seuraavan julkaistun artikkelin jälkeen väittelevä Maliniemi kertoo suunnitelleensa alustavasti post doc -tutkijuutta ulkomailla. Yksityiskohtaisia tavoitteita Maliniemi ei ole itselleen asettanut.

”Haluan jatkaa tutkijana niin kauan kuin ala kiinnostaa.”

Ville Koivuniemi

Freelancer-toimittaja. Twitter: @VilleKoivuniemi

Lue lisää: