Matti Pääaho tarvitsee sekä joogaa että kauppatiedettä auttaakseen ihmisiä

Joogastudio Oulun perustaja ja pääopettaja Matti Pääaho aloitti markkinoinnin opintonsa henkseleitä paukutellen, miljonääriys mielessä. Rahanhimo laantui loppuunpalamisen myötä.

TEKSTI Helmi Juntunen

KUVAT Jenna Tajakka

Joogastudio Oulun Aurinko-salin lattialla Buddhan kuvien keskellä istuu onnellisen oloinen mies. Matti Pääahon matka tähän paikkaan ja mielentilaan on kestänyt kauan.

Matkan voi sanoa alkaneen, kun Pääaho aloitti markkinoinnin opintonsa Oulun yliopistossa vuonna 2005. Toisena opiskeluvuonnaan hän otti jo askeleita työelämään: hän aloitti Alexandria Consulting Groupissa markkinointitehtävissä ja yleni pian markkinointipäälliköksi. 

Lisäksi hän opetti tanssia kahdessa eri paikassa, teki asiakaspalvelutehtäviä ja toimi verkkosivujen ylläpitäjänä. Kaikessa tekemisessään Pääaho toteaa olleensa perfektionisti.

Kolmantena opiskeluvuonnaan Pääaho lähti vaihtoon Meksikoon. Hän kertoo ajatelleensa vaihdon olevan mahdollisuus ottaa asioihin etäisyyttä, sillä valtava työmäärä vaati liiaksi voimia.

“Ammensin itsestäni enemmän kuin jaksoin.”

Väsymys iski toden teolla vasta Meksikosta paluun jälkeen. Ouluun palattuaan Pääaho otti taukoa opinnoistaan ja vähensi muitakin velvollisuuksiaan. Tuolloin hän opetti ainoastaan katutanssia Citydancella.

“Kun lähdin kauppatieteelliseen, niin lähdin henkseleitä paukutellen. Halusin tulla miljonääriksi, menestyä. Rahankiilto silmissä”, Pääaho kertoo. Tämän ajattelutavan hän hylkäsi loppuunpalamisen myötä.

“Burnoutin jälkeen oma hyvinvointi alkoi kiinnostaa enemmän”, Pääaho sanoo. Syntyi tarve etsiä itseä, hidastaa tahtia ja miettiä mitä elämältä todella haluaa.

“Näyttämisen halu jäi pois.”

Vähitellen Pääaho palasi arkiseen rytmiin suorittamaan opintojaan. Häntä pyydettiin myös töihin ePressiin, jossa työskenteli asiakaspäällikkönä parin vuoden ajan keräten rahaa. Nyt Pääaho ei enää tehnyt työtä tullakseen rikkaaksi ja kuuluisaksi, vaan haaveet koskivat reissaamista.

“Pomollekin sanoin, että kaksi vuotta teen töitä ja sitten lähden ulkomaille.”

Aasia syvensi joogainnostusta

Vaihtoaika Meksikossa jätti Pääaholle matkustamisen nälän. Myös matkailusarja Madventures inspiroi häntä. 

Vuosi valmistumisensa jälkeen, elokuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2013 Pääaho lähti Bangkokiin. Hänen tarkoituksensa oli kiertää maailma pienellä budjetilla reppureissaten. Ensimmäiset puoli vuotta kuluivat Thaimaassa, Malesiassa ja Indonesiassa. Lopulta Pääaho päätyi Balille.

Tuolloin Pääaho syventyi joogaan, jota hän oli jo vuoden ajan harrastanut omin päin.

Pääaho kertoo, että Balilla on suuri hyvinvointi- ja joogaturismikeskittymä. Siellä Pääaho sanoo kiinnostuneensa henkisyydestä aiempaa enemmän.  Hän toteaa aina olleensa innostunut kaikesta yliluonnollisesta ja itsensä kehittämisestä.

”Teini-iässä koin ensimmäisen henkisen herätyksen. Voin sanoa suoraan, että olin nuori new age -ihminen silloin.”

Burnoutin jälkeen hän aloitti omien sanojensa mukaan ”järkevämmän itseään etsimisen kauden”, jolloin joogasta tuli itsetutkiskelun kannalta tärkeä asia, joka veti hänet mukaansa.

Jouluksi Pääaho tuli takaisin Suomeen. Se ei ollut alkuperäinen tarkoitus, vaan hänen piti jatkaa Kaakkois-Aasiasta Etelä-Amerikkaan. Alkujaan matkan viimeiseksi kohteeksi valittu Intia kuitenkin kiinnosti Pääahoa enemmän, joten matka jatkui suoraan sinne.

Intiassa Pääaho päätti osallistua ystävänsä suosittelemalle joogakurssille. Innostus aiheeseen syveni kurssin aikana entisestään ja lopulta hän suoritti myös kahden kuukauden mittaisen joogaopettajakoulutuksen.

Suomesta piti päästä pois, kunnes ei tarvinnutkaan

Matti Pääaho palasi Suomeen puolen vuoden Intian-matkan jälkeen yllättääkseen isänsä tämän 60-vuotisjuhlissa. Lyhyeksi suunniteltu pysähdys kuitenkin venyi, sillä Pääaho päätti jäädä nauttimaan Suomen kesästä pariksi kuukaudeksi. Tuolloin joogan opettaminen alkoi hänestä tuntua kiehtovalta mahdollisuudelta.

Hän vuokrasi Heinäpäästä ison kerrostalokolmion, johon avasi kotistudion. Pääahon aikomuksena oli opettaa puoli vuotta ja lähteä joulun jälkeen jälleen reissuun. Toisin kuitenkin kävi.

“Kun katsoin sitä kaikkea mitä olin saanut aikaan, tajusin siinä hetkessä, että en ihan heti päästä irti. Jotenkin tiesin että tämä tarina jatkuu vähän pidemmälle kuin muutama kuukausi. Tässä nyt ollaan, viisi vuotta on kulunut.”

“Kun lähdin [matkalle] niin vannoin etten ikinä palaa Ouluun, että ei täällä ole mitään kiinnostavaa. Vuoden jälkeen näin Oulun ihan uusin silmin. Uudet ihmiset tulivat elämääni”, Pääaho kertoo. Nykyäänkin hän viihtyy Oulussa.

Tammikuussa 2018 avautui nykyinen Limingantullin studio. Aluksi Pääaho oli tiloissa alivuokralainen, mutta tämän vuoden elokuussa hän vuokrasi koko tilan itse. Opettajia on nykyään yhdeksän. Hänellä on edelleen palava halu nähdä maailmaa ja yrittäjyys mahdollistaa ajoittaiset ulkomaanmatkat.

Yrittäjyys sopii Pääahon mukaan myös joogan henkeen, eivätkä kauppatieteen opinnot tai liiketoiminta ole ristiriidassa hänen nykyisen maailmankuvansa kanssa. Pääaho sanoo myös, että joogasta on ollut perinteisesti tapana pyytää vastine. Vaikka maksun periminen tunneista kuuluu siis asiaan, raha ei ole opettamisen motiivi; suurimmaksi taustalla vaikuttavaksi ajatukseksi Pääaho nostaa halun auttaa ihmisiä voimaan paremmin.

Yliopistossa opitut taidot mahdollistavat joogakoulun liiketoiminnan ja tekevät siten auttamisesta mahdollista.

 

Kuka?

Matti Pääaho

» Kotoisin Oulusta, jossa asuu puolisonsa kanssa.

» Joogastudio Oulun perustaja ja pääopettaja.

» Nimeää ihmisten auttamisen pääasialliseksi syyksi joogan opettamiselle.

» Valmistunut Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta markkinoinnin pääaineesta vuonna 2012.

» Kokee opintojensa antaneen valmiuden kokonaisuuksien näkemiseen ja ongelmanratkaisuun työelämässä.

» Vaihto-opinnot Meksikossa sytyttivät halun matkailla.

» Opiskeluajoista mieleen ovat jääneet paitsi Finanssin vuosijuhlat ja muut ainejärjestön tapahtumat, myös opintojen aikana kohdatut ihmiset.

» Tällä hetkellä kaipaa tasaista elämää ilman muutosta.

Helmi Juntunen

Oululainen metamoderni antropologi ja mielten välisen etäisyyden avaruuscowgirl.

Lue lisää:

Viikon 10 tiedejulkaisu: Suurempi kaupunki, liikkuvammat työntekijät

Työpaikan vaihtaminen teknologia-alalla on sidoksissa myös maantieteellisiin ominaisuuksiin, selviää Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun uudesta tutkimuksesta. Työpaikkatutkimus pohjustaa innovaatiokeskustelua.

TEKSTI Essi Oikarinen

KUVAT Essi Oikarinen

Työntekijän vaihtaessa työpaikkaa myös osaaminen siirtyy yrityksestä toiseen ja syntyy innovaatioita.

Työpaikan vaihtamisella on yhteyksiä myös alueen ja kaupungin ominaisuuksiin, selviää Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Jaakko Simosen uusimmasta tutkimuksesta. Yhdessä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Rauli Sventon ja alankomaalaisen Groeningenin yliopiston professori Philipp McCannin kanssa hän selvitti suomalaisen teknologia-alan työntekijöiden liikkeitä.

”Teknologia-alan yrityksillä on taipumusta keskittyä maantieteellisesti. Oulun teknologiakeskittymä on hyvä esimerkki tästä”, Simonen taustoittaa tutkimusasetelmaa.

”Tutkimuksellamme pyrimme tuomaan aluenäkökulmaa innovaatiokeskusteluun.”

Tutkijat käyttivät matemaattisia malleja työvoiman liikkuvuuden mallintamiseen. Malleihin sisällytettiin tietoa sekä teknologia-alan piirteistä että kaupunkien ominaisuuksista. Kuinka erikoistunut kaupunki on high-tech-aloihin? Kuinka monipuolisesti eri alat ovat edustettuina alueella? Millainen on alueen palkkataso? Lisäksi malleissa oli mukana tietoa esimerkiksi väestöntiheydestä sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden määrästä.

Tutkijat löysivät viisi muuttoliiketyyppiä. Aiemmassa tutkimuksessa on esitetty, että yritysten keskittyminen samalle alueelle lisää työntekijöiden liikkuvuutta näiden yritysten välillä. Tämän totesi myös Simosen tutkijatovereineen. Esimerkiksi oululaiselle insinöörille firmasta toiseen vaihtaminen on helppoa, kun uuden kotikaupungin sijaan tarvitsee vain siirtyä viereiseen toimistotaloon. Alueelliset keskittymät houkuttelevat sekä yrityksiä että työntekijöitä.

Toisaalta selvisi, että mitä suurempi ja palveluiltaan monipuolisempi teknologiakeskittymä on, sitä enemmän aivovuotoa tapahtuu myös kaupungin ulkopuolelle muihin keskittymiin. Paraskaan yksittäinen kaupunki ei voi pidätellä innovaatioita ja osaavia työntekijöitä itsellään.

Tutkimuksen mukaan teknologia-alalla ei kuitenkaan muuteta rahan perässä. ”Alueellisella palkkatasolla ei näyttäisi oleva juurikaan vaikutusta ihmisten liikkuvuuteen korkean teknologian alalla”, Simonen kertoo.

Tutkimuksen julkaisi The Annals of Regional Science.

Essi Oikarinen

Tiedeviestinnän opiskelija, joka haluaisi keksiä lisää värejä ja valon aallonpituuksia.

Lue lisää: