Impronium: Kohtauksia hetkestä – Improvisaatioteatterin yhteinen ja jaettu ilo

Impronium: Kohtauksia hetkestä. Ohjaus Juhani Kuula. Tuottaja Marjo Ervasti. Aputuottaja Riikka Yli-Olli. Tuotanto/OYT Ari-Matti Lappalainen. Johtiskummi Essi Viinikka. Valo- ja äänitekniikka Matias Tapaninen. Lavalla Marjo Ervasti, Pekka Hartikainen, Suvi Lindholm, Elina Koski, Laura Määttä, Suvi Vinblad ja Maria Hietanen. Ensi-ilta Valvenäyttämöllä 21.5.2022. Artikkelikuva Riikka Yli-Olli. Merenneitoja naarataan Ensitreffit alttarilla -ohjelmaan puolisoiksi suomalaisille. Lämpimiin virtoihin  tottuneet […]

Impronium: Kohtauksia hetkestä. Ohjaus Juhani Kuula. Tuottaja Marjo Ervasti. Aputuottaja Riikka Yli-Olli. Tuotanto/OYT Ari-Matti Lappalainen. Johtiskummi Essi Viinikka. Valo- ja äänitekniikka Matias Tapaninen. Lavalla Marjo Ervasti, Pekka Hartikainen, Suvi Lindholm, Elina Koski, Laura Määttä, Suvi Vinblad ja Maria Hietanen. Ensi-ilta Valvenäyttämöllä 21.5.2022. Artikkelikuva Riikka Yli-Olli.

Merenneitoja naarataan Ensitreffit alttarilla -ohjelmaan puolisoiksi suomalaisille. Lämpimiin virtoihin  tottuneet merenneidot kohtaavat hyisissä vesissä tappajahain. Neidon uusi parisuhdekaan ei ole  ongelmaton ihmisoletetun kanssa. Asiassa onneksi auttaa parisuhde- ja seksuaaliterapia. Improvisaatioteatterissa voi tapahtua mitä vain, ja Oulun Ylioppilasteatterin Impronium-ryhmän esityksessä Kohtauksia hetkestä myös tapahtuu. Kukaan, edes näyttelijät eivät kuitenkaan tiedä  etukäteen juonta tai näytelmän kulkua. 

Hulvaton retki muistoihin

Tunnelma on intiimi ja jännittävä pienellä valvenäyttämöllä. Kaikki tapahtuu ihan vieressä.  Improvisaatioteatterissa vuorovaikutus yleisön kanssa on oleellinen osa esitystä. Yleisö myös päättää  esimerkiksi alkuasetelman, tapahtumapaikan ja antaa sanoja näyttelijöille inspiraatioksi.  

Aluksi yksi näyttelijä kyselee yleisöltä muistoja Impronium-ryhmän käsiteltäväksi. Yleisöstä kuuluu,  että näytelmässä on oltava ainakin laituri ja verta. Laituri herättää heti muistoja. 

Yksi on yrittänyt pienenä upottaa laiturin hyppimällä. Toinen on nähnyt teininä ihastuksensa pussailevan toisen kanssa laiturilla. Tarina ei kerro, nähtiinkö sitten verta, mutta kertoja ei vaikuta verenhimoiselta. 

Pian lavalla jo tapahtuu. Meno on villiä laiturilla, veden alla ja milloin missäkin. Samalla julkistetaan uusi ohjelmaformaatti, Ensitreffit laiturilla. Näytelmä ilman merenneitoa ei ole kovin hyvä, mutta tämä on. Merenneidot ovat kivoja ja heitä ei saisi kohdella huonosti. Joku näytelmän nähnyt saisi nyt käynnistää Mermaid Too -kampanjan. 

Näyttelijät ovat nopeita ja juonenkäänteet yllättävät hetki toisensa jälkeen. Hulvaton näytelmä elää,  ja yleisö on aidosti mukana. Yllättävät oivallukset ovat riemastuttavia. 

Jos joku tarjoaisi tällaista käsikirjoitusta, häntä katsottaisiin ymmärtävästi alta kulmien, taputettaisiin  olalle ja rauhoiteltaisiin: “Oleppa nyt, ei ole mitään hätän, Suvi meni just soittamaan ja pääset pian  turvaan.” Sekopäinen impronäytelmä pysyy kuitenkin rimaa hipoen kasassa, juuri niin kuin tällaisissa  pitääkin.

Ohjaaja Juhani Kuula valaisee improvisaation tekemistä

Kohtauksia hetkestä -näytelmä on vapaamuotoinen, free-form improvisaatioesitys. Vapaassa muodossa todellakin nyhjätään tyhjästä. 

Näytelmässä ei ole valmista rakennetta – ei rekvisiittaa tai rooliasuja. Näyttelijät reagoivat nopeasti  toistensa sanoihin ja eleisiin, ja vievät näytelmää uusiin suuntiin tai palaavat aiempaan.

Juhani Kuulalle tärkeintä improssa on uuden keksiminen ja yhdessä tekemisen riemu. Kuva Mari Kivioja.

Kohtauksia hetkessä on Juhani Kuulan ensimmäinen ohjaustyö. Vapaan improvisaation ohjaaminen  poikkeaa huomattavasti tekstilähtöisen näytelmän ohjaamisesta.  

– Käytännössä ohjaaminen on tsemppaamista, organisointia ja taiteellista johtamista. 

– Ennen varsinaisten tekniikoiden opettelua ryhmäydyttiin, tehtiin hauskoja harjoituksia ja leikittiin leikkejä. Huomasimme heti alkuun, että parasta syntyy, kun kaikilla hauskaa lavalla. 

– Lavalla näyttelijät ohjaavat itse tapahtumia, tekevät leikkauksia ja nostavat esiin uusia ja aiempia asioita, Juhani Kuula kertoo näytelmän ohjaamisprosessista.

Hetkeäkään ei ole tylsää

Improniumin koko porukka on käynyt useita erilaisia kursseja matkan varrella. Tässä tuotannossa on ollut mukana Ylioppilasteatterin ulkopuolinen kouluttaja. 

Ilona Ruohomäki on käynyt opettamassa, mitä vapaa improvisaatio on ja mihin suuntaan näytelmää kannattaa eri tilanteissa viedä, Kuula kertoo. 

Vaikka työryhmä on käynyt kursseja ja saanut opetusta, ajatus näyttelemisestä ilman tekstin ja valmiin roolin turvaa tuntuu kauhealta. 

– Välillä vähän hikoiluttaa. Apua, mitä jos ei yhtäkkiä tule mitään mieleen, mutta toisaalta siinä voi sanoa melkein mitä vain. Ilman käsikirjoitusta ja näytelmätekstiä näissä ei tule virheitä. 

– Improvisaatiossa on kiehtovaa jatkuva muutos – koko ajan tapahtuu uutta ja hetkeäkään ei ole tylsää. Tähän ei ainakaan voi kyllästyä. 

– Tärkeintä keksimisen ja yhdessä tekemisen riemu, Juhani Kuula summaa. 

Tekemisen riemu välittyy myös yleisöön. Jos sota ja taudit ahdistavat, Oulun ylioppilasteatterin  Impronium: Kohtauksia hetkestä tarjoaa riemukkaan hetken arjen ulkopuolella. Varmaa se ei toki ole, ja seuraavissa näytöksissä ei ole välttämättä merenneitoja. Etukäteen asiaa ei voi kukaan tietää.

Artikkelia muokattu 15.19: Lisätty näyttelijöihin Maria Hietanen.

Pete Huttunen

Humanistiopiskelija ja ite tehty kulttuuritoimittaja. Harrastuksena pahennuksen herättäminen kaiken maailman kulttuuririennoissa. Juttuja olen tehnyt metallifestareista oopperaan. Tarinoiden toimivuutta testaan lukemalla niitä ääneen kissalle.

Lue lisää:

Improvisaatioteatteria yli tiedekuntien rajojen

Arsi Paananen ohjaa PahkiSpeksille improvisaationäytelmää, joka kertoo universumissa tapahtuneesta räjähdyksestä, jonka tekijä täytyy saada kiinni keinolla millä hyvänsä. PahkiSpeksin näytelmien ideana on, että jokainen esitys on erilainen. Yleisö saa osallistua näytöksiin, jonka seurauksena kohtaukset saatetaan esittää takaperin, oopperana tai vaikkapa venäjäksi. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei siis PahkiSpeksistä puutu. PahkiSpeksi on improvisaatiota, musikaalia ja teatteria […]

TEKSTI Iina Tauriainen

KUVAT Iina Tauriainen

Arsi Paananen ohjaa PahkiSpeksille improvisaationäytelmää, joka kertoo universumissa tapahtuneesta räjähdyksestä, jonka tekijä täytyy saada kiinni keinolla millä hyvänsä. PahkiSpeksin näytelmien ideana on, että jokainen esitys on erilainen. Yleisö saa osallistua näytöksiin, jonka seurauksena kohtaukset saatetaan esittää takaperin, oopperana tai vaikkapa venäjäksi. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei siis PahkiSpeksistä puutu.

PahkiSpeksi on improvisaatiota, musikaalia ja teatteria yhdistävä harrastejärjestö, jossa tehdään teatteria pilke silmäkulmassa. Jokainen ryhmän esittämä näytös on erilainen, sillä yleisö voi osallistua sen sisältöön huutamalla ”Omstart”. Huudon seurauksena näyttelijät improvisoivat edellisen kohtauksen uudella ja yllättävällä tavalla. Näytösten lisäksi PahkiSpeksi järjestää pienempiä työpajoja esimerkiksi improvisaatiosta ja tanssista.

”Sen lisäksi, että speksi on poikkitieteellinen, niin meille saa tulla ihan kaikki mukaan. Se on PahkiSpeksille iso juttu, sillä esimerkiksi lääketieteen opiskelijoille on olemassa Oulussa oma speksi, mutta meille saa tulla ihan kaikki – olit sitten opiskelija tai et.” ohjaaja Arsi Paananen kertoo.

PahkiSpeksin ohjaaja Arsi Paananen. Kuva: Iina Tauriainen

Etätreeneistä esiintymislavoille

Koronan vaikutukset ovat näkyneet harrastejärjestöjen toiminnassa. Speksin näytöksiä on siirretty tähän mennessä jo kolme kertaa, eikä harjoituksia ole voitu järjestää normaalisti pitkään aikaan.

”Treenaaminen on onnistunut, mutta siinä on ollut tosi pitkiä taukoja. Me olemme kokeilleet näyttelijöille etätreenejä, jonka lisäksi on suosittu itsenäistä repliikkien harjoittelua kotona. Mutta ei se todellakaan ole sama asia, kun se, että pääsisi yhdessä vetämään käsikirjoitusta läpi.” Paananen kuvailee.

Kevään speksin suunnitelmat näyttävät kuitenkin valoisilta. Maaliskuussa PahkiSpeksi esittää Oulun Tullisalissa antiromanttisen avaruusoopperan ”Tahtojen sota”, joka käsittelee universumissa tapahtunutta räjähdystä. Näytöksissä on yksi väliaika ja esitykset jatkuvat, kunnes omstartit loppuvat. Näytösten arvioitu kesto on omstarteineen noin kolme tuntia. Improvisaatioteatteria on luvassa neljän näytöksen verran 10.3. alkaen aina maaliskuun loppuun saakka.

”Me ollaan työstetty tätä speksiä vuodesta 2020 saakka, joten tuntuu todella absurdilta, että päästään pian esittämään sitä yleisölle! En voisi olla ylpeämpi meidän porukasta, meillä on mukana todella taitavia tekijöitä.” ohjaaja Paananen kertoo.

Speksistä sisältöä opiskelijaelämään

Paanasen mukaan produktioon osallistuu vuosittain noin 80–100 työryhmäläistä. Mukana on lavalla olevien henkilöiden lisäksi suuri taustatiimi, joka koostuu monista eri alan tekijöistä. Speksin taustalla toimivat mm. catering ja ensiaputiimit, sekä omat vastaavat ääni- ja valotekniikalle, puvustukselle ja maskeeraukselle. Tiimiin haetaan uusia tekijöitä myöhemmin tänä vuonna avoimen haun kautta. Paananen kuvailee ryhmää suureksi perheeksi, jonka kautta saa lisää sisältöä perinteiseen opiskelijaelämään.

”Suosittelen PahkiSpeksiä oikeastaan kaikille, jotka haluavat elämäänsä jotain muuta, kuin opiskelua. Täällä voi tehdä niin paljon erilaisia asioita, jonka lisäksi meidän kauttamme saa älyttömästi uusia ystäviä. Parasta tässä on poikkitieteellisyys, koska täällä tapaa kaikenlaisia ihmisiä.” Paananen kuvailee.

Mikä: PahkiSpeksin improvisaationäytelmä Tahtojen sota

Missä: Tapahtumakeskus Tullisalissa

Milloin:

10.03.2022 klo 18:00 (K18)

11.03.2022 klo 18:00 (K18)

15.03.2022 klo 18:00

17.03.2022 klo 17:00 (K18)

Liput: PahkiSpeksin verkkokaupasta. Lipun hinta on 20 euroa, opiskelijakortilla 18 euroa.

Iina Tauriainen

Kolmannen vuoden journalistiopiskelija, joka toimii Oulun ylioppilaslehdessä kuvaavana toimittajana sekä podcastin juontajana. Vapaa-ajalla intohimoinen kulttuurin, kahvin ja kukkamullan kuluttaja, joka ei voi vastustaa kimaltavia asioita.

Lue lisää:

Oulun Ylioppilasteatterin riemukas impronäytelmä Suunnittelematon murha hurmaa välittömällä ilollaan

Oulun Ylioppilasteatterin ensi-ilta 19.11.2021. Impronium – Suunnittelematon murha. Ohjaus Pekka Hartikainen ja Maria Hietanen. Taiteellinen johtaja Laura Määttä. Tuottaja Esko Kangastalo. Tuotanto OYT, Ari-Matti Lappalainen. Johtiskummi Jenna Kurikkala. Musiikki, valo- ja ääniajo Matias Tapaninen. Lavalla Elina Koski, Juha Nikula, Laura Määttä, Maija Koivulampi, Maiju Isosaari, Maria Hietanen, Marjo Ervasti, Suvi Lindholm, Suvi Vinblad ja Pekka […]

Oulun Ylioppilasteatterin ensi-ilta 19.11.2021. Impronium – Suunnittelematon murha. Ohjaus Pekka Hartikainen ja Maria Hietanen. Taiteellinen johtaja Laura Määttä. Tuottaja Esko Kangastalo. Tuotanto OYT, Ari-Matti Lappalainen. Johtiskummi Jenna Kurikkala. Musiikki, valo- ja ääniajo Matias Tapaninen. Lavalla Elina Koski, Juha Nikula, Laura Määttä, Maija Koivulampi, Maiju Isosaari, Maria Hietanen, Marjo Ervasti, Suvi Lindholm, Suvi Vinblad ja Pekka Hartikainen.

Oulun Ylioppilasteatterin Impronium-ryhmän improvisaationäytelmä Suunnittelematon murha on riemastuttava. Näytelmän ovat ohjanneet Pekka Hartikainen ja Maria Hietanen, käsikirjoittajaa ei tietenkään impronäytelmässä ole.  

Mielikuvani improvisaationäytelmistä oli pelottava tai vähintäänkin ärsyttävä. Jokunen vuosi sitten minut pakotettiin osana yleisöä osallistumaan panoksellani näytelmän kulkuun. Lumihiutale-nuorena en kokenut suljettua tilaa turvalliseksi. Aseella ei uhattu, mutta tunsin sosiaalista painetta ja häpeää. Olen suusanallisesti kiveä hitaampi, toisin kuin hämmästyttävän nopeat ja nokkelat Improvisaatioteatterin näyttelijät. 

Kaikki pelot olivat turhia, sillä katsojia ei aseella uhata tai muutenkaan kiusata. 

Katsojia pyydetään kuitenkin valitsemaan murha-ase useista kamalista vaihtoehdoista. Ehkäpä pikkujoulukauden innoittamana, yleisöäänestyksen voittaa pieni viskipullo. 

Yleisöltä kysellään vain hieman johdatellen paikkaa, missä murha tapahtuu. Hyviä ideoita tulee useita, ja tapahtumapaikaksi valitaan pesäpalloleiri. Näytelmä saa teemakseen tai nimekseen Koppihoitoa

Seuraavaksi näyttelijät valitsevat kauhealla tohinalla itselleen rooliasut. Mieleen tulee TV-hupailu Putouksen jaksojen impro-osuudet. Näyttelijöiden iloinen innostus välittyy heti aidosti yleisöön. 

Ymmärrän ensimmäistä kertaa elävän improvisaatioteatterin viehätyksen. Yleisö on aina jollain tapaa osa esitystä, vaikka kaikki istuisivat hipihiljaa pimeässä katsomossa. Tässä kuitenkin yleisön ja näyttelijöiden vuorovaikutus korostuu. 

Näytelmä juuri tällaisenaan on ainutkertainen. Ihan samaa esitystä ei toistamiseen voida koskaan kokea. Tarkoitus on pitää hauskaa yhdessä. Nyt ei luoda teatterihistorian aikakirjoihin ja kaanoniin jäävää merkkiteosta.

Kuva: Niko Hepola, Oulun Ylioppilasteatteri 2021. Kuvassa Elina KoskiLaura MäättäMaiju IsosaariJuha NikulaMaria HietanenSuvi VinbladMaija KoivuniemiPekka Hartikainen ja Marjo Ervasti.

Onnistunut hilpeä toteutus

Työryhmän inspiraation lähteenä ovat toimineet Agatha Christien suljetun tilan klassiset jännitysteokset sekä Hideout Theatren murhamysteerit. Kaikki tuntevat tarinat, joissa ryhmä ihmisiä kerääntyy kartanoon, yksi murhataan ja murhaajaksi paljastuu hovimestari. 

Lavalla, tai siis pesäpalloleirillä tapahtuu murha. Joukkueen sponsori löydetään kuolleena. Tällä kertaa yhden pesäpallojoukkueen jäsenen isä on patologi ja hän alkaa selvittää tapausta.  

Kuulusteluissa käy ilmi, että jokaisella leirille osallistuvalla, keittäjästä valmentajaan on murhalle motiivi. Leiriläisten keskinäiset suhteet ovat hämmentäviä ja riemukkaiden farssien tapaan monimutkaisia.  

Näyttelijät onnistuvat luomaan tilan, näytelmän miljöön katsojien mieleen. Lavastusta ei voi improvisaationäytelmään etukäteen rakentaa.  

Valaisijan pitää olla näyttelijöiden kanssa samalla aaltopituudella, sillä juuri muita teatterin tehokeinoja ei ole käytettävissä. Matias Tapanisen valotyöskentely on nopeatempoisessa näytelmässä tarkkaa.  

Näyttelijöiden nopeus hämmästyttää. Hetkeäkään ei ole tylsää. Edes kyyniselle kriitikolle ei tule näytelmän aikana kertaakaan mieleen, että improvisaationäytelmät saattavat joskus olla tarkastikin käsikirjoitettuja. Pienet kömpelyydet ovat yksi osa inmprovisaatioteatterin viehätystä. Myötähäpeää ei tarvitse pelätä ja lämminhenkisessä esityksessä esiintyjillä ja yleisöllä on yhdessä hauskaa. 

Noin tunnin mittainen impronäytelmä on lajissaan yllättävänkin eheä ja looginen murhamysteeri – jos nyt tällaista kannattaa edes miettiä. Pääasia on kuitenkin lämmin ja välitön yhteinen ilo. Esitykset jatkuvat Valvenäyttämöllä 11.12.2021 asti. Suunnittelemattoman murhan suunnittelu sopii erityisesti pikkujoulukauteen.

Artikkelia pävitetty 25.11. klo 14:50: Lisätty tekijätietoihin näytelmän ohjaajiin Maria Hietanen.

Pete Huttunen

Humanistiopiskelija ja ite tehty kulttuuritoimittaja. Harrastuksena pahennuksen herättäminen kaiken maailman kulttuuririennoissa. Juttuja olen tehnyt metallifestareista oopperaan. Tarinoiden toimivuutta testaan lukemalla niitä ääneen kissalle.

Lue lisää: