Viikon 18 tutkijatapaaminen: Avaruusilmasto vaikuttaa talvisäähämme

Avaruusilmaston huippuyksikössä tutkitaan aurinkotuulia, magneettisia myrskyjä ja massiivisia purkauksia. Konteksti on kosminen, joten Maasta ja Auringosta puhutaan tässä tapaamisessa avaruuden paikanniminä.

TEKSTI Antti Miettinen

KUVAT Antti Miettinen

Mitä teette avaruusilmaston tutkimusyksikössä, avaruusfyysikko ja akatemiatutkija Timo Asikainen?

Avaruusfysiikka tutkii Maan lähiavaruutta ja Aurinkoa. Siinä tutkitaan Auringon magneettisen toiminnan vaihteluita ja sen vaikutuksia Maan lähiavaruudessa ja ilmakehässä.

Tutkimme huippuyksikössä lähinnä avaruusilmastoa. Sen tutkimuksessa selvitetään muutoksia Auringon toiminnassa jopa tuhansien vuosien aikana. Avaruussää taas tarkoittaa lyhyen aikavälin vaihteluita. Avaruusilmaston käsittäminen vaatii, että ymmärtää vaihteluita myös avaruussäässä.

Alan sanasto kuulostaa vaaralliselta. Coronal Mass Ejections ja plasmapurkaukset eivät viittaa aikuisviihteeseen, vaan ovat tiukinta tiedettä. Huhhuh, tutkitteko itse näitä?

Kyllä. Kyse on auringonpurkauksista, jotka liittyvät avaruussäähän.

Mitä olette löytäneet?

Projektissani käytetään energeettisten hiukkasten satelliittimittauksia. Olemme yhdistäneet tähän asti pisimmän ja luotettavimman mittaussarjan eri aikoina ja erilaisilla kiertoradoilla lentäneiden satelliittien havainnoista. Tämä datasarja on mahdollistanut Maan lähiavaruuden energeettisten hiukkasten vaikutusten tutkimisen pitkillä aikaskaaloilla. Olemme havainneet, että hiukkaset vaikuttavat keskimääräisen talvisään pitkäaikaiseen vaihteluun.

Vaikuttaako avaruuden ilmasto siis omaamme?

Se on yksi tutkimamme osa-alue. Auringon aktiivisuuden ja pohjoisen pallonpuoliskon keskimääräisen talvisään vaihteluiden väliltä on löydetty yhteys. Eräs tutkimamme mekanismi liittyy aurinkotuulen virtauksiin, jotka kiihdyttävät Maan lähiavaruuden energeettisiä hiukkasia. Ne tulevat napa-alueilla ilmakehään ja vaikuttavat otsonin määrään. Otsonin määrä vaikuttaa ilmakehän lämpöprofiiliin ja sitä kautta tuuliin.

Hiukkaset vaikuttavat pohjoisen pallonpuoliskon talvi-ilmastoa kontrolloivaan Pohjois-Atlantin oskillaatioon. Kun ilmakehään satavia energeettisiä hiukkasia on paljon, ne näyttävät pitkillä aikaväleillä tuottavan positiivisen vaiheen kyseiselle oskillaatiolle. Positiivisessa vaiheessa Pohjois-Eurooppaan virtaa lämmintä ja kosteaa ilmaa. Vähän niin kuin tämän talven aikana.

Avaruusilmasto aiheuttaa toki vain osan Maan talvi-ilmaston vaihtelusta. Hiukkasefekti on varmasti olemassa koko ajan, mutta usein se peittyy muun ilmastovaihtelun alle. Vaikutus näkyy vahvemmin, kun aurinkotuulet ovat voimakkaimmillaan.

Entä Auringon aktiivisuuden vaikutus ilmastonmuutokseen?

Useimmissa ilmastomalleissa hiukkasefektejä ei ole toistaiseksi otettu huomioon, eikä niiden vaikutusta globaaliin lämpenemiseen ole tutkittu. Ne aiheuttavat oikeastaan muutoksia ilman kiertoliikkeissä. Esimerkiksi Pohjois-Atlantin oskillaatiossa lämpö siirtyy ilmavirtausten mukana paikasta toiseen. Tällaiset muutokset eivät varmaankaan vaikuta merkittävästi globaaliin keskilämpötilaan, mutta paikallisiin ilmastovaihteluihin kylläkin.

Vaikuttavatko avaruustuulet huomisen säähän?

Jos Auringosta tulee nyt joku purkaus, niin ei se varmaan päivätasolla säähän vaikuta. Revontulet ovat avaruussään vaihteluiden näkyvin vaikutus. Niitä syntyy, kun auringonpurkaukset osuvat Maan magneettikenttään. Aurinkotuulen hiukkaset törmäävät ilmakehän atomeihin ja osa niistä lähettää meille asti näkyvää valoa.

Aurinkomyrskyt – uhka vai mahdollisuus?

Kyllähän ne ovat mukavia. Ihan kiva, kun näkee ja pääsee kuvaamaan revontulia. Mutta onhan niistä haittaa ihmisen teknologialle. Myrskyt luovat hyvin suuria sähkövirtoja avaruuteen ja ilmakehään. Ne voivat indusoida maanpäällisiin sähköverkkoihin jättimäisiä jännitteitä, jotka voivat rikkoa muuntajia. Lisäksi ne voivat aiheuttaa satelliitteihin häiriöitä.

Lue lisää avaruusfysiikasta: Ihan avaruusfysikkaa.

Antti Miettinen

Tiedeviestinnän opiskelija ja evoluutiobiologi, jonka mielestä elämme aivan hullunkurisella pallolla.

Lue lisää:

Ihan avaruusfysiikkaa

Suomen akatemian määrittelemässä tutkimuksen huippuyksikössä avaruusfysiikkaa tutkiva Ville Maliniemi on Maan lähiavaruuden asiantuntija.

”Ei se opiskelu mitään avaruusfysiikkaa ole”, on lause, jolla kuvataan usein sitä, että opiskeluissa pärjää istumalihaksilla ja ahkeruudella. Ville Maliniemelle opiskelu on avaruusfysiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä.

Avaruusfysiikka tutkii tähtitiedettä huomattavasti suppeampaa sektoria. Maliniemi toimii jatko-opiskelijana yhdessä kolmesta Oulun yliopistossa olevasta Suomen Akatemian määrittelemistä tieteen huippuyksiköistä. ReSoLVE-nimeä kantava yksikkö tutkii avaruusilmastoa. Käytännössä tutkimus koskee Auringon magneettikentän ja magneettisen aktiivisuuden vaihtelua ja sen vaikutusta etenkin Maan lähiavaruudessa.

”Minä siis tutkin ilmiötä, jossa Auringosta tulevat energeettiset hiukkaset syöksyvät ilmakehään. Tutkin sitä, millaista vaikutusta sillä on maan pinnalla sääilmiöihin ja ilmastoon. Tämän tutkimuksen tuloksista hyötyy esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimus”, Maliniemi kertoo.

Maliniemi on julkaissut kaksi artikkelia, joissa esitetään painavia ja kansainvälisesti huomioituja tuloksia tutkimuksesta, joka käsittelee aurinkotuulen vaikutusta maan lähiavaruuteen.

Status tuo stressiä

ReSoLVE on yksi 29 huippuyksiköstä koko Suomessa. Status pysyy hyvin todennäköisesti vuoteen 2019 asti. Status tuo jatko-opiskelijavaiheessa olevalle Maliniemelle turvaa työnteon jatkumisesta, mutta aiheuttaa myös odotuksia.

”Kyllähän se myös stressiä tuo. Toisaalta se lisää myös motivaatiota”, Maliniemi pohtii.

Avaruusfyysikon voisi kuvitella käyttävän työssään monenlaisia laitteita. Totuus on toinen. Data tulee tutkijalle valmiina, joten käytännössä työtä tehdään tietokoneella oman työpisteen äärellä.

”Käytännössä siis leikin datalla. Työ on pitkälti itseopiskelua ja tilastollista analyysia.”

Medialle lisää malttia

Avaruusfysiikan mediajulkisuudesta Maliniemellä ei ole erityistä pahaa sanottavaa, mutta yleisesti ottaen media yksinkertaistaa asioita Maliniemen mukaan turhan rankalla kädellä.

”Tietysti se on myös vääjäämätöntä. Mutta jos tulkitaan johtopäätöksiä väärin ja otetaan sieltä täältä irtonaisia lauseita, lopputulos ei ole hyvä. Esimerkiksi ilmastonmuutosta koskevassa julkisuudessa heittäydytään helposti tunteiden valtaan. Näiden asioiden kanssa pitäisi olla varovainen ja varmistaa, että tulkinta on oikein.”

Seuraavan julkaistun artikkelin jälkeen väittelevä Maliniemi kertoo suunnitelleensa alustavasti post doc -tutkijuutta ulkomailla. Yksityiskohtaisia tavoitteita Maliniemi ei ole itselleen asettanut.

”Haluan jatkaa tutkijana niin kauan kuin ala kiinnostaa.”

Artikkelia muokattu 4.8. klo 10.55: Poistettu kuva artikkelin yhteydestä.

Ville Koivuniemi

Freelancer-toimittaja. Twitter: @VilleKoivuniemi

Lue lisää: