Pintaa syvemmällä

Tulevat geologit tietävät millainen maapallo oli kolme miljardia vuotta sitten.

Opiskelu  | 

Teksti Heidi Hahtola

Kuvat Heidi Hahtola

Luento: Johdatus Suomen kallioperägeologiaan ja malmigeologiaan.
Luennoitsija: Professori Eero Hanski.
Kenelle: Geologian opintoja aloittavat pää- ja sivuaineopiskelijat.
Sisältö: Kronostratigrafian ja litostratigrafian käsitteistö, Suomen arkeeinen ja proterotsoinen kallioperä sekä nuoremmat kallioperäyksiköt. Maankamaran raaka-ainevarat, malmien jaottelu ja yleiset syntyprosessit, malminetsintämenetelmät.

12.15 Luentosalissa GO101 opiskelijat kuuntelevat keskittyneinä, kun professori Eero Hanski aloittaa luentonsa. Lyhyen kertauksen jälkeen päästään luennon pääaiheeseen, arkeeiseen kallioperään.

”Arkeeisia alueita on ympäri maapalloa, esimerkiksi Kanadassa, Keski- ja Etelä-Afrikassa, Länsi-Australiassa ja myös Fennoskandiassa”, Hanski osoittaa karttakepillä punaisella merkittyjä alueita valkokankaalle heijastetusta kartasta.

Arkeeisesta kaudesta puhuttaessa liikutaan Maan kehityshistorian varhaisvaiheissa. Länsi-Australian arkeeisen Yilgarn-blokin sedimenttikivistä on löydetty jopa 4300 ja 4200 miljoonan vuoden ikäisiä zirkonikiteitä. Ne ovat toistaiseksi ainoat todisteet varhaisimmasta maankuoresta.

Hanski kysyy opiskelijoilta, miten arkeeinen aika eroaa myöhemmistä ajoista. Kun vastausta ei kuulu, hän kertoo, että kahdella tavalla: ilmakehässä ei ollut tuolloin happea, vaan typpeä ja hiilidioksidia, ja maapallon sisus oli kuumempi kuin nykyään.

”Maan vähitellen jäähtyessä sille jähmettyi ohut basalttinen kuori, joka suli useaan kertaan. Keski- ja myöhäisarkeeinen aika 3600 – 2500 miljoonaa vuotta sitten oli maankuoren kiihtyvän kasvun aikaa”, Hanski selventää.

12.35 Luennoitsijan puheessa vilahtelevat erilaisten kivilajien nimet. Maallikolle mieleen jää Spinifex-rakenteinen komatiitti, jota halkoo neulamaisten kiteiden verkosto. Spinifex-nimitys on peräisin australialaisesta ruohosta, jota kivien rakenne muistuttaa.

”Spinifexit ovat kuin vesilätäkkö, johon muodostuu nopeasti suuria jääkiteitä”, Hanski kuvailee ja saa tulivuoriperäisen kiven jähmettymisen kuulostamaan lähes runolliselta.

Geologi Tapani Mutanen löysi Suomen ensimmäiset komatiitit Keski-Lapista. Myöhemmin Kuhmosta on löydetty 2800 miljoona vuotta vanhoja komatiitteja.

”1970-luvulla uskottiin, että komatiitit ovat arkeeisia. Nykyään tiedetään, että niitä on Suomessa monilta eri aikakausilta”, Hanski sanoo.

13.15 Siirrymme käsittelemään tarkemmin Suomen arkeeisia muodostumia. Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitseva arkeeinen alue edustaa Suomen vanhinta kallioperää ja on iältään 3 100–2 500 miljoonaa vuotta vanha.

”Pohjois-Suomessa arkeeiset alueet jaetaan Itä-Lapin, Taka-Lapin ja Länsi-Lapin alueisiin”, Hanski viisoo kartalta.

Hanski käy läpi kunkin alueen ominaispiirteitä. Anekdoottina hän mainitsee, että 70-luvulla Sevettijärven alueelle ei mennyt tietä. Tästä syystä tutkijoiden oli vietävä paikalle jo talvella asuntovaunu, jossa he asuivat koko kesän. Tämä kertoo ehkä jotain geologisen kenttätutkimuksen haasteista.

Muitakin haasteit on. Esimerkiksi Pudasjärvellä sijaitsevalla Oijärven vihreäkivivyöhykkeellä maapeitteitä voi olla jopa 50 metriä. Aluetta on tutkittu 1990-luvulla geofysikaalisten menetelmien avulla.

13.40 Lopuksi suuntaamme katseet maamme itäosiin, jossa on Suomen laajin ja ehkä parhaiten tunnettu arkeeinen alue. Itä-Suomen arkeeisista granitoidialuetta pidetään mineraalivaroiltaan köyhänä.

”Näinhän se on, ei sieltä ole mitään suuria esiintymiä löydetty. Tästä huolimatta Lieksan Mätäsvaaran malmia louhittiin toisen maailmansodan aikana Saksan terästeollisuuden raaka-aineeksi ja suomalaiset olivat sitä valmiita myymään”, Hanski toteaa.

Eräänä Itä-Suomen merkittävänä muodostumana Hanski mainitsee Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeellä olevan Luoma-ryhmän. Se on vyöhykkeen vanhin osa ja koostuu 3 000–2 800 miljoonaa vuotta vanhoista kivistä.

Luennon kuluessa käy selväksi, että jalkojemme alla oleva kallioperä on monien kehitysvaiheiden muovaama ja siitä saadaan koko ajan uutta tietoa. Luentosalista poistuttuani pysähdyn hetkeksi tarkastelemaan Geokadun lasivitriineissä olevia kivinäytteitä ja mietin, mitä kaikkea pinnan alla vielä piileekään.

Mitä luennosta jäi mieleen?

Heta-Maria Korkala, 21, geotieteiden 1. vuoden opiskelija

Miksi ala kiinnostaa sinua?
Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja erityisesti kivistä. Lapsena myös keräilin kiviä. Nykyään kallioperän ja kivien tutkimus kiinnostaa eniten. Alalta valmistuneena voi työskennellä esimerkiksi kaivos- tai maaperägeologina.

Miksi olit tällä luennolla?
Syksyllä suoritin geologian peruskurssit ja tätä kurssia suositellaan niiden jälkeen suoritettavaksi näin ensimmäisen vuoden keväällä. Aihe on kiinnostava.

Mitä sait luennosta irti?
Arkeeinen kallioperä on suomalaisen kallioperän tutkimuksen peruskiviä, joten hyvä, että sitä käsitellään.

Mistä kirjoitit muistiinpanoja?
Kirjoitin muistiin erityisesti arkeeisen kallioperän piirteitä ja vähän historiaa. Ajoitus on aika tärkeä asia.

Julkaistu 10.2.2016 numerossa 1/2016

Heidi Hahtola

Tiedeviestinnän opiskelija ja freelancer, joka kurkottaa usein oman käsityskykynsä ulkopuolelle.

Lue seuraavaksi

”Oli toive että löytyisi tällainen avoin, kiva tila, jossa voi tulla ja mennä” – Kontinkankaan Tellus tuo kampukselle tapahtumia ja tilaa opiskelulle

Helmi Juntunen

Opiskelu

16.9.2019

Oululaisille taas lisää vaihtoehtoja digikortille: OYY irtisanoi Frankin sopimuksen ja teki sopimuksen sähköisestä opiskelijakortista Pivon kanssa

Anni Hyypiö

Ilmiöt

29.8.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821