Paremmat opintojaksokuvaukset, parempi CV

Opiskelijoiden työelämävalmiudet paranisivat, jos opintojaksokuvaukset tehtäisiin nykyistä huolellisemmin. Näin arvioi vuoden lopulla työnsä päättävä TERÄ-hanke.

Opiskelu  | 

Teksti Ville Koivuniemi

Kuvat Minna Koivunen

Tähän alkuun voisi kaivaa ”varoittavan” yksittäisen esimerkin jonkin Oulun yliopiston opinto-oppaan opintojakson tavoitteista ja sisällöstä. Etenkin osaamistavoitteiden suhteen ongelma on kuitenkin niin laaja, että yksittäisen esimerkin nostaminen esiin ei palvelisi tarkoitustaan.

Yksittäiset opintojaksokuvaukset kertovat napakasti kunkin opintojakson sisällöistä, mutta kokonaisuus muodostaa ongelman etenkin työtä hakevan ja vähänlaisesti työkokemusta omaavan opiskelijan näkökulmasta.

Ongelma konkretisoituu siinä hetkessä, kun opintojensa loppusuoralla oleva tai vastavalmistunut opiskelija yrittää hahmotella töitä etsiessään ansioluetteloonsa, mitä kaikkea työelämän kannalta olennaista osaa.

”Opiskelijan työllistymisen näkökulmasta olisi tärkeää, että hän osaisi sanoittaa ja markkinoida muutakin kuin substanssiosaamistaan, TERÄ – työelämäyhteistyötä tukevat rakenteet -strategiahankkeen puheenjohtaja”, professori Maria Kääriäinen sanoo.

Muulla kuin substanssiosaamisella Kääriäinen viittaa yleisiin työelämätaitoihin. Ne voivat olla esimerkiksi neuvottelu-, verkostoitumis- ja ryhmätyötaitoja. Niitä kyllä oppii systemaattisesti osana yliopisto-opintoja, mutta yksittäisistä opintojaksokuvauksista tai edes tutkintokuvauksista ne eivät välttämättä tule esiin – ja se on ongelma.

”Opiskelijan on hankalampi tunnistaa monipuolisesti osaamistaan, jos sitä ei sanota osaamistavoitteissa”, Kääriäinen toteaa.

Samaa viestiä kertoo oikeastaan mikä tahansa työnhakuopas: etenkin vastavalmistuneilla on vaikeuksia kirjoittaa osaamistaan auki sellaiseen muotoon, että rekrytoija pääsee heti kärryille siitä, millaista osaamista työntekijällä on.

Se että osaamista ei kuvata opintojaksojen kuvauksissa, ei tietenkään tarkoita, etteikö opiskelijoilla tuota osaamista olisi, ja etteikö opiskelijoilla olisi mahdollisuutta tuota osaamista sanoittaa esimerkiksi CV:n muotoon.

Mutta jos tutkintojen ja yksittäisten opintojaksojen kuvauksissa olisi kerrottu selkeämmin ja laajemmin, millaista osaamista opintojen aikana karttuu, siitä olisi kaikille hyötyä, Kääriäinen muistuttaa. Hänen mukaansa hyöty näkyisi myös siinä, että opiskelijat näkisivät jo opintojaksokuvauksen luettuaan, miksi opintojaksolla käytetään tiettyä opetusmenetelmää, kuten esimerkiksi ryhmätyötä.

Varsinkin teoreettisten alojen ongelma

Samaa mieltä opintojaksokuvausten puutteellisuudesta on Kääriäisen kanssa TERÄ-hankkeessa sekä ESR-rahoitteisessa Tyyli – työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin -hankkeessa mukana oleva Oulun yliopiston suunnittelija Tytti Tenhula.

Ongelma opintojaksokuvausten laadussa koskettaa nopeasti vilkaistuna etenkin yliopiston teoreettisimpia aloja kuten humanistista tiedekuntaa ja luonnontieteellistä tiedekuntaa.
”Mutta ei ole sellaista alaa, jossa asia olisi täysin kunnossa ja enemmän ei voitaisi tehdä”, Tenhula sanoo.

Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin sanoa, että selvemmin tiettyihin ammatteihin valmistavilla koulutusaloilla työelämäyhteydet ovat jatkuvasti ja luonnollisesti osa opetusta. Esimerkkeinä tällaisista aloista voisi mainita lääketieteen lisensiaatin opinnot sekä luokanopettajakoulutuksen.

Toki opintojaksokuvausten olisi hyvä olla nykyistä paremmassa kunnossa muistakin syistä kuin pelkästään siksi, että opiskelijat voisivat siten kirjoittaa helpommin parempia ansioluetteloja.

”Jos ajattelee opiskelijaa, joka valikoi tulevia kurssejaan, ihan jo oppimisen näkökulmasta on tärkeää, että kursseilla annettu opetus ja opintojaksojen kuvaukset vastaavat toisiaan”, Kääriäinen toteaa.

Kaikilla varaa parantaa

Tämän vuoden alussa alkanut ja vuoden loppuun saakka toimiva TERÄ-hanke on kartoittanut Oulun yliopiston työelämäyhteyksiä. Eroja eri alojen välillä löytyy, mutta Kääriäisen mukaan kaikilla aloilla olisi parantamisen varaa.

Opintojaksokuvausten lisäksi tärkeää olisi, että eri alojen työelämäyhteydet kirjattaisiin myös osaksi opetussuunnitelmia, joita tehdään parasta aikaa ensi vuodelle. Kun kuvaukset vastaavat täysin opetusta, niistä on maksimaalinen hyöty myös opiskelijalle, joka esimerkiksi pohtii, mitä vapaavalintaisia opintoja ottaisi osaksi kurssitarjontaansa.

”Me TERÄ-hankkeessa tarkastelemme opintojaksokuvauksia ja opetussuunnitelmia sekä annamme rakentavaa palautetta. Viime kädessä vastuu on tutkinto-ohjelmilla”, Maria Kääriäinen toteaa.

Työelämän ja Oulun yliopiston välistä yhteyttä tarkasteltaessa opintojaksokuvaukset ovat luonnollisesti vain pieni osa kokonaisuutta. Niiden saattaminen ajan tasalle on kuitenkin toimenpiteenä varsin kustannustehokas.

Paljon myös tehdään

Paljon muutakin kuitenkin tapahtuu koko ajan. Esimerkiksi TYYLI-hankkeen tiimoilta Tytti Tenhula on erityisen iloinen siitä, että sen pohjalta syntyneet hankkeet ovat konkreettisia ja ne on suunniteltu suoraan tiedekuntien erilaisia tarpeita silmällä pitäen.

Yhdessä pilotissa yhdistyy poikkitieteellisyys, työelämälähtöisyys ja kesäopinnot. Siinä nelihenkiset arkkitehtuurin ja tekniikan opiskelijat suunnittelivat työryhminä Oulun kaupungille pyöräilykatoksia. Tiivistetysti sanottuna arkkitehtiopiskelijat suunnittelivat ja tekniikan opiskelijat tekivät lujuuslaskelmia.

Jonkin ryhmän suunnitelma saattaa poikia jopa sopimuksen Oulun kaupungin kanssa, mutta joka tapauksessa opiskelijat saivat oikean työelämän tilannetta vastaavan tilaajan, opintopisteitä, kokemuksen poikkitieteellisyydestä ja tekemistä kesälle.

Luonnontieteen opiskelijoiden työharjoittelukäytäntöjä on puolestaan muutettu entistä enemmän sellaiseen suuntaan, että harjoittelun jälkeen mahdollisimman monelle opiskelijalle leviäisi tietoa ja tuoretta kokemusta siitä, millaisia erilaisia harjoittelumahdollisuuksia opinnot tarjoavat.

Käytännössä kaikki selvitykset ja tutkimukset osoittavat, että opintojen aikaiset yhteydet työelämään parantavat työllistymismahdollisuuksia yksittäisen opiskelijan kohdalla merkittävästi.
”Oulun yliopistossakin hirveän monella ne kontaktit, joiden kautta saadaan ensimmäiset työpaikat, on hankittu jo opiskeluaikana”, Tenhula sanoo.

Työelämäyhteyksien parantaminen on kaikkien yliopistojen intressi jo pelkästään inhimillisten syiden ja kunkin yliopiston legitimiteetin kannalta. Entistä tärkeämpää se on tulevaisuudessa myös yliopistojen rahoituksen vuoksi.

Sanni Grahn-Laasonen asetti kesällä työryhmän, jonka tavoitteena on, että korkeakoulujen rahoitusmallissa korkeakouluja palkittaisiin tulevaisuudessa osittain koulutustasoa vastaavan työllistymisen mukaisesti. Suunnitelmissa on, että tuo rahoituskriteeri otettaisiin käyttöön vuodesta 2019 alkaen.

Julkaistu 1.11.2016

Lue seuraavaksi

”Oli toive että löytyisi tällainen avoin, kiva tila, jossa voi tulla ja mennä” – Kontinkankaan Tellus tuo kampukselle tapahtumia ja tilaa opiskelulle

Helmi Juntunen

Opiskelu

16.9.2019

Oululaisille taas lisää vaihtoehtoja digikortille: OYY irtisanoi Frankin sopimuksen ja teki sopimuksen sähköisestä opiskelijakortista Pivon kanssa

Anni Hyypiö

Ilmiöt

29.8.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821