Miksi Oulun Teekkariyhdistys käyttää edelleen n-sanaa Teekkarihymnissä?

Oulun Teekkariyhdistyksen jäsenistö ei halua poistaa n-sanaa Teekkarihymnistä. Hymni on tärkeä osa teekkareiden laulukulttuuria, ja siihen kajoaminen herättää tunteita.

Ilmiöt  | 

Teksti Eleonoora Riihinen

Kuvat Minna Koivunen

Tekniikan akateemisten (TEK) teekkarivaliokunta antoi syyskuussa 2015 suosituksen, että Teekkarihymnissä ei käytettäisi neekeri-sanaa. Valiokunta suositteli, että laulun ensimmäisen säkeen n-sana korvattaisiin sanalla ”teekkari.”

Näin ollen laulun alku kuuluisi uusien suositusten mukaan: ”Yö kuin sielu teekkarin on pimiä”.

Oulun Teekkariyhdistys ry (OTY) ei ole kuitenkaan laittanut suositusta käytäntöön. OTY toimii tietoisesti Teekkarivaliokunnan suositusta vastaan, sillä n-sanan säilyttämisestä päätettiin OTY:n vaalikokouksessa 16. marraskuuta 2015 äänin 48–12. Teekkariyhdistyksellä on vajaat 4000 varsinaista ja noin 1500 valmistunutta jäsentä.

Ennen virallista päätöstä asian tiimoilta järjestettiin anonyymi kysely jäsenten kesken, jossa selvä enemmistö puolsi n-sanan säilyttämistä.

Hallituksen puheenjohtajan mukaan myös ulkomaalaisten vastaajien osuus kyselyssä oli ”selkeä”, ja että n-sanan säilyttäminen ei häirinnyt ulkomaalaisia vastaajia.

Haastattelun jälkeen OTY:n hallituksen puheenjohtaja Visa Seppänen otti yhteyttä ja kertoi, että oli muistanut väärin: vastaajien etnisyyttä  ei oltukaan erikseen kysytty anonyymissä kyselyssä.

Hallituksen puheenjohtajan mukaan asiasta on kuitenkin käyty ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa keskusteluja kasvotusten, eivätkä he ole kokeneet sanaa loukkaavaksi. Hän ei osaa arvioida, kuinka monen ihmisen kanssa asiasta on keskusteltu.

Oulun ylioppilaslehti 2016

Laulukalun vuoden 2014 painoksessa Teekkarihymni on n-sanan kanssa takakannessa.

 

OTY:n Puheenjohtaja Visa Seppänen, miksi käytätte edelleen n-sanaa Teekkarihymnissä?

”Poliittisin ja selvin vastaus on se, että siitä äänestettiin vaalikokouksessa, jossa kuultiin mielipiteitä molemmin puolin. Jäsenistö äänesti ylivoimaisesti, että sana säilytetään. Tulos ei ollut edes tiukka.”

Minkälaisia argumentteja sanan säilyttämisen puolesta kokouksessa esitettiin?

”Tosi vaikea sanoa muistin pohjalta – voin sanoa nyt väärin. No siellä on tullut nämä perinteikkäät, että ’se on perinne.’ Argumentti on vähän ihmeellinen minunkin mielestä, koska Teekkarihymniä on muutettu aiemminkin. Omasta mielestäni ehkä se tärkein [argumentti] oli siinä, että tätä ei kohdisteta ketään kohtaan, tällä ei hyökätä kenenkään kimppuun. Se on sana muiden sanojen joukossa tässä laulussa.”

Sanotte, että sana on sana muiden sanojen joukossa. Oletteko tietoisia niistä rasistisista merkityksistä, joita n-sanalla on?

”Sillä sanalla on historia, ja kaikki tietävät ja ymmärtävät, että sen käyttö on ollut väärin. Mutta henkilökohtainen mielipiteeni on, että sana on saanut stigman ja että nykypäivänä kyseistä sanaa ei kehdata käyttää edes keskustelussa, jossa keskustellaan siitä sanasta, vaikka kukaan ei käytä sanaa loukatakseen.”

”Tässäkään keskustelussa ei ole käytetty sitä sanaa, ja minusta neekeri-sanan sanominen on hyväksyttyä, kun sillä ei tarkoiteta mitään [pahaa].”

”Kyllä minuunkin sattuu se, kun vaikka kadulla kuulen sitä käytettävän hyökkäävästi. Opiskelijapiirissäni en ole tällaiseen kuitenkaan törmännyt.”

”Minusta se konteksti pitää ottaa huomioon tässäkin asiassa. Sana ei yksinään voi olla sellainen, että tätä ei voi käyttää, koska tällä on historia.”

Laulussa lauletaan, että neekerin sielu on pimiä. Eikö sana ole tässä kontekstissa juuri rasistinen? 

”Kyllä minäkin olen tätä mieltä, että se vivahtaa siltä. Tätä ei kuitenkaan kohdisteta kehenkään. Mutta kun tästä tuli puhetta – no jaa kyllä tästä joku voisi pahoittaa mielensä. Mutta minusta tärkeintä on se, että tätä ei ole kehenkään kohdistettu.”

”Meillä piirin sisällä on keskustelu paljon ulkomaalaisten ja ei-valkoisten kanssa, että haittaako tämä, niin ei ole tullut vastaan ketään, jota se haittaisi. Kyllä olen kuullut, että on henkilöitä, joita se haittaa, mutta meidän jäsenistön sisällä hyvin harvaa tuntuu haittaavan.”

Kyseessä on siis rasistinen sana rasistisessa kontekstissa, mutta sitä ei ole tarkoitettu rasistiseksi loukkaukseksi. Pyhittääkö tarkoitus sanan käytön?

”En sano, että pyhittää, mutta sillä ei pitäisi olla stigmaa, että sitä sanaa ei saisi sanoa. Mitä tahansa sanaa pystyy käyttämään toisia kohtaan väkivaltaisesti ja loukkaavasti, vaikka ei tietenkään saisi käyttää.”

”Olen kuullut, että piirissämme sitä [n-sanaa] on käytetty joskus loukkaavasti, mutta siihen on puututtu heti.”

Eikö laulu madalla kynnystä käyttää sanaa loukkaavassa merkityksessä?

”Näen tämän siinä valossa, että pyritään viestittämään, että kyllä tästä saa keskustella. Emme pelkää käyttää tätä sanaa vain, koska joku sanoo, että sitä ei saa käyttää. Pystymme keskustelemaan siitä ja olemaan aikuisia sen asian kanssa.”

Onko se mahdollista, että ulkomaalaiset opiskelijat eivät olisi uskaltaneet sanoa kokevansa n-sanan loukkaavana, jos he tiesivät, että enemmistö Teekkariyhdistyksen jäsenistä puoltaa n-sanan säilyttämistä?

”Ei minusta. Olen kysynyt tätä suoraan parilta henkilöltä, ja sain vastaukseksi naurunpyrähdyksen ja että ei missään nimessä loukkaa.”

Kuinka kattavasti mielestäsi nämä pari ulkomaalaista edustavat kokonaista ihmisryhmää?

”Vaikea sanoa. Jokainen edustaa täällä itseään. Totta kai toiminnalla pyritään siihen, että kaikilla olisi hyvä olla.”

Yhdistyksen hallituksessa tai toimihenkilöstössä ei ole tummaihoisia. Ettekö näe ongelmallisena sitä asetelmaa, että päätätte valkoisena enemmistönä, että vähemmistöjen nimittämiseen käytetty n-sana ei ole loukkaava?

”Äänestyksessä päätettiin, mitä päätettiin. Jos olisi äänestetty vastaan, olisi muutettu totta kai. Edustamme jäsenistöä. Hallitus olisi tehnyt väärin, jos se olisi kuunnellut niitä yhtä tai kahta henkilöä, jotka ilmoittivat, että tämä on väärin. Demokraattinen tasa-arvo menisi rikki.”

”Mutta kuten sanottua tummaihoiset eivät ole tulleet sanomaan meille, että tämä on väärin, että tässä valkoihoiset päättää myös, että onko tämä rasistinen vai ei. Molemmissa leireissä tapahtuu näin.”

Jos teidän tietoonne tulisi, että joku ei-valkoinen jäsen kokisi n-sanan rasistisesti loukkaavana, mitä sitten tapahtuisi?

”Keskustellaan sen tilanteen mukaan. Se olisi yksilöllinen tilanne, josta käytäisiin keskustelua hallituksen kanssa. Vaikea sanoa, mitä sitten tapahtuisi.”

 

”Meillä on paljon isompia ongelmia”

N-sana on esillä muun muassa tämän vuoden fukseille jaetuissa laulukirjoissa.

”Laulukaluja ei hankita kerran vuodessa. Laulukirjat on hankittu ennen kuin tämä asia nostettiin pöydälle, ja jos ne heitettäisiin roviolle, niin tulisi pahasti takkiin.”

Mutta ettekö joka tapauksessa päättäneet säilyttää n-sanan. Eikö se olisikaan uudessa painoksessakin mukana?

”Uusi painos tulee joskus hamassa tulevaisuudessa ja siitä päättää sitten silloinen hallitus. En osaa sanoa miten päättävät.”

Teekkarivaliokunta vetosi suosituksessaan siihen, että tutkimusten mukaan 90 prosenttia suomalaisista pitää ilmausta neekeri yhtenä kaikkein loukkaavimpana vähemmistöjen nimityksistä, ja että sen käyttäminen asettaa teekkarit negatiiviseen valoon. Eikö OTY:n jäsenistössä olla huolissaan siitä, minkälaisen maineen Oulun teekkarit saavat n-sanan käytöstä?

”Sanotaanko, että meillä on paljon isompia ongelmia, missä meidän maine on huono. Meillä on tärkeämpiäkin asioita, mihin pitää keskittyä. Esimerkiksi tämä on etelää myöten tuttu lausahdus, että kun opiskelija tekee jotain hyvää, se on opiskelija, mutta kun opiskelija tekee jotain pahaa, se on teekkari.”

”En tiedä, onko tällä sanalla vaikutusta siihen, mutta minusta se on pieni osa sitä. En sano, että rasismi olisi pieni juttu, mutta meidän jäsenistössä se ei ole sellainen asia, joka rehottaa.”

”Vaihtarit ovat kiinnostuneita meidän kulttuuristamme ja haluavat olla meidän jäseniämme enenevissä määrin.”

Poliittinen korrektius ei tunnetusti kuulu teekkarihenkeen. Teekkarivaliokunnan mukaan n-sanan käyttö ei kuitenkaan ilmennä rohkeutta auktoriteetteja vastaan vaan pikemminkin konservatiivisuutta. Onko Oulun teekkareista tullut konservatiivisia?

”En sanoisi, että oltaisiin konservatiiveja. Oulussa halutaan tehdä asiat, miten halutaan tehdä, eikä silleen, että etelästä määrätään näin. Me teemme asiat omalla tyylillämme. Kaikkia ei voi mitenkään miellyttää.”

Miten Teekkarihymniä lauletaan tilaisuuksissanne? Laulavatko opiskelijat hymniä n-sanalla vai teekkari-sanalla?

”Kukin laulaa sellaisen version hymnistä kuin haluaa. Meillä ei ketään pakoteta laulamaan hymniä tietyllä tavalla, vaan kukin saa laulaa sen niin kuin huvittaa. Se lukee vain meidän laulukirjassa, miten se lukee. Kun johdan kappaletta, lopetan johtamisen ennen tuota sanaa ja jokainen saa laulaa siinä kohdassa mitä haluaa.”

 

OYY:n hallituksen puheenjohtaja: ”Ei ole meidän linjamme mukaista”

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila ja pääsihteeri Eero Manninen julkaisivat kuluvan vuoden helmikuussa rasisminvastaisen kannanoton, joka liittyi saamelaisten kokemaan syrjintään yliopiston opiskelijatapahtumissa. Kannanotossa ylioppilaskunta ”tuomitsee kaiken rasismin jyrkästi.”

OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila, millä mielin olette seurannut Teekkarihymni-keskustelua?

”Voin sanoa OYY:n puolesta, että kyseessä on OTY:n oma asia. He ovat vaalikokouksessa päättäneet, että tämä juttu vielä jatkuu. Päätös ei ole linjassa OYY:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa.”

Mitä mieltä olette siitä, että OTY on päättänyt toimia vastoin valtakunnallista suositusta tässä asiassa?

”Se on ollut jäsenistön tahto, niin siksi he ovat päätyneet tähän linjaan.”

Otitte alkuvuodesta kantaa rasismia vastaan. Voiko yksittäisen kattokillan toimintaan puuttua, jos se tulkitaan vähemmistöjä syrjiväksi?

”Heille on jaettu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Tästä asiasta olemme lausuneet jo tänä keväänä, eli tuomitsemme rasismin linjapaperin mukaisesti.”

 

Julkaistu 25.10.2016

Eleonoora Riihinen

Maailmantuskaa poteva toimittaja ja kirjallisuuden opiskelija. Twitter: @EleonooraRiihin

Lue seuraavaksi

Epätietoisuutta, tiiviimpää yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia – Oamkin opiskelijat ja opettajat uskovat, että muutto Linnanmaalle on peloista huolimatta hyvä asia

Anna Asplund

Ilmiöt

11.1.2019

Kontinkankaan K3- ja K4-parkkipaikkojen muuttuminen maksullisiksi yllätti opiskelijat

Mirko Siikaluoma

Ilmiöt

11.1.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821