Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkijat Laura Palmgren-Neuvonen ja Tuula Nygård sekä informaatiotutkimuksen oppiaineen tutkijat Maija-Leena Huotari, Anna-Maija Huhta ja Noora Hirvonen tutkivat CogAHealth-tutkimushankkeessa nuorten terveyden ja hyvinvoinnin käsityksiin vaikuttavia kognitiivisia auktoriteetteja.

Mitä tieteessä tapahtuu, viikko 23: Kenen antamaan tietoon nuori uskoo terveyskysymyksissä?

Kenen sanaan nuori luottaa terveysasioissa, opettajan, kaverin vai bloggaajan? Oulun yliopiston CogAHealth-akatemiahankkeessa selvitetään, mitä tai keitä tiedonlähteitä nuoret pitävät luotettavina terveystiedon antajina, ja kuinka nämä auktoriteetit rakentuvat.

Mitä tieteessä tapahtuu  | 

Teksti Heli Paaso-Rantala

Kuvat Heli Paaso-Rantala

Vuonna 2016 käynnistyneen nelivuotisen CogAHealth-tutkimuksen nimi tulee sanoista cognitive authorities. Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke käsittelee nimensä mukaisesti kognitiivisia auktoriteetteja, joita nuorilla on terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedon kanssa.

Oulun yliopistossa informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotari, tutkijatohtori Noora Hirvonen ja tohtorikoulutettava Anna-Maija Huhta työskentelevät Cognitive Authorities in Everyday Health Information Environments of Young People -tutkimushankkeen parissa yhdessä kasvatustieteiden tutkijatohtori Laura Palmgren-Neuvosen sekä projektitutkija Tuula Nygårdin kanssa.

Hankkeen tieteellisenä johtajana toimivan Maija-Leena Huotarin mukaan tutkimuksessa painottuvat informaatiokäyttäytymisen ja lukutaidon näkökulmat, joiden kautta nuoria tarkastellaan koulu- ja vapaa-ajan ympäristöissä sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä internetin keskusteluympäristöissä.

Post doc-tutkimuksessaan Palmgren-Neuvonen tutkii, miten nuoret valitsevat tietoa koulussa tuottamaansa terveysaiheiseen sisältöön sekä minkälaisia auktoriteetteja nuorten valinnoissa tulee esiin. Hirvonen selvittää post doc-tutkimuksessaan nuorten vapaa-aikana esiintyviä auktoriteetteja, ja Huhta tutkii väitöskirjassaan bloggaajien käyttämiä auktoriteetteja.

Maija-Leena Huotari kertoo terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän informaatioympäristön olevan monimutkainen. Usein löytyvä informaatio esitetään autoritäärisenä tietona, jonka ohjeita noudattamalla ihminen voi hyvin tai voi edistää omaa terveyttään ja hyvinvointiaan.

”Todellisuudessa suuri osa tiedosta perustuu henkilökohtaisiin kokemuksiin, joilla ei ole lääketieteellistä näyttöä lainkaan”, hän huomauttaa.

 

Kaveri voi olla nuorelle tärkeä auktoriteetti

Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten kognitiivisia auktoriteetteja, eli niitä henkilöitä tai muita tiedonlähteitä, joilla on vaikutusta nuoriin heidän hankkiessaan terveyttä ja hyvinvointia koskevaa tietoa.

”Kognitiivinen auktoriteetti voi olla kaveri tai vaikka tuntematon ihminen mediassa, jolla on vaikutusta nuoren ajatteluun”, Noora Hirvonen kertoo .

Tarkastelussa on erityisesti se, miten syvällisesti nuoret pystyvät arvioimaan käyttämiään lähteitä, ja osaavatko nuoret arvioida sitä, millainen tieto on relevanttia eli olennaista suhteessa nuoren tiedontarpeeseen.

Huotari huomauttaa, että nuorilla kavereiden mielipiteillä on enemmän vaikutusta kuin lapsilla. Siksi ystävien tai vertaisten kognitiiviset auktoriteetit vaikuttavat päätösten tekemisessä.

Huotari nostaa esimerkiksi nuoren, jonka perheessä eletään terveellisesti, mutta jonka kaverit voivat tuoda hänelle toisenlaista näkökulmaa ravintoaineiden tai ruokien terveellisyydestä. Näin kaverit voivat muuttaa nuoren käyttäytymistä ruoan suhteen.

Anna-Maija Huhta puolestaan nostaa esiin kysymyksen siitä, millaisia vaikutuksia kognitiivisella auktoriteetilla voi olla nuoriin. Huhta pohtii, millainen terveystieto koetaan uskottavaksi nuorten keskuudessa, kun verrataan esimerkiksi opettajaa ja kavereiden keskuudessa suosittua bloggaajaa. Hän keskittyy tutkimuksessa tutkimaan terveystietoa koskevista asioista bloggaavia tai vloggaavia (videobloggaavia) henkilöitä.

Huhta on erityisen kiinnostunut siitä, millä tavalla nämä bloggaajat tuottavat terveysaiheista sisältöä.

”Minua kiinnostaa, millaisiin auktoriteetteihin bloggaajat tukeutuvat tuottaessaan tekstejä tai multimodaalista tekstiä, eli kuvaa, tekstiä ja ääntä”, Huhta sanoo.

 

Lukutaitoon kuuluu myös kriittisyys

Huotarin mukaan CogAhealth-tutkimuksessa tarkastellaan useita erilaisia lukutaitoja.

Erilaisista lukutaidoista puhutaankin nykyään paljon. Nykykäsityksen mukaan mekaanisen luku- ja kirjoitustaidon lisäksi esimerkiksi tietolähteiden luotettavuuden arvioinnin katsotaan kuuluvan lukutaitoon. Erilaisten lukutaitojen merkitys korostuu etenkin nuorilla, jotka ottavat vaikutteita niin kavereilta kuin mediastakin.

Koska Huotari, Hirvonen ja Huhta tulevat informaatiotutkimuksen oppiaineesta, tutkimusryhmä nojaa vahvasti informaatiolukutaitoon. Informaatiolukutaitoon sisältyy tarve tunnistaa tiedontarve, hakea tietoa ja tarkastella haettua tietoa kriittisesti.

Muita tutkimuksessa käsiteltäviä lukutaitoja ovat terveystiedon lukutaito ja kasvatustieteestä peräisin olevat käsitteet monilukutaito ja uuslukutaito. Monilukutaidolla tarkoitetaan viestien tulkitsemisen ja tuottamisen taitoja. Siihen liittyy vahvasti myös kyky hankkia ja arvioida tietoa sekä tuottaa tietoa.

Uuslukutaito liittyy Huotarin mukaan nettiympäristöihin ja erityisesti multimodaalisiin aineistoihin.

”Monilukutaito on myös keskeisessä osassa uudessa opetusuunnitelmassa. Lukeminen ja kirjoittaminen, eli tuottamisen aspekti on tärkeää”, Palmgren-Neuvonen tähdentää.

Aineistoa tutkimukseen on kerätty tämän kevään ajan. Hirvonen, Palmgren-Neuvonen ja Nygård ovat tarkkailleet 6.–9. -luokkalaisten terveystiedon tunteja sekä haastatelleet oppilaita. Hirvonen on lisäksi kerännyt aineistoa verkkokeskusteluista, ja Huhta on tehnyt systemaattista kirjallisuuskatsausta terveyteen liittyvistä lukutaitokäsitteistä.

Aineiston kerääminen ei kuitenkaan ole vielä ohi.

”Tämä ei ole sellainen tutkimus, jossa ensiksi kerätään tietoa ja sen jälkeen vasta aloitetaan analyysi. Aineistoa analysoidaan yhtäaikaisesti aineiston keruun rinnalla”, Hirvonen ja Palmgren-Neuvonen kertovat.

Maija-Leena Huotari muistuttaa tutkimuksen olevan vielä alussa, joten tutkimustuloksia on vielä mahdotonta arvioida. Huotarin mukaan tutkimuksella voidaan mahdollisesti vaikuttaa terveyteen liittyvään viestintään ja terveyden edistämiseen nuorten keskuudessa.

Tutkimus voi myös osaltaan selventää sitä, onko nuoriin liittyvällä syrjäytymisvaaralla sekä terveydellä ja terveyteen liittyvillä asioilla jotain yhdistäviä tekijöitä.

Julkaistu 8.6.2017

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue seuraavaksi

Sinut on nähty!

Heidi Niemi

Ilmiöt

11.4.2019

Ilmastolakkoilevat nuoret ovat vihaisia – ja syystäkin

Essi Erkkilä

Kolumni

5.4.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821