Mielipide: Mannerheim-keskustelu, akateeminen vapaus ja vastuu

”Olen vastuussa erityisesti suomalaiselle yhteiskunnalle ja veronmaksajille, jotka maksavat palkkani. Tästä syystä pyrin täyttämään tehtäväni osallistumalla julkiseen keskusteluun sellaisistakin asioista ja näkökulmista, joita yhteiskuntamme kaikki jäsenet eivät välttämättä hyväksy”, kirjoittaa Vesa Puuronen.

Mielipide  | 

Teksti Mielipide

Viimeaikaiseen Mannerheim-keskusteluun viitaten haluaisin tuoda esiin muutamia seikkoja akateemisesta vapaudesta ja vastuusta, siltä osin kuin ne koskevat yliopiston henkilöstön ja erityisesti professorien vapautta ilmaista mielipiteitään ja osallistua julkiseen keskusteluun.

Vuonna 1915 Amerikan professoriliitto julkaisi asiasta lausunnon, jonka mukaan: ”Akateeminen vapaus tässä mielessä koostuu kolmesta elementistä: tutkimuksen vapaus, opetuksen vapaus yliopistoissa (university or college) ja ilmaisuvapaus yliopistojen ulkopuolisissa asioissa.” (käännös vp. lähde Macfarlane, Bruce: Intellectual Leadership in Higher Education, Routledge 2012, 108).

Tämä Amerikan professoriliiton sadan vuoden takainen kanta tarkoittaa sitä, että professoreilla ja muilla yliopiston henkilökunnan jäsenillä, on kansalaisina oikeus osallistua keskusteluun tärkeinä pitämistään yhteiskunnallisista asioista. Isossa-Britanniassa Opetuksen uudistamislaki 1988 ilmaisee asian seuraavasti: ”akateemisilla henkilöillä on lain puitteissa oikeus kyseenlaistaa ja testata yleisiä totuuksia, ja esittää uusia ideoita sekä ristiriitoja tai epäsuosittuja mielipiteitä, vaarantamatta työpaikkaansa yai etujaan, joita heillä on instituutoissaan.”  (käännös vp. ibid. 109).

Macfarlane luonnostelee kirjassaan neljä akateemisen vapauden ja vastuun dimensiota. Akateeminen vapaus voidaan tarkastella rajoitettuna tai laajennetttuna ja akateemista vastuuta taas vastuuna yhteiskunnalle tai omalle oppiaineelle. Näiden dimensioiden perusteella akateemiselle henkilölle määrittyy neljä asemaa tai roolia: jos painotetaan vastuuta yhteiskunnalle roolit ovat akateemisen kansalaisen ja julkinen intellektuellin roolit ja jos taas painotetaan vastuuta omalle oppiaineelle roolit ovat tiedon tuottaja tai rajojen ylittäjä.

Eri maissa on erilaisia perinteitä ja tapoja ajatella akateemisten ihmisten rooleista. Esimerkiksi Ranskassa pidetään tärkeänä akateemisten henkilöiden osallistumista julkiseen keskusteluun ja myös poliittisiin liikkeisiin. Julkinen intellektuelli, jonkalaisen soisin useamman suomalaisenkin tieteentekijän olevan, osallistuu ja pyrkii vaikuttamaan julkiseen keskusteluun yhteiskunnallisista, moraalisista ja taloudellisista kysymyksistä puhumalla, kirjoittamalla ja kampanjoimalla. Tämä vaatii työskentelyä tiedotusvälineiden ja modernien kommunikaatioteknologioiden kanssa ja avulla.

Olen vastuussa erityisesti suomalaiselle yhteiskunnalle ja veronmaksajille, jotka maksavat palkkani. Tästä syystä pyrin täyttämään tehtäväni osallistumalla julkiseen keskusteluun sellaisistakin asioista ja näkökulmista, joita yhteiskuntamme kaikki jäsenet eivät välttämättä hyväksy. Tavoitteenani on moniääninen, suvaitseva ja avoin yhteiskunta.

 

Vesa Puuronen

Professori, Oulun yliopisto

Rovaniemen kaupunginvaltuutettu, vasemmistoliitto

Julkaistu 27.11.2019

Mielipide

Lue seuraavaksi

Oulun yliopisto otti kantaa Mannerheimin kuvaa koskevaan kohuun

Anni Hyypiö

Uutiset

21.11.2019

Kun professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheimin kuvan poistamista kasvatustieteilijöiden kiltahuoneelta, oli lopputuloksena valtava myrsky

Anni Hyypiö

Ilmiöt

20.11.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821