Luottamuspulaan ei auta olematon viestintä

Pääkirjoitus  | 

Teksti Minna Koivunen

Tänä syksynä Oulun yliopistossa on juhlittu – kuuleman mukaan kääretorttua syöden – Times Higher Education -rankingissa huimaa nousua. On hieno saavutus nousta sijoille 201-250, kun parannusta vielä tuli muun muassa opetuksen laadussa, tutkimuksessa ja sitaatioissa.

Huonoilta tuloksilta ei ole yliopisto kuitenkaan välttynyt. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä Yliopistolain vaikutusten arviointi ja Professoriliiton teettämä Yliopisto professorin työnantajana -kysely kertovat molemmat yliopistojen johdon ja henkilöstön näkemyserojen kärjistymisestä ja yliopistoyhteisön etääntymisestä päätöksenteossa.

“Akateemisen johtamisen painopiste on siirtynyt kollegiaalisesta päätöksenteosta johtajakeskeisempään suuntaan.” Näin todetaan Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin johtopäätöksissä.

Koko Suomen mittakaavassa 55 prosenttia professoreista kokee, ettei ylin johto ole kiinnostunut heidän mielipiteistään ja 59 prosenttia on sitä mieltä, ettei saa ajoissa tietoa ylimmän johdon toiminnasta. Luvut selviävät Yliopisto professorin työnantajana -kyselystä, ja Professoriliiton mukaan Oulun yliopisto on siinä joukossa, jotka antoivat kriittisintä palautetta vaikutusmahdollisuuksia koskevista väittämistä.

Kun tilanne on tämä, tulisi yliopiston sisäisen viestinnän olla kunnossa, jotta henkilökunta ja opiskelijat pysyvät asioista kärryillä, vaikkei niihin aina voisi vaikuttaa. Oulun yliopistossa ollaan tällä hetkellä tai edelleen tyytymättömiä juuri avoimuuden ja tiedottamisen puutteeseen.

Esimerkiksi henkilökunnan puheen poistaminen avajaisten ohjelmasta ei ole saanut hyvää vastaanottoa. Yliopisto halusi nostaa esille tieteentekijät ja opiskelijat, mutta ei ymmärtänyt tai välittänyt siitä, kuinka merkittävä asia julkinen puheenvuoro olisi ollut.

Puhe olisi ollut symbolisesti tärkeä Oulun yliopiston opetusalan yhdistyksen puheenjohtajan Santeri Palviaisen (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n uutinen 29.8.2016) mukaan. Lisäksi hän kertoo työntekijöiden kokevan, että päätökset tehdään heidän ulottumattomissa. “Läpinäkyvyyden puute painaa”, Palviainen sanoo OAJ:n haastattelussa.

Syyskuun alussa rehtoripaneelissa, jossa koko rehtoraatti oli henkilökunnan kanssa keskustelemassa ajankohtaisista asioista ja joka oli tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa, professori Petri Lehenkari ehdotti, että keskustelu johdon ja henkilöstön välillä jatkuu rehtoripaneelin jälkeen. He kun haluavat olla mukana tekemässä muutosta rakentavalla tavalla ja osallistua keskusteluun.

Rehtori Jouko Niinimäki vastasi omassa puheenvuorossaan olevan tietenkin hienoa, että on johtavien työntekijöiden ja työtä tekevien työntekijöiden välisiä keskusteluja, mutta hänen mielestään kyseinen tilaisuus ei tavoittanut kaikkia. (Olisi muuten tavoittanut enemmän väkeä, jos se olisi streamattu.) Rehtori pitää tärkeämpänä tavallista keskusteluketjua, jossa dekaanit ja rehtoraatti tapaa johtoryhmän kokouksissa, dekaanit tavoittavat yksiköiden johtajat ja he puolestaan keskustelevat työntekijöiden kanssa. “Tämän ketjun kautta saamme koko talon mielipiteet mukaan keskusteluun”, Niinimäki vakuutti.

Niinimäen kuvailema ketju ei kuitenkaan selkeästi riitä, kun tuoreiden raporttien ja kyselyjen tuloksia katsoo. Yliopiston pitäisi vihdoin keksiä keinot sisäisen viestinnän parantamiseen tai ainakin yrittää suhtautua henkilöstön kanssa käymään keskusteluun muuten kuin vähätellen. Säännöllisellä uutiskirjeellä voisi ehkä aloittaa.

Julkaistu 12.10.2016 numerossa 5/2016

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue seuraavaksi

Oman virheen myöntäminen tuntuu hirveältä, mutta on hyväksi sinulle ja yhteiskunnalle

Anni Hyypiö

Pääkirjoitus

29.8.2019

Kun valta piiloutuu, se vaikuttaa

Anni Hyypiö

Kolumni

11.4.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821