Heikkoudet voimavaraksi – laiskuus on parhaimmillaan tehokkuutta

Olen vuosien ajan luonut erilaisia käytänteitä, jotka ovat auttaneet minua elämään laiskuuteni kanssa, kirjoittaa Janne Hakkarainen.

Kolumni  | 

Teksti Janne Hakkarainen

Kurt von Hammerstein-Equord (1878–1943) oli saksalainen kenraalieversti, joka jäi historiaan Adolf Hitlerin ja Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen vannoutuneena vastustajana. Sen lisäksi Hammerstein-Equoard muistetaan kriteeristöstä, jonka hän loi määrittelemään upseerien soveltuvuutta erilaisiin tehtäviin.

Kenraalieversti jaotteli upseerit älykkäisiin, ahkeriin, tyhmiin ja laiskoihin. Älykkäät ja ahkerat kuuluivat hänen mukaansa pääesikuntaan, tyhmät ja laiskat rutiinitehtäviin ja älykkäät ja laiskat kaikista korkeimpiin johtotehtäviin.

Tyhmistä ja ahkerista hän varoitti, koska he aiheuttavat vain ikävyyksiä.

Älykkäät ja laiskat taas kuuluivat Hammerstein-Equordin kategorisoinnissa korkeimpiin johtotehtäviin, koska he eivät hermostu helposti ja he keksivät kustannustehokkaimmat ratkaisut erilaisiin ongelmiin.

 

Oman älykkyyteni arvioinnin haluan jättää muille, mutta laiskuuden tunnistan ominaisuudeksi, joka on lähtemätön osa minua. Olen vuosien ajan luonut erilaisia käytänteitä, jotka ovat auttaneet minua elämään tuon ominaisuuden kanssa.

Kuten useimmat laiskoiksi itsensä identifioivat, myös minä inhoan siivoamista. Sen vuoksi olen panostanut siihen, että siivoamisen tarvetta ei pääse edes syntymään. Kaikista helpointa on ollut luopua paperista ja sen kierrättämisestä. Kaikki sanomalehtitilaukseni ovat digitaalisia ja jokainen laskuni on joko suoraveloituksessa tai sähköisessä laskutuksessa. Automatisoitu laskutus auttaa myös rahan säästämisessä, kun laskut eivät huolimattomuuden vuoksi pääse perintävaiheeseen asti.

Jos käsiini päätyy paperia, joka sisältää tärkeää ja säilytettävää tietoa, digitalisoin paperin omaan sähköiseen arkistooni ja kierrätän sen mahdollisimman pian.

Aina kun voin, yritän iskeä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Olen laskenut, että työmatkani kestää linja-autolla 25 minuuttia yhteen suuntaan. Viikossa siitä kertyy 250 minuuttia eli yli 4 tuntia. Matka kestää suunnilleen saman verran, jos ajan sen pyörällä.

Uusimpien suositusten mukaan terveyden ylläpitämiseksi jokaisen pitäisi liikkua vähintään 2,5 tuntia viikossa. Olen pohtinut, että pyöräilemällä joka arkipäivä ympäri vuoden saan vähimmäismäärän aerobista liikuntaa joka viikko, vaikka en erikseen lähtisikään lenkille.

Yhdistämällä työmatka-ajan liikunta-aikaan saan itselleni vapaa-aikaa, jonka voin käyttää esimerkiksi digitaalisten sanomalehtien lukemiseen.

Laiskuuteni koskee myös ruoanlaittoa ja syömistä. Minulle on usein käynyt niin, että kotiini ostamat raaka-aineet tai niistä valmistamani ruoat ovat päässeet pilaantumaan.

Osittain tästä ja osittain ekologisista syistä olen päätynyt suosimaan kasvispainotteista ruokaa, koska kasvisraaka-aineet tai niistä valmistetut ruoat eivät pilaannu yhtä nopeasti kuin eläinperäiset raaka-aineet tai niistä valmistetut ruoat.

 

Jos siis huomaa itsessään ominaisuuden, joka harmittaa tai häiritsee, mutta josta eroon pääsemisen kokee ylitsepääsemättömäksi, kannattaa kokeilla sen muuttamista voimavaraksi.

Samalla säästät aikaa ja vaivaa. Ja se on laiskalle mieleen.

 

Muokattu 19.1.2018 kello 16.34: Korjattu Saksan työväenpuolue muotoon Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue. 

Julkaistu 19.1.2018

Janne Hakkarainen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan viestintäasiantuntija, jonka mielestä kaikkien tasa-arvoinen kohtelu on kaikkien etu. Twitter: @jannehak

Lue seuraavaksi

Kun intohimosta tuli vain työtä, oli aika jatkaa matkaa

Hennamari Toiviainen

Kolumni

15.4.2019

Tiedän, että moka on lahja – silti epäonnistuminen tuntuu sietämättömältä

Sanna Häyrynen

Kolumni

11.4.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821