Kestävän kehityksen viikko on pian taas täällä. Kuva Pixabay.

Kumpi on kestävää kehitystä – tuulivoima vai alkuperäiskansan luontaiselinkeino? Kestävän kehityksen viikolla puhutaan saamelaisista ja kestävästä yritystoiminnasta

Kestävän kehityksen viikko järjestetään kampuksilla 5.–9.10. Avajaistapahtuman puhujista Sanna Taskila ja Petra Laiti käsittelevät pohjoisen kestävyyden avainkohtia. Projektipäällikkö Anni Huovinen kertoo tapahtuman järjestämisestä poikkeusoloissa.

Ilmiöt  | 

Teksti Anna-Sofia Tastula

Viime vuodelta tuttu Kestävän kehityksen viikko järjestetään jälleen. Tällä kertaa Oulun yliopisto ja Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) järjestävät tapahtuman yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) kanssa.

Tapahtuma järjestetään Oulussa toista kertaa. Tänä vuonna suurin osa tapahtumista on poikkeusoloista johtuen etänä. Viikon teemana on tällä kertaa pohjoinen kestävyys, jolla tarkoitetaan Pohjoismaiden vahvuuksia kestävän kehityksen toteuttamisessa. Viikon aikana aiheesta puhuvat muun muassa bio- ja kiertotalouden asiantuntijapalvelu Macon Oy:n varatoimitusjohtaja Sanna Taskila sekä Saamelaisnuorten puheenjohtajana toiminut Petra Laiti.

Tavoitteena yhteisöllisyys korkeakouluyhteisöjen välille

Tämän vuoden Kestävän kehityksen viikko järjestetään suurimmaksi osaksi kokonaan etänä. Osa tapahtumista myös striimataan paikan päältä, jolloin fyysisesti läsnä voi olla pieni yleisö. Muuten tapahtumat järjestetään pääosin virtuaaliympäristöissä. Pyöränkorjaustapahtuma järjestetään ulkotiloissa, ja muun muassa Biodiversiteetti-iltaan sekä opettajien kestävän kehityksen koulutukseen otetaan vastaan tilaisuuksiin ilmoittautuneet.

Keke-viikon järjestelyt itsessään on jouduttu tekemään täysin etänä. Järjestäjät ovat olleet yhteydessä toisiinsa kotikoneidensa kautta. 

“Järjestelyt ovat olleet helpompia, kun kaikki on voitu hoitaa kotitoimistolta käsin”, kommentoi Oulun Kestävän kehityksen viikon projektipäällikkö Anni Huovinen.

Itse tapahtumat voivat etänä olla hyvinkin erilaisia, mutta poikkeusoloista huolimatta järjestäjät ovat tyytyväisiä yhteistyöhön.

“Meillä on tosi hieno tiimi, jossa on jäseniä sekä yliopistolta, ammattikorkeakoulusta, OYY:ltä ja OSAKO:lta. Kaikki ovat tuoneet oman panoksensa valmisteluun ja ohjelmaan. Keke-viikon suunnittelu on monen kuukauden yhteinen rutistus, ja viikon lopulta saapuessa kaikki ovat varmasti pistäneet parastaan”, Huovinen kertoo.

Huovisen mukaan viime vuoden painopiste oli fyysisesti yliopistokampuksilla tapahtuvassa ohjelmassa, kuten luennoissa ja kahvitteluissa. Tänä vuonna kontaktitapaamisia ja yhteisiä ruokailuja ei ole voitu järjestää samassa mittakaavassa. Järjestävän tiimin toiveena on kuitenkin saada aikaan yhteisöllisyyden tunnetta erityisesti korkeakouluyhteisön kesken, mutta ilman fyysistä kontaktia se on vaikeampaa saavuttaa.

“Koko viikon päämääränä on kestävän kehityksen teeman pitäminen esillä korkeakouluyhteisön sisällä ja sen heijastaminen myös ulospäin. Tämän vuoden tapahtuman järjestäminen suurimmaksi osaksi virtuaalisesti vaikuttaa tilaisuuden luonteeseen paljon ja haastaa tiimin mielikuvitusta”, Huovinen kommentoi tapahtuman siirtämistä virtuaaliympäristöön.

Huovinen uskoo kestävän kehityksen teemojen tuovan vaihtelua korona-arkeen, vaikka nekin ovat yhteydessä keskenään. Hän toivoo, että mahdollisimman moni löytäisi tiensä virtuaalisiin tapahtumiin.

“Viime vuoden Keke-viikosta jäi hyvät muistot, ja toivon, että voimme saada saman hengen herätettyä myös tänä poikkeusvuonna”, Huovinen sanoo.

Kestävä kehitys on sekä eettistä että taloudellista voittoa

Kestävän kehityksen viikon puhujat valittiin viime vuonna saadun palautteen pohjalta. Myös työryhmä ja kestävän kehityksen neuvottelukunta, joka on opiskelijoillekin avoin keskustelufoorumi, antoivat ideoita puhujiksi. Näiden ajatusten pohjalta Keke-viikon järjestäjät valitsivat sopivimmat ideat tämän vuoden pohjoisen kestävyyden teemaan.

Macon Oy:n kiertotalouden asiantuntija Sanna Taskila puhuu kestävästä kehityksestä ympäristön ja talouden näkökulmasta. Macon Oy tarjoaa yrityksille asiantuntijapalveluita, joilla voidaan kartoittaa yritysten mahdollisuudet parantaa esimerkiksi energiatehokkuutta tai vähentää kulutusta. Taskila kertoo, että ympäristöasioiden huomioiminen ei ole liiketoiminnan kasvulta pois. Päinvastoin se voi toimia myös yrityksen etuna. Luennollaan Taskila käsittelee sitä, miten tieto ympäristöasioista voidaan muuttaa taloudelliseksi voitoksi ja miten yritykset voivat huomioida kestävyysasiat, vaikka resurssit ovat rajalliset. 

“Nykyään on paljon lisääntyvässä määrin ulkopuolista painetta yrityksiä kohtaan toimia tietyllä tavalla”, Taskila kertoo.

Hänen mukaansa on tärkeää oppia näkemään, miten yrityksen ympäristöasioiden kohentamisen kautta voidaan kasvattaa kilpailukykyä, luoda uutta kasvua ja parantaa taloudellista kannattavuutta. On opittava käyttämään tietoa joustavasti, viestimään uudesta tiedosta selkeästi ja huomioimaan yrityskohtaiset tarpeet ja haasteet. 

Sanna Taskila pitämässä Filippiineillä työpajaa kiertotaloudesta. Kuva Sanna Taskilan kotiarkistosta.

“On tärkeää päästä pois asenteesta, että esim. ilmastovaikutuksia määritetään vain ‘viherpesun’ vuoksi. Voi olla pettymys, miten pintapuolisesti asioita hoidetaan yrityksissä”, Taskila sanoo.

Taskilan mukaan useimmat yrittäjät haluavat tehdä asiat oikein. Useimmiten ympäristöasioiden sivuuttamisessa on kyse on resurssien tai tietojen puutteesta.

Taskila iloitsee siitä, jos saa asiakkaan kanssa keksittyä ratkaisuja, jotka parantavat yrityksen kestävyyttä. 

“Tunnen, että olen tässä oikealla asialla”, Taskila sanoo.

Sanna Taskilan puheenvuoro on kuultavissa Kestävän kehityksen viikon avajaistapahtumassa 5. lokakuuta kello 11.

Kestävää kehitystä alkuperäiskansojen oikeuksia puolustamalla

Suomen Saamelaisnuoret ry:n (Suoma Sámi Nuorat, SSN) puheenjohtajana ja Ellos Deatnu! -ryhmässä aktivistina toiminut Petra Laiti puhuu keke-viikolla kestävästä kehityksestä alkuperäiskansojen näkökulmasta. 

“Alkuperäisasukkaiden tietotaidon on osoitettu olevan avainasemassa siihen, miten ilmastokriisin vaikutuksia torjutaan alkuperäiskansojen asuttamilla mailla. Kuitenkin alkuperäiskansojen päätösvalta maistaan on usein heikko”, Laiti kertoo.

Suomen Saamelaisnuoret ry:n tavoitteena on toimia saamelaisnuorten edunvalvontajärjestönä sekä vahvistaa nuorten saamelaista identiteettiä lisäämällä tietoisuutta saamelaiskulttuurista ja -perinteistä. Ellos Deatnu! eli ‘Eläköön Teno!’ -ryhmä vastustaa Tenojoen kalastussopimusta, joka rajoittaa saamelaisten oikeutta kalastaa Tenon vesistöissä perinteisin pyyntikeinoin. Rajoitus vaikuttaa negatiivisesti muun muassa saamen kieliin, esimerkiksi kalastussanaston osalta, ja yleisesti saamelaiseen kulttuuriin.

Laitin mukaan määrittelemme usein kestävän kehityksen maailmaa syleileväksi pelastusaatteeksi, mutta todellisuudessa liikkeellä on myös varjopuoli, joka ilmenee eri kustannuksissa eri väestöryhmien kohdalla. Laiti käyttää esimerkkinä norjalaisia tuulivoimapuistoja, jotka osaltaan tukevat kestävää kehitystä mutta raivaavat tieltään saamelaisten poronhoitoalueita.

kestävän kehityksen viikko petra laiti
Petra Laiti on toiminut Saamelaisnuoret ry:n puheenjohtajana ja aktivistina Eläköön Teno! -liikkeessä. Kuva Petra Laitin kotiarkistosta.

“Kumpi siis on kestävää kehitystä – tuulivoima vai alkuperäiskansan luontaiselinkeino? Ja miten taata, että kestävä kehitys on kestävää kaikille eikä vain tiettyä projektia edistävälle taholle? Vastaus on osallisuuden takaaminen tasapuolisista lähtökohdista”, Laiti sanoo.

Tähän asti kaikkialla maailmassa alkuperäiskansojen osallistumis- ja päätösoikeutta omiin maihinsa on pystytty polkemaan, Laiti kertoo. Hänen mukaansa tähän puuttuminen on välttämätöntä luonnonvarojen ja resurssien ollessa kortilla, koska maailmassa yli 80 % jäljellä olevasta biodiversiteetistä sijaitsee alkuperäiskansojen mailla.

“Aihe on minulle paitsi henkilökohtaisesti tärkeä, se myös kuvastaa niitä valintoja, joita ilmastokriisi tulee pakottamaan yhteiskuntia tekemään. Alkuperäiskansojen suojelu on elintärkeää maailman biodiversiteetin suojelun kannalta. Minulle osallisuus merkitsee aitoa, merkityksellistä valtaa tehdä päätöksiä ja vaikuttaa omien elinolosuhteiden rakentamiseen. Tämä valta puuttuu saamelaisilta tällä hetkellä,” Petra Laiti sanoo.

Petra Laitin puheenvuoro on kuultavissa Kestävän kehityksen viikon avajaisissa 5. lokakuuta kello 11.

Luvassa myös:

Maanantai 5.10.

Kestävän kehityksen viikon avajaiset Linnanmaan kampuksella salissa LO124 klo 11

  • Tapahtumaa voi seurata joko paikan päällä tai etäyhteydellä (https://www.oulu.fi/virtualtellus)
  • Pääpuhujana toimii saamelaisaktivisiti Petra Laiti, joka puhuu alkuperäiskansojen roolista ilmastokriisin torjunnassa ja kestävässä kehityksessä
  • Puhumassa ovat myös Macon Oy:n Sanna Taskila, joka kertoo kestävän kehityksen ja uudenlaisen yritystoiminnan yhteistyöstä, sekä Solvedit-yhtiöstä Janne Hietaniemi, joka kertoo kestävän kehityksen mukanaan tuomista liiketoimintamahdollisuuksista Oulun alueella

Biodiversiteetti-ilta Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa klo 18

  • Aiheena on Euroopan unionin tuleva biodiversiteettistrategia vuodelle 2030
  • Ohjelmassa muun muassa Oulun yliopiston intendentti Anna Liisa Ruotsalaisen puheenvuoro ja opastettu kierros kasvitieteellisessä puutarhassa
  • Tapahtumaan on ilmoittautuminen

Tiistai 6.10.

Pyöränhuoltotempaus Linnanmaan kampuksen R-oven edustalla klo 9–15

  • Koneinsinöörikillan fuksit tekevät perushuoltoja polkupyörille Linnanmaan kampuksella
  • Tuo oma pyöräsi ja huollata se ilmaiseksi
  • Tule ajoissa, huoltoja tehdään niin paljon kuin ehditään!

Keskiviikko 7.10.

Climate Science -workshop verkossa klo 9.00–15.45

  • Workshopissa pohditaan, miten tieteen ja lainsäädännön yhteistyöllä saavutetaan tehokkaita toimia ympäristön hyväksi sekä sitä, millä vahvistaa kestävää kehitystä
  • Puhujina muun muassa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski, Climate University -yhteisön koordinaattori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Sami Romakkaniemi
  • Tapahtumaan on ilmoittautuminen (ilmoittauduttua saa linkin verkkotapahtumaan)

Brown Bag -lounasseminaari virtuaali-Tellus (https://www.oulu.fi/virtualtellus) klo 11

  • Seminaarissa keskustellaan poikkitieteellisesti elonkirjon köyhtymisen ympäristöllisistä ja yhteiskunnallisista yhteyksistä
  • Puhujina ovat Oulun yliopiston yliopistotutkija Pauliina Rautio kasvatustieteiden tiedekunnasta, yli-intendentti Marko Mutanen ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä ja yliopistonlehtori Roger Norum kulttuuriantropologian koulutusohjelmasta
  • Seminaari järjestetään etänä

Ruokailtapäivä virtuaali-Tellus (https://www.oulu.fi/virtualtellus) klo 14

  • Tapahtumassa keskustellaan ruoantuotannosta ja sen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä sekä siitä, miten sitä voidaan muuttaa kestävämmäksi esimerkiksi uusilla elintarvikkeilla
  • Keskustelemassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat alan asiantuntijat ja ruoantuottajat Sanna Söderlund Baltic Sea Action Groupista, luonnonvara-alan lehtori Antti Hirvonen (Oamk), Antti Reen Finsect Oy:stä
  • Tapahtuma järjestetään etänä

Torstai 8.10.

Kestävä kampusarki -työpaja Howspace-työtila https://kestava-kampusarki.in.howspace.com/ klo 10

  • Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteisen kestävän kampusarjen toiminpideohjelman sisällön suunnittelua virtuaalisessa työpajassa
  • Työpajaan orientoidutaan maanantaina 5.10. Howspace-työtilassa, varsinainen työskentely torstaina 8.10. kello 10

Perjantai 9.10.

Kuluta vähemmän – laadukkaamman arjen rakennus virtuaali-Tellus (https://www.oulu.fi/virtualtellus) klo 14

  • Puheenvuoron pitää Kestävän Kehityksen yrittäjä ja Zero Waste -aatteen puolestapuhuja Oona Jokinen
  • Puheessa otetaan kantaa nykypäivän kuluttamistottumuksiin ja annetaan käytännön vinkkejä kestävän arjen valintoihin
  • Tapahtuma järjestetään etänä

Muokattu 2.10. kello 10.40. Lisätty torstain ohjelmaksi Kestävä kampusarki -työpaja.

Julkaistu 30.9.2020

Anna-Sofia Tastula

Maisterivaiheen kirjallisuuden opiskelija ja syksyn toimittajaharjoittelija. Lapsenmielinen noolikontti, joka on kiinnostunut kuolemasta, kirjallisuudesta ja kuolemasta kirjallisuudessa.

Lue seuraavaksi

Voimaantumisen vaellus

Kaisa-Reetta Seppänen

Ilmiöt

16.11.2021

The deranged, the distressed, and the detrimental – The stigma of the severely mentally ill is still strong

Frida Ahonen

Henkinen hyvinvointi

9.11.2021

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821