Pirjo Suvilehdon mukaan lasten kirjoitusten on aivan sallittua käsitellä outoja ja pelottavia asioita.

Kauhun ilmaiseminen kirjoittamalla voi tehdä hyvää

Luova, kauheistakin asioista kirjoittaminen voi auttaa lapsia käsittelemään vaikeita teemoja. Kauhukirjoittaminen voi helpottaa mieltä askarruttavien asioiden prosessoimista.

Tiede  | 

Teksti Antti Miettinen

Kuvat Antti Miettinen

Luova ajatusten purkaminen paperille voi auttaa lapsia. Myös pelottavista teemoista kirjoittaminen voi olla hyödyllistä.

”Sisäistä kauhua ja aggressiota pystyy ilmaisemaan kirjoittamalla. Se voi tehdä hyvää”, kertoo aihetta tutkinut FT Pirjo Suvilehto kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksiköstä.

”Tarinallisen kirjoittamisen kautta voi tiedostamattakin prosessoida sisäisiä asioita.”

Psykoanalyyttisen teorian mukaan kirjoitetut tarinat tarjoavat materiaalia kirjoittajan alitajunnasta. Suvilehto tulkitsi tutkimuksessaan 8-13-vuotiaiden lasten kirjoituksia tästä näkökulmasta. Tutkitut tekstit sisälsivät kauhua ja väkivaltaa. Aineistona oli viisi tarinaa vuodelta 2000. Tekstit olivat Taivalkosken Päätalo-instituutin ja oululaisen sairaalakoulun luovan kirjoittamisen kursseilta.

Suvilehto tutki, mitä kauhun ja aggression teemoihin liittyvät tekstit kertoivat.

”Ne ovat aina ajankohtaisia teemoja. Koko elämä on niitä pullollaan. Lastenkin pitää saada käyttää niitä kirjoittamisessaan.”, tutkija muistuttaa ystävällisesti hymyillen ja jatkaa:

”Lasten kirjoittamat luovat tekstit voivat olla unenomaisia, hajanaisia, ja niissä voi olla runsaasti aukkoja ja aivan ihmeellisiä juttuja. Pointti on, että lapsi pystyy kummallisten, väkivaltaistenkin kirjoitusten kautta tuomaan esiin omaa tiedostamatontansakin. On ihan sallittua, että tekstit ovat aivan outoja, eikä sitä tarvitse lähteä moralisoimaan”, Suvilehto sanoo.

Suvilehdon mukaan luova, kauhuteemainenkin kirjoittaminen voisi olla koulukontekstissa hyväksyttävämpää. Hänen tutkimuksensa perusteella luova kirjoittaminen ja kirjallisuusterapia tarjoavat lapsille ja nuorille tavan käsitellä ikäkausiinsa ja elämäntilanteisiinsa liittyviä tyypillisiä teemoja. Asioiden prosessoimista auttaa, että kirjoittava lapsi kontrolloi ja hallitsee pelottavia tapahtumia tarinoissaan.

Suvilehdon tausta on kirjallisuusterapian tutkimisessa. Kirjallisuusterapia on yksi taideterapian muoto, ja luova kirjoittaminen on osa sitä.

”Kirjallisuusterapia voi olla ennaltaehkäisevää itsensä ilmaisua ja tukea henkilön itsensä kasvua. Sitä käytetään vähän, vaikka olemme joka päivä sanojen kanssa tekemisissä”, Suvilehto selittää.

Hänen mukaansa luova kirjoittaminen voisi olla viikoittaista.

”Jos sen ottaa rutiiniksi, oppii prosessoimaan juttuja. Se on lapselle keino saada aikaa ja lupa purkaa asioita. Eikä se olisi pelkästään sitä, että rykäisee jonkun tekstin, vaan siihen saisi myös palautteen.”

Tutkimuksen julkaisi Journal of Poetry Therapy.

Julkaistu 7.6.2016

Antti Miettinen

Tiedeviestinnän opiskelija ja evoluutiobiologi, jonka mielestä elämme aivan hullunkurisella pallolla.

Lue seuraavaksi

Tove Janssonin tuotannossa huumori ja alakulo kulkevat käsi kädessä

Terhi Suominen

Mitä tieteessä tapahtuu

9.8.2019

Oulun yliopiston professorille Heli Jantuselle Suomen tiedepalkinto

Anni Hyypiö

Tiede

17.6.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821