Katseet itään – Raksilan seudun rakentaminen odottaa lähtölaukaustaan

Raksila ja Kontinkangas ovat muutoksen edessä. Alueelle pitäisi nousta uusi jäähalli, uusi uimahalli ja uusi yliopisto. OYSin uudisrakennukset kurkottelevat jo kohti taivasta, mutta muuten aika on pysähtynyt. Ainakin toistaiseksi.

TEKSTI Miika Tuomela

KUVAT Miika Tuomela

Näkymä Oulun rautatieasemalla ei ole kummoinen. Ratapihan reunustalla odottavat kohtaloaan useampi kasa ratapölkkyjä ja kiskoja. Laiturin infonäytön kellon viisarit ovat jämähtäneet kello kahteentoista. Ratapihan itäpuolella kaksi monttua on rajattu vanerista tehdyillä seinillä, joista toista koristaa Oulun kulttuuripääkaupunkivuodesta kertova plakaatti. Monttujen takana seisovat parhaat päivänsä nähneet elementtikerrostalot ja Raksilan marketit. 

Näystä on vaikea uskoa, että näiltä main aina Kontinkankaalle asti pitäisi seuraavien vuosien aikana rakentua neliökaupalla uusia rakennuksia bussiterminaalista yliopistoon.

Oulun rautatieasemalta Raksilaan avautuva näkymä ei ole erityisen inspiroiva.

Asemakeskuksella värikkäitä vaiheita, rautatieasemalla on jo kuokka maassa

Oulun matkakeskuksella, nykyisellä asemakeskuksella, on lähes sataviisikymmenvuotinen historia. Rautatie ja rautatieasema valmistuivat nykyiselle sijainnilleen jo vuonna 1886. 1960-luvulla käynnistyivät keskustelut linja-autoaseman siirtämisestä rautatieaseman kylkeen entiselle varikkoalueelle, ja lopulta siirto toteutui 1980-luvun alussa. Uuden aseman jatkoksi oli tarkoitus rakentaa myös uusi rautatieasema, mutta niin ei koskaan tapahtunut.

1990-luvulla suunniteltiin yli 15-kerroksisia asuintaloja rautatien molemmin puolin. Jopa ratapihan kattaminen oli silloin suunnittelupöydällä. Suunnitelmaan liittyi opiskelija-asuntoja, hotelli sekä liike- ja toimistotiloja. Hanke jäi suunnitteluasteelle.

2000-luvun alkuvuosina uutta matkakeskusta liiketiloineen suunniteltiin ratapihan länsipuolelle. Tämäkään hanke ei koskaan toteutunut, mutta kymmenisen vuotta sitten tehdyn kaavamuutoksen myötä alueelle kohosi 2020-luvun taitteessa Asemantorneina tunnetut kerrostalot. Kerrostalojen ja rautatieaseman väliin olisi yhä mahdollista rakentaa liike- ja toimistotiloja, mutta vielä niistä ei ole merkkejä.

Vuonna 2016 Oulun kaupunki järjesti arkkitehtuurikilpailun, jossa haettiin liikenne-, asumis-, palvelu- ja työpaikkakeskusta pääosin radan ja Ratakadun väliselle alueelle. Kilpailun voittajaksi selviytyi Tervatynnyrit-niminen ehdotus, jonka pohjalta alueen suunnittelua on edistetty. Alue jaettiin kaavoituksessa myöhemmin useampaan osaan, joista pisimmälle on edistynyt nykyisen linja-autoaseman alue.

Menneenä syksynä Oulun linja-autoasema purettiin tulevan joukkoliikenneterminaali-, toimisto- ja pysäköintirakennuksen tieltä. Entisen asemarakennuksen ja nykyisen linja-autolaiturialueen kohdalle sijoittuvan rakennuskompleksin mahdollistava asemakaava hyväksyttiin Oulun kaupunginvaltuustossa samana syksynä, mutta kaavasta on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Rakentamisen olisi pitänyt alkaa jo tänä vuonna, mutta Ylen ja Kalevan 18. joulukuuta 2025 julkaisemien uutisten mukaan valitus viivästyttää hanketta ainakin vuodella.

Jotain liikettä alueella sentään näkyy. Huhtikuun alussa on käynnistynyt Oulun ratapihan uudistus. Tässä hankkeessa autojuna-asema siirretään puretun linja-autoaseman tuntumasta Saaristonkadun sillan päälle. Siirron jälkeen ratapihalle rakennetaan uusi välilaituri, jolloin matkustajajunille on käytössä viisi raidetta. Radan alle rakennetaan myös toinen alikulku, johon jalankulkijat siirtyvät. Nykyinen alikulkutunneli jää pyöräilijöiden käyttöön.

Nykyinen alikulku kaipaisi eittämättä ehostusta.

Ensin pultteja ja puutarha, sitten pamppua ja puotipuksuja, tulevaisuudessa pänttäyksen sijaan paitsioita?

Ratakadun liikenne käy vilkkaana. Entisen poliisi- ja oikeustalon tonttia rajaava vaneriseinä on paikoin kellahtanut kumoon. Markettien parkkipaikalle ja sieltä pois virtaa tasaisesti autoja.

Linja-autoaseman pohjoispuolelta, Ratakadun, radan ja Kajaanintien rajaamasta kulmauksesta, rautateiden toiminnot väistyivät alueen eteläosan tavoin 1980-luvulla. Vuosikymmenen lopussa sinne rakennettiin poliisi- ja oikeustalo, joka kohtasi loppunsa 2020-luvulla pahojen sisäilmaongelmien siivittämänä.

Ratakadun toisella puolella sijaitsivat pitkään puutarha ja rautatehdas, josta Puu-Raksilaa reunustava Tehtaankatu on saanut nimensä. 1970-luvulla tehdas ja puutarha väistyivät, kun tilalle rakennettiin kolme, jokseenkin tehdasta muistuttavaa, markettia laajoine parkkialueineen.

Raksilan marketit. Oikeanpuoleisin marketti on historiansa aikana ollut niin Eka-market, Euromarket, S-market kuin Salekin. Keskimmäinen marketti, Prisma, tunnettiin ensin Sokos-markettina, ja vasemmanpuoleisin marketti eli Citymarket on koko ajan ollut Citymarket.

Markettrion elo on ollut moneen kertaan vaakalaudalla. Paikalle on vuosien saatossa suunniteltu niin jäähallia, asuinrakennuksia, uusia marketteja kuin näiden yhdistelmiäkin. 

Oululaiselle opiskelijasukupolvelle Raksilan suunnitelmista tutuin lienee kuitenkin yliopiston keskustakampussuunnitelma. Vuonna 2019 Oulun yliopiston silloinen rehtori Jouko Niinimäki esitti yliopiston hallitukselle kiinteistöstrategian selvitystyön aloittamista. Selvitystyö valmistui seuraavana vuonna. Sen lopputulema oli, että paras vaihtoehto yliopistolle olisi kokonaan uusi kampus, joka sijoittuisi Raksilan markettien paikalle.

Ideaa ei otettu vastaan aivan avosylin. Seuraavien vuosien aikana adressi Linnanmaan kampuksen puolesta keräsi lähes 7 000 allekirjoittajaa ja opiskelijat järjestivät mielenilmauksen uutta kampusta vastaan. Uuden kampuksen pelättiin muun muassa heikentävän yliopiston poikkitieteellisyyttä, lisäävän etäopetusta ja hankaloittavan yhteistyötä Linnanmaalla sijaitsevien yritysten kanssa.

Raksilan kampus haudattiin lopulta historiankirjoihin 19. huhtikuuta vuonna 2022, kun Oulun kaupunginhallitus päätti, ettei yliopiston suunnitteluvarausta markettien alueelle jatketa.

Tällä hetkellä marketeilla on alle kaksi vuotta armonaikaa. Viime vuoden lopussa Oulu valitsi toteuttajan Elämysareena-nimellä kulkevalle hankkeelle. Samassa yhteydessä julkaistujen havainnekuvien perusteella uusi jääurheiluun ja konsertteihin soveltuva areena rakentuisi kutakuinkin rautatien puoleisimman marketin ja sen parkkipaikan kohdalle. Areenan rakentamisen pitäisi alkaa vuonna 2028.

Elämysareena on yksi osa markettien ja oikeustalon alueen kattavaa Raksila 2.0 -suunnitelmaa. Areenan lisäksi alueella olisi tilaa ainakin kaupoille, hotellille, harjoitusjäähallille ja erilliselle tapahtumatilalle.

Vaikka elämysareenan papereihin ei ole vielä raapustettu viimeisiä allekirjoituksia, voi elämyksiä pian kokea tulevan areenan koordinaateilla. Tulevana syksynä Oulun teatteri esittää nimittäin Faravidin maa -nimellä kulkevaa teosta Raksilan “kolmannen marketin” tiloissa.

Vaneriteema jatkuu myös sisätiloissa. Ratakadun puoleisesta marketista suurin osa on vallattu teatteriesityksen rakennustöitä varten.

Raksilan urheilupuisto ja Välkkylä – siellä tapahtuu

Marketeilta matka jatkuu Raksilan urheilukeskuksen keskivaiheille. Teuvo Pakkalan kadun varressa uutuuttaan kiiltelee paloasema, ja Välkkylän opiskelijakylän reunalla komeilee uudenkarhea tornitalo Uno. Sarjakakkaajastakin tunnetun uimahallin tilalla on vanerein reunustettu monttu. Täällä on aistittavissa edistystä.

Aiempiin alueisiin verrattuna urheilupuiston ja Välkkylän alueen historia on huomattavasti köyhempi. Pellot latoineen tekivät hiljalleen tilaa urheilukentille 1970-luvulta alkaen. 50 vuotta myöhemmin alue on jälleen muutosten kourissa.

Ennen muutoksiin sukeltamista kerrottakoon anekdootti Pikkukankaanpuistossa sijaitsevasta mäestä. Harvempi tietää, että aikanaan kaatopaikkana olleen mäen päällä on sotien jälkeen ehtinyt sijaita myös mäkihyppymäki, joka kuitenkin purettiin 1970-luvulla.

Tällä vuosikymmenellä on siis tapahtunut enemmän, ja lisää on luvassa. Paloasema on korvattu pienemmällä paloasemalla, uimahalli on purettu uutta vesiliikuntakeskusta varten ja Välkkylän reunaan on pystytetty pitkänhuiskea opiskelija-asuntotorni. 

Seuraavaksi pitäisi alkaa vesiliikuntakeskuksen rakentaminen. Alun perin sen piti alkaa jo alkukesästä, mutta Ylen 30. huhtikuuta julkaiseman uutisen mukaan aloitus lykkääntyy elokuulle. 

Kiinnostava hanke on myös Raksilan joukkoliikenneväylä, jonka kaavoitus alkoi maaliskuussa. Tämä kaava mahdollistaisi bussien kulkemisen paloaseman ja jäähallin välistä Välkkylän ohi Ylioppilaantielle, josta edelleen Kajaanintielle. Koko joukkoliikenneväylään kuuluisi myös Tehtaankatu, josta bussit tulevaisuudessa sukeltaisivat tunneliin rautatieaseman ali Hallituskadulle.

Muutaman vuoden päästä pitäisi bussien kulkea tästä. Ehkä joskus tästä kolistelevat myös ratikat.

Franzenin lakitus ja muut vappuperinteet ovat yhtä haalariporukkaa lukuunottamatta hiljentäneet vappuaaton alkuiltapäivän Välkkylän. Rauhaa rikkovat lähinnä Ullankartano-talon peruskorjaustyömaalta kuuluvat kolinat.

Uskottava opiskelijalehti ei missään nimessä voi jättää Välkkylää huomiotta. Pitkälti 1960–1970-lukujen taitteessa rakentunut alue on yksi Oulun ensimmäisistä opiskelija-asuntoalueista. 

Metsäkaistaleen keskellä sijaitsevan opiskelijakylän maisema ei vuosien saatossa ole liiemmin muuttunut. 2010-luvulle tultaessa Välkkylän keskivaiheilla sijainneen erillisen päiväkotirakennuksen korvasi asuntolarakennus Villentalo, jonka pohjakerrokseen päiväkoti siirtyi. Vuonna 2024 valmistui 16-kerroksinen tornitalo Uno pysäköintitalon kera.

Kun yliopisto aikanaan siirtyy Kontinkankaalle, on mielenkiintoista nähdä, kasvaako Välkkylä. Kivenheiton päässä uudesta kampuksesta sijaitseva asuinalue herättänee enemmän kiinnostusta jatkossa. Toisaalta kasvusuuntia on lähinnä yksi eli länsi. Pohjoisessa tulee vastaan Kajaanintie, idässä Ylioppilaantie ja Pohjantie, etelässä taas mahdollisesti tuleva joukkoliikenneväylä.

Käännyttäessä Kajaanintieltä Välkkylään tulee hyvin esille alueen metsäisyys. Alas viettävän maaston ansiosta Välkkylän korkeimmat talot Seponpaja ja Uno eivät hyppää erityisemmin silmille.

OYSin alueella ruumiille hoitoa ja sielulle sivistystä

Kaupunkikehityskierroksen viimeinen etappi sijaitsee Sairaalanrinteellä, jossa edistys on käsitellyistä alueista pisimmällä. Kolme uutta sairaalarakennusta on jo valmiina. Niiden vieressä torninosturi valmistelee neljättä rakennusta ja kuorma-autot vievät vanhan sairaalan jäänteitä kierrätykseen.

1970-luvulla Kontinkankaan metsiin kohosi valtavalle alalle levittäytyvä sairaalakompleksi, Oulun yliopistollinen sairaala. Sen viereen, Sairaalanrinteen toiselle puolelle rakennettiin tilat myös lastensairaalalle ja Oulun yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle. Aluetta on sen jälkeen täydennetty muutamilla lisärakennuksilla.

Puoli vuosisataa pohjoissuomalaisten hoidon mahdollistaneiden rakennusten loppu on aivan kulman takana. Uudet massiiviset sairaalatornit ovat viime vuosina nousseet vanhan sairaalan pohjois- ja länsireunoille, minkä myötä loputkin vanhasta sairaalasta puretaan seuraavien vuosien aikana maan tasalle. Yliopiston tilat säilyvät toistaiseksi, ja vanhasta lastensairaalasta jää muistuttamaan yksi puolikaaren muotoinen osa.

Uuden sairaalan A- ja B-rakennuksissa sijaitsevat mm. päivystys sekä teho- ja leikkausosastot

Aivan pystyyn kuolleita vanhat sairaalarakennukset eivät sentään ole. Sairaalan keski- ja eteläosissa palvelevat vielä muun muassa sisätautien, neurologian ja ihotautien poliklinikat.

Sairaalan uudistuksen myötä se jättää jälkeensä suuren ja tyhjän maa-alueen. Alue ei silti ole jäämässä ilman käyttöä, sillä 25. marraskuuta 2025 Oulun yliopiston hallitus valitsi jatkokehitykseen skenaarion, jossa koko yliopisto sijaitsisi jatkossa Kontinkankaalla. Ylen samana päivänä julkaiseman uutisen mukaan yliopisto sijoittuisi purettavan sairaalan paikalle.

Oulun yliopiston ja Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) järjestämä arkkitehtuurikilpailu uudesta yliopistosta ja sen yhteyteen sijoittuvista opiskelija-asunnoista käynnistyy tämän vuoden toukokuussa. Muuten asiat ovat vielä epävarmoja. Valmista pitäisi olla kuitenkin kymmenen vuoden kuluttua.

Ehkä näillä main sijaitsee aikanaan yliopiston pääsisäänkäynti.

Miika Tuomela

Kirjoittaja on suomen kielen opiskelija, josta ei tule opettajaa. Vapaa-aika kuluu maailmaa ihmetellen ja penkkiurheillen. Synnyinkaupungistaan hänet saattaa löytää myös palokuntahaalarit päällään.

Lue lisää: