Hollywoodissa on paljon hyvää

Tieteeseen pohjautuvien elokuvien kasvu on iso juttu.

Kolumni  | 

Teksti Iikka Kivi

Hollywood-elokuvat tuntuvat nykyään keskittyvän ennalta tunnettuun lähdemateriaaliin. Valtavirtaelokuva kaihtaa aikuisia teemoja ja vaihtaa ne johonkin sellaiseen, jolla on helppo myydä leluja.

Tähän on syynsä: elokuvien tuotantokustannukset ovat kasvaneet niin isoiksi, että riskinottoa vältetään viimeiseen asti. Sen takia on helpompaa tehdä leffa laivanupotuspelistä kuin tuoreesta ideasta, sillä Battleship on edes jossain määrin tunnettu brändi.

Hollywoodille kiukuttelu sen rahanahneudesta on tietysti täysin hyödytöntä, sillä isot elokuvat ovat ensin bisnestä ja vasta sitten kaikkea muuta. Ja vaikka blockbuster-rainojen keskeisiä ideoita ei enää keksitäkään itse, vaan ne napataan jo olemassaolevasta materiaalista, elokuvien sisällössä on tapahtunut paljon positiivisiakin muutoksia.

Roolitusten diversiteetti kasvaa. Hyvänä esimerkkinä toimii tuore Star Wars, jonka pääosissa nähdään Hollywoodille täysin poikkeuksellisesti nainen ja tummaihoinen mies. Täysin valmis prosessi ei tietenkään ole (esimerkiksi Marvel ei ole vieläkään saanut aikaan yhtään supersankarileffaa, jonka pääosassa olisi nainen), mutta suunta on hyvä.

Kaikkein eniten minua ilahduttaa tieteellisen maailmankuvan istahtaminen luonnolliseksi osaksi elokuvien maailmaa. Interstellar leikittelee avaruusmatkailulla, mustilla aukoilla ja aika-avaruusjatkumon vääntelyllä, Scarlett Johanssonin Lucy puolestaan pohtii mitä voisi tapahtua, jos ihminen voisi käyttää aivojensa koko kapasiteettia samanaikaisesti. Gravity kiskaisi teatterissa katsojan kiertoradalle ja muistutti armottomasti avaruuden säälimättömyydestä.

Kaikkein hienointa supersankari- ja nörttibuumissa on se, että tieteellinen lähestymistapa on keino ratkoa elokuvien ongelmia. Rautamies ei saa supervoimiaan kuntosalilta vaan rakentamalla itselleen hyperteknisen haarniskan. Elokuvien arkkisankarina ei enää nähdä valtavalla konekiväärillä varustautunutta lihaskimppua, vaan sankariksi noustaan keräämällä tietoa ja yhdistämällä sitä uusiin ideoihin – innovoimalla, tutkimalla, hakkeroimalla, ohjelmoimalla.

Kaikki elokuvat toki ottavat taiteellisia vapauksia todellisuudesta – esimerkiksi Interstellarin astrounautti olisi kärventynyt tuhkaksi mustan aukon kertymäkiekossa – mutta ylipäätään se, että tieteen tekemistä löydöistä rakennetaan elokuvalle pohja ja löydetään avaimet elokuvan keskeisiin ratkaisuihin, on jo älyttömän iso juttu.

Ja tällä todella on väliä: elokuvat vaikuttavat etenkin alitajuisella tasolla paljon siihen, miten maailmankuvamme rakennamme. Mitä enemmän rakennuspalikoiksi tarjotaan ennakkoluulotonta ja innostavaa suhtautumista tieteeseen, sen parempi on ihmisen tulevaisuus.

Julkaistu 10.2.2016 numerossa 1/2016

Iikka Kivi

Oululainen stand up-koomikko, joka tekee mahdollisimman vähän työtä jotta voisi viettää mahdollisimman paljon aikaa lintutornissa. Twitter: @KoomikkoKivi

Lue seuraavaksi

Hyvinvointiskene keskittyy yksilöön ja jättää varjoonsa vain koko maailman

Juhani Kenttä

Kolumni

16.9.2019

Mitä enemmän tapaamme toisiamme, sitä epätodennäköisemmin tapamme toisiamme

Janne Hakkarainen

Kolumni

9.9.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821