Hallituksen suunnittelemien koulutusleikkausten vuoksi korkeakouluopiskelijat saattavat joutua jatkossa maksamaan opiskeluistaan välillisesti itse.

Heikko signaali koulutuksen roolista

Kesäkuussa pääministeri Juha Sipilä esitteli hallitusohjelmansa, joka sisälsi lukuisia koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Kysyimme kommentteja koulutusleikkauksiin liittyen Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajalta Jari Järvenpäältä.

Opintotuesta leikataan 150 miljoonaa euroa.
SYL:ssa on nähty, että tämän tyyppiset leikkaukset vaarantavat yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet. Keskustelussa ollut etupainotteinen lainamalli loisi epätasa-arvoa eri alojen välille ja kaikkien ihmisten mahdollisuudet kouluttautua vaarantuvat. Leikkaukset ovat iso riski.

Opintotuen indeksisidonnaisuus poistetaan.
Tämä tuli yllätyksenä ja järkytyksenä. Tästä ei ollut mitään puhetta ennen vaaleja. Kaikki muut indeksit jäädytetään, mutta opintotuesta se poistetaan. Tämä on hallitukselta viesti, ettei opiskelijan ensisijainen toimeentulo tule jatkossa olemaan opintotuki, koska tuki tulee jäämään hintakehityksestä jälkeen.
Kun indeksikorotus poistetaan laista kokonaan, ei sitä sinne enää helposti takaisin saa, jos ei joku hallitus sitä sinne vie. Minkä takia opintotukea ei kohdella samalla tavalla kuin muita tukimuotoja?

Korkeakouluissa otetaan käyttöön kolmas lukukausi.
Tätä opiskelijaliike on ajanut vuosia, jotta ne, jotka eivät kesällä halua tai pysty tekemään töitä, voivat opiskella ja olisi mahdollisuus valmistua nopeammin.
Jos yliopistot saisivat lisärahoitusta kolmannen lukukauden järjestämiseen, tämä on hyvä juttu kaikkien kannalta. Aika tulisi myös nykyisten lukukausien kohdalla käyttää tehokkaammin, sillä nyt suurin osa opetuksesta on tiistaista torstaihin. Kolmannen lukukauden käyttöönotto voisi olla mahdollista, mutta jos opintotukea leikataan, niin ei tule käymään.

Hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena on työelämään siirtymisen nopeuttaminen.
On ongelmallinen. Tuntuu, että kun opintotukea leikataan, työssäkäynti tulee lisääntymään. Tyhjää puhetta, koska on niin ristiriitainen leikkausten kanssa. Utopistinen tavoite.

Miltä opiskelijan toimeentulo näyttää jatkossa?
Ei hirveän ruusuiselta. Nyt jo riittämättömästä toimeentulosta ollaan vaihtamassa entistä lainapainotteisempaan opintotukeen. Jatkossa korkeakouluopiskelija saattaa joutua välillisesti itse maksamaan opiskeluistaan. Korkeakouluopiskelun on ajateltu hyödyttävän yhteiskuntaa laajemmin, mutta nyt sitä ollaan siirtämässä yksilön vastuulle. Tämä on heikko signaali koulutuksen roolista yhteiskunnassa.

Mitä on tehtävissä?
Hallituspuolueet ovat ilmoittaneet sitoutuvansa leikkauksiin. Toivon kuitenkin, että harkintaa käytetään. Esimerkiksi Akava ja vihreät ovat ehdottaneet vaihtoehtoja, jotta koulutusleikkaukset voitaisiin peruuttaa. Olemme SYL:ssa sitä mieltä, että ne pitäisi katsoa uudelleen ja perua.

Mikä on viestisi opiskelijoille?
Kaikkien opiskelijoiden kannattaa ilmaista, mitä mieltä on, eikä jättää keskustelua käymättä. Oli se sitten kavereiden kesken,  Twitterissä twiittaaminen tai yhteydenotto kansanedustajille.
Leikkaukset vaurioittavat koko Suomen tulevaisuutta, ei vain opiskelijoiden toimeentuloa. On positiivista, että koulutusleikkaukset ovat  herättäneet keskustelua. •

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää: