OYY on loppuvuodesta 2015 julkaissut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusoppaan, jossa on konkreettisia ohjeita järjestöjen toimijoille.

Häirintä ei mene huumorista, vaikka raja voi olla häilyvä

Ronski huumori ja opiskelijakulttuuri liitetään usein yhteen. Huumorin venymisen ja häirinnän rajan välinen raja voi tuntua häilyvältä, mutta sen ei tarvitse olla sitä, muistuttaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Liisa Väisänen.

Ilmiöt  | 

Teksti Ville Koivuniemi

Kuvat Minna Koivunen

Huumori kuuluu olennaisena osana opiskelijakulttuuriin, mutta minkäänlainen häirintä ei. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestöille tarkoitetussa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusoppaassa häirinnän tunnusmerkit kirjoitetaan auki seuraavasti: häirintä on ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilönarvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.

Viimeksi häirinnän tunnusmerkistö nousi keskustelunaiheeksi oululaisessa opiskelijayhteisössä, kun taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestön Finanssi ry:n järjestämän tapahtuman Facebook-sivulla julkaistiin ilmoitus, jossa toivottiin ”reippaita, rohkeita ja elämänjanoisia naisenalkuja” sulostuttamaan neljän atleettisen pojan matkaa kyseiseen tapahtumaan. Yksityishenkilön omissa ja kavereidensa nimissä kirjoittama viesti sisälsi useita seksistisiä sanaleikkejä.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Liisa Väisänen muistuttaa, että häirintä ei muutu hyväksyttävämmäksi, vaikka sen tarkoitus ei olisi olla loukkaava vaan esimerkiksi humoristinen.

”Hyvä lähtökohta on, että opiskelijakulttuuriin liittyvän huumorin varjolla ei hyväksytä asioita, joita ei hyväksyttäisi muuten. Se on ongelmallista, jos häirintä kuitataan osana opiskelijakulttuuria”, Väisänen sanoo.

Väisänen on työnsä puolesta mukana OYY:n häirintäyhdyshenkilöiden toiminnassa.

Häirintä ei kohdistu aina yksilöön

OYY:n tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely paljastaa, että yliopistolla havaittu häirintä on erittäin usein miehen naiseen kohdistamaa ahdistelua. Kuten yllä kuvatussa tapauksessa, se ei välttämättä kohdistu keneenkään yksilöön, mutta moni kokee sen halventavana tai nöyryyttävänä. Yksilöön kohdistumatonta häirintää saattaa esiintyä esimerkiksi bilemainoksissa.

Häirinnän kokeminen on aina enemmän tai vähemmän subjektiivista, joten Väisänen muistuttaa, että tunteensa kannattaa ilmaista jotain kautta.

”Huumorin rajojen määritteleminen on tietysti vaikeaa, koska huumori on niin kontekstisidonnaista. On ymmärrettävää, että aina ei ole mahdollista sanoa suoraan, jos kokee häirintää. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä häirintäyhdyshenkilöihin.”

Finanssi otti kantaa

Finanssi ry julkaisi maanantaina tiedotteen, jossa se lupaa nyt ja jatkossakin pyrkiä edistämään tasa-arvoa ja ehkäisemään syrjintää kaikkien opiskelijoidensa kesken.

Finanssi ry:n puheenjohtaja Niklas Alho toivoo, että tällainen yksittäinen tapaus ei vaikuttaisi ihmisten mielikuviin kauppatieteilijöistä.

”Olemme vuosikaudet pyrkineet omassa toiminnassamme parantamaan yhdenvertaisuutta ja voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että meidän yhteisömme on yhdenvertaisin johon olen koskaan törmännyt. Sovinistisuus, rasismi ja diskriminointi ovat asioita, joita emme omassa toiminnassamme halua edistää”, Alho toteaa.

Seksistisesti muotoiltu viesti poistui Finanssi ry:n tapahtuman Facebook-sivuilta, mutta keskustelu jatkui. Toiset kommentoijat pitivät selvyytenä, että viesti oli tarkoitettu ronskiksi huumoriksi, toiset pitivät sitä rimanalituksena, jollaista ei pitäisi opiskelijayhteisössä sallia.

Ennakkosensuuri mahdotonta

Alhon mukaan Finanssi ry:llä ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia aukottomasti estää vastaavanlaisen viestin pääsyä julkiseksi jatkossakaan.

”Olemme hallituksen kesken läpikäyneet tapahtumankulun, ja tulleet siihen tulokseen, ettemme pysty monitoroimaan saati rajoittamaan kaikkea mitä jäsenistömme julkaisee”, Alho muistuttaa.

”Emmekä myöskään koe esimerkiksi jatkossa tarkoituksenmukaiseksi rajoittaa julkaisuja sosiaalisen median kanavissamme, ainakaan ilman hyvää syytä.”

Liisa Väisäsenkään mielestä ennakkosensuuri ei ole järkevä tie ylilyöntien estämiselle. Tärkeää on sen sijaan, että yliopistoyhteisö ruokkii kulttuuria, jossa kuka tahansa voi ja uskaltaa huomauttaa, jos kokee jonkin asian sopimattomana.

”Olisi hyvä, että asioista puhuttaisiin mahdollisimman avoimesti järjestöjen sisällä, ja toimintatavoista kerrottaisiin uusille opiskelijoille”, Väisänen toteaa.

”OYY tekee osansa esimerkiksi kouluttamalla järjestöjä ja pienryhmänohjaajia. OYY on myös julkaissut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusoppaan, jossa on konkreettisia ohjeita järjestöjen toimijoille.”

Oppaan ja koulutusten lisäksi tiedekunnilla on yhteiset tasa-arvo ja yhdenvertaisuusryhmät ja Oulun yliopiston ylioppilaskunta on nimennyt viisi häirintäyhdyshenkilöä.

Lisätietoa OYY:n sivuilta.

EDIT: Kuva vaihdettu 21.9. klo 18:45. 

Julkaistu 21.9.2016

Lue seuraavaksi

Vähemmän ruokahävikkiä, ympäristöteemaista taidetta, roskista puhtaampi Oulu – Lukiolaiset purkivat ympäristöahdistustaan keksimällä konkreettisia keinoja muutokseen

Iida Putkonen

Ilmiöt

26.3.2019

Ropiseeko Oululle lisärahaa ja lisää koulutuspaikkoja? – Yliopiston vaalitentin panelistit yksimielisiä tutkimuksen ja koulutuksen tärkeydestä, eroja konkreettisissa toimissa ja arvauksessa tutkijan palkasta

Iida Putkonen

Ilmiöt

20.3.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821