Kasimir Sandbacka tutki Rosa Liksomin Roskaa-sarjakuvateosta pro gradu -tutkielmassaan, ja sen vuoksi hänestä tuntui luontevalta jatkaa Liksomin tuotannon tutkimista myös väitöskirjassaan.

Ei pelkkää synkistelyä ja ivaa – Rosa Liksom ampuu alas niin fasismin, kommunismin kuin kapitalisminkin

Yksi tyyliltään omaleimaisimmista suomalaisista kirjailijoista on Rosa Liksom. Kenties juuri hänen tunnistettavan tyylinsä vuoksi Liksomin teosten tutkimuksessa on keskitytty kirjallisuuden estetiikkaan, siihen miten hän kirjoittaa. Kasimir Sandbacka tutki, miten Liksomin teoksissa tarkastellaan ja kommentoidaan 1900-luvun aatteita, fasismia, kommunismia ja kapitalismia.

Mitä tieteessä tapahtuu  | 

Teksti Heli Paaso-Rantala

Kuvat Heli Paaso-Rantala

Syksyllä 2014 Linnanmaan kampuksen Keckmaninsali on ääriään myöten täynnä. Osa kiinnostuneista mahtuu sisälle, osa joutuu kurkistelemaan oviaukosta, kun Oulun yliopiston kunniatohtori, kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksom kertoo humanistien työelämäpäivien yleisölle urastaan omintakeisella tyylillään.

Liksom ei pääse tunnin aikana nykyhetkeen saakka, hyvä että 1980-luvulle, kun hänelle varattu aika päättyy. Siksi paljon jäi kertomatta ja kuulematta Liksomin tarinasta.

Ympyrä sulkeutuu – lähes kaksi vuotta myöhemmin Kasimir Sandbacka väittelee tohtoriksi samaisessa salissa Liksomin (oik. Anni Ylävaara) 1990-luvun tuotantoa sekä tämän Finlandia-palkittua Hytti nro 6 -romaania (2011) käsittelevällä väitöksellään.

Oulun yliopiston Scandinavian studiesin tuntiopettajana toimiva Sandbacka tutkii väitöskirjassaan Liksomin teosten sekä taiteilijakuvan kulttuurihistoriallisia kytköksiä. Sandbackan tutkimuksen keskiössä on tapa, miten Liksom tarkastelee teoksissaan 1900-luvun poliittisia aatteita ja ideologista ilmapiiriä –  näkökulma, johon muut tutkijat eivät juuri ole tarttuneet.

Sandbackan mukaan Liksomin teoksia tarkastellaan usein lähinnä lappilaisen erämaan ja helsinkiläisen lähiön kuvauksina.

”Enemmän on tutkittu Liksomin kirjallisuuden estetiikkaa, tyyliä, miten hän kirjoittaa, kieltä ja paikallisuutta, ja tietynlaista synkkyyttä ja huumoria. Laajempia kulttuurihistoriallisia kytköksiä ei ole tutkittu niin paljon.”

Mutta juuri tätä Liksomin töiden laajempaa kytköstä eurooppalaiseen ja länsimaiseen kulttuuriseen sekä poliittiseen historiaan Sandbacka pitää tärkeänä. Väitöskirjassaan hän havaitsi Liksomin teoksissa keskeiseksi käsitteeksi modernin projektin, joka on saksalaisfilosofi Jürgen Habermasin nimitys valistusajasta periytyvälle edistysuskolle.

1900-luvun aatteista Liksom tarkastelee fasismia, kommunismia ja kapitalismia, jotka ovat omalla tavallaan vääristyneitä juonteita modernista projektista, yrityksiä rakentaa omanlaisensa ihanneyhteiskunta. Liksomin teokset kritisoivat 1900-luvun moderneja ideologioita, koska ne tuottivat ihanneyhteiskunnan sijaan valtavasti kärsimystä.

”Liksom ampuu satiirin, ironian, ivan ja liioittelun keinoin alas nämä ideologiat. Samalla Liksomin teoksissa jäädään kuitenkin kaipaamaan edistysuskoa, eli uskoa siihen, että ihmiset voivat käyttää omaa järkeään rakentaakseen paremman yhteiskunnan tulevaisuudessa.”


Fasismista kapitalismiin

Tutkimuksessaan Sandbacka keskittyi erityisesti BamaLama -lyhytproosakokoelmaan (1993) sekä Kreisland (1996) ja Hytti nro 6 -romaaneihin. Alun perin hänen tarkoituksensa oli tutkia Liksomin 1990-luvun tuotantoa, sillä hän ajatteli 1990-luvun lama-aikoineen olleen yhteiskuntaa ja kulttuuria muokannut vedenjakaja suomalaisessa historiassa.

Mitä enemmän Sandbacka teoksia tutki, sitä selvemmin hän ymmärsi, ettei Hytti nro 6  -romaania voi jättää pois. Sandbackasta romaani on eräänlainen jatkumo Kreislandille. Vaikka teokset ovatkin tyyliltään erilaisia, niitä yhdistää 1900-luvun ideologioiden kriittinen tarkastelu: Kreislandin kohteita ovat fasismi, kommunismi ja kapitalismi, Hytti nro 6 keskittyy kommunismiin.

Uusimmassa teoksessaan Everstinna (2017) Liksom tarkastelee fasismia, ja Liksom on kertonut seuraavan romaaninsa käsittelevän kapitalismia.

”Se ei ole mikään virallinen sarja, mutta siinä on selvästi havaittavissa aatehistoriallinen jatkumo”, Sandbacka sanoo.


Kaikki liittyy kaikkeen

Väitöksessään Sandbacka tutkii myös Liksomin taiteilijakuvaa, hyödyntäen Liksomin haastatteluita ja Hytti nro 6 –teoksen kirjallisuuskritiikkejä. Aiemmin Liksom ei juurikaan antanut haastatteluita, mutta vuonna 2011 Finlandia-ehdokkuuden myötä hän hyväksyi sen mukanaan tuoman julkisuuden ja alkoi antaa auliimmin haastatteluja. 

”Taustalla on Liksomin oma kypsyminen taiteilijana, hänestä on tullut vanhempana itsevarmempi”, Sandbacka arvioi.

Vaikka Liksom on itse sanonut olevansa nykyään avoimempi haastattelujen suhteen, hän ei siltikään halua tuoda yksityisasioitaan esille.

Sandbacka halusi omassa tutkimuksessaan ennen kaikkea monipuolistaa kuvaa Liksomista. Hänen väitöskirjansa kytkee Liksomin tuotannon laajempiin eurooppalaisiin kulttuurihistoriallisiin kehityskaariin ja tuo esille Liksomin kantaaottavampaa puolta. Liksomin teokset eivät ole pelkästään liioittelua, huumoria, synkistelyä tai väkivallalla mässäilyä, vaan teosten johdonmukaisena luonteena kulkee tietynlainen poliittis-eettinen näkemys.

Sandbackan mukaan Liksomin taiteilijakuva on poikkeuksellinen suomalaisen kirjallisuuden kentässä, sillä se kytkeytyy niin tiiviisti myös hänen taiteelliseen projektiinsa. Sandbackan mukaan kaikki mitä Liksom tekee, kuten kuvaa tai maalaa, liittyy yhteen.

 

Julkaistu 19.9.2017

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue seuraavaksi

Kaivosuutisoinnissa ympäristövaikutukset ja talous eivät keskustele keskenään

Terhi Suominen

Mitä tieteessä tapahtuu

21.2.2019

Viikon 7 Tiedekysymys: Voiko tekoäly tehdä tiedettä?

Heidi Niemi

Tiede

11.2.2019

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821