Luentosarja: Suomalaisuus murroksessa

Kuinka kauan kestää Euroopan hullu vuosi? Talouskriisi, pakolaisten ja siirtolaisten joukot ja poliittiset jännitteet ravisuttavat eurooppalaisuutta, kansallisia identiteettejä ja turvallisuudentunnetta sekä luovat uhkakuvia. Kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus seurata mittavaa kymmenen luennon sarjaa Oulussa kevätkaudella 2016. Suomalaisuus murroksessa: nykyhetki ja historia dialogissa -luentosarjassa asiantuntijat pääasiassa Oulun yliopistosta käsittelevät ajankohtaisia Eurooppaa koskevia kysymyksiä historiatieteiden näkökulmista. Luennoilla käsitellään […]

Kuinka kauan kestää Euroopan hullu vuosi? Talouskriisi, pakolaisten ja siirtolaisten joukot ja poliittiset jännitteet ravisuttavat eurooppalaisuutta, kansallisia identiteettejä ja turvallisuudentunnetta sekä luovat uhkakuvia.

Kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus seurata mittavaa kymmenen luennon sarjaa Oulussa kevätkaudella 2016. Suomalaisuus murroksessa: nykyhetki ja historia dialogissa -luentosarjassa asiantuntijat pääasiassa Oulun yliopistosta käsittelevät ajankohtaisia Eurooppaa koskevia kysymyksiä historiatieteiden näkökulmista.

Luennoilla käsitellään sitä, miten suomalaisuus on muovautunut vuorovaikutuksessa eurooppalaiseen kehitykseen ja globaaleihin trendeihin. Miten murrokset pakottavat hakemaan uusia vastauksia ja määrittelemään identiteettiämme ja paikkaamme uudelleen? Lisäksi tarkastellaan, miten suomalaiset ovat käsitelleet kansakuntaa kohdanneita kipukohtia ja miten historian tunteminen auttaa ymmärtämään niin suomalaisuuden murroksia kuin kansallisia prosesseja myös muualla maailmassa.

Kaikille avoimella Studia Generalia -luentosarjalla Oulun yliopiston historiatieteet juhlii 50-vuotista toimintaansa vuonna 2016. Sarja alkaa keskiviikkona 2. maaliskuuta ja jatkuu torstaihin 19. toukokuuta saakka. Viimeisen luennon puhujana on taiteilija, Oulun yliopiston kunniatohtori Rosa Liksom.

Studia Generalian järjestää Oulun yliopiston historiatieteet yhteistyössä Oulun yliopistoseura ry:n ja Oulun kaupunginkirjaston kanssa.

Luennot pidetään Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa (Kaarlenväylä 3, Oulu)

Keskiviikko 2.3. klo 18:00–19:30
Tutkija Adél Furu: Unkari-tietoisuutta ja luopumista ei-suomalais-ugrilaisesta alkuperätietoisuudesta

Torstai 10.3. klo 18:00–19:30
Professori Kari Alenius: 100 000 pakolaista Suomeen! Suomi ja syksyn 1915 pakolaiskriisi

Tiistai 22.3. klo 18:00–19:30
Dosentti Seija Jalagin: Emigrantit, heimoveljet, ryssät… Pakolaistulva idästä ja Suomen pakolaispolitiikka 1917–1922

Torstai 31.3. klo 18:00–19:30
Professori Tiina Kinnunen: Suomalaisuus liikkeessä. Kansallisuuden ja kansallisen kulttuurin jatkuva uudelleenmäärittely

Tiistai 5.4. klo 18:00–19:30
Dosentti Marianne Junila: Armottomat – Väkivaltaisen konfliktin jäljet koulutyttöjen asenteissa vuonna 1918

Torstai 14.4. klo 16:15–17:45
Dosentti Kimmo Laine: Elokuvien suomalaisuus

Torstai 21.4. klo 18:00–19:30
Dosentti Matti Salo: Back to the 50s? Suomalainen yliopistokeskustelu 1950-luvulla ja 2010-luvulla

Torstai 28.4. klo 18:00–19:30
Professori Veli-Pekka Lehtola: Saamelaisuus yli rajojen

Keskiviikko 11.5. klo 18:00–19:30
Professori Paula Rossi: Ruotsi Oulun kehityksessä

Torstai 19.5. klo 18:00–19:30
Kirjailija, kuvataiteilija Rosa Liksom: otsikko ilm. myöhemmin

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen: Hallitus hakee EU-rahaa yliopistojen irtisanottujen tukemiseen

Suomi hakee EU:lta rahoitusta Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta irtisanottavien tukitoimiin. Kesään mennessä Euroopan globalisaatiorahastolle (EGR) jätettävää hakemusta valmistelee työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Opetus- ja kulttuuriministeriö on TEMin kanssa tiiviissä yhteistyössä hakemuksen laadinnassa yliopistokentän asiantuntijana. Kansalliset muutosturvatoimien valmistelut on aloitettu välittömästi joidenkin yliopistojen yt-neuvotteluiden käynnistyessä. Yliopistojen tiukentunut rahoitus on johtanut eräät yliopistot päättämään laajoista henkilöstön irtisanomisista. […]

Suomi hakee EU:lta rahoitusta Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta irtisanottavien tukitoimiin. Kesään mennessä Euroopan globalisaatiorahastolle (EGR) jätettävää hakemusta valmistelee työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Opetus- ja kulttuuriministeriö on TEMin kanssa tiiviissä yhteistyössä hakemuksen laadinnassa yliopistokentän asiantuntijana.

Kansalliset muutosturvatoimien valmistelut on aloitettu välittömästi joidenkin yliopistojen yt-neuvotteluiden käynnistyessä. Yliopistojen tiukentunut rahoitus on johtanut eräät yliopistot päättämään laajoista henkilöstön irtisanomisista. Merkittävimmät irtisanomisuutiset on kuultu Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta.

”Jokainen irtisanominen on inhimillinen tragedia, ja olen tyytyväinen, että hallitus on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin auttamiseksi”, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee korkeakoulukentän muutoksissa myös strategisen rahoituksen avulla. Suomen korkeakoulujärjestelmä koostuu kansainvälisesti verraten pienistä ja hajanaisista yksiköistä. Korkeakoulujen johto on toivonut ministeriön ohjaukselta selviä suuntaviivoja uudistumiselle.

”Autamme korkeakouluja palvelemalla heitä mahdollisimman hyvin tässä muutostilanteessa. Karsimme turhaa byrokratiaa, autamme informaatio-ohjauksella tukemaan valintoja, tarjoamme tilasto- ja tutkimustietoa korkeakoulujen käyttöön, ja voimme säätelyllä vaikuttaa esimerkiksi aloituspaikkojen tasapainoon. Lisäksi tulemme käymään korkeakoulujen kanssa neuvotteluja eri kokoonpanoilla ennen uusien tulossopimusten solmimista”, sanoo ministeri Grahn-Laasonen.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Oulun yliopiston ylioppilaskunta: Rasismi ja syrjintä eivät kuulu yliopistoyhteisöön

Viime aikoina on noussut esiin, että Oulun yliopistossa opiskelevat saamelaiset kohtaavat rasismia esimerkiksi opiskelijatapahtumissa. OYY:n tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyn tulosten mukaan opiskelijoiden havaitsema epäasiallinen kohtelu kohdistuu toiseksi yleisimmin etniseen ryhmään tai kansallisuuteen. Olemme järkyttyneitä ja surullisia siitä, että jäsenistömme piirissä tapahtuu tällaista syrjintää ja kiusaamista. Haluamme korostaa, että ylioppilaskunta tuomitsee kaiken rasismin jyrkästi. Kuten Suomen valtionkin […]

Viime aikoina on noussut esiin, että Oulun yliopistossa opiskelevat saamelaiset kohtaavat rasismia esimerkiksi opiskelijatapahtumissa. OYY:n tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyn tulosten mukaan opiskelijoiden havaitsema epäasiallinen kohtelu kohdistuu toiseksi yleisimmin etniseen ryhmään tai kansallisuuteen. Olemme järkyttyneitä ja surullisia siitä, että jäsenistömme piirissä tapahtuu tällaista syrjintää ja kiusaamista. Haluamme korostaa, että ylioppilaskunta tuomitsee kaiken rasismin jyrkästi.

Kuten Suomen valtionkin hyväksymässä YK:n alkuperäiskansojen julistuksen 2. artiklassa (2007) todetaan: “Alkuperäiskansat ja niihin kuuluvat yksilöt ovat vapaita ja yhdenvertaisia kaikkien muiden kansojen ja yksilöiden kanssa, ja niillä on oikeuksiaan käyttäessään oikeus olla vapaita kaikenlaisesta, erityisesti alkuperäiskansan taustaan tai identiteettiin perustuvasta, syrjinnästä”.

Mielestämme tämän tulee koskea alkuperäiskansojen lisäksi myös muita etnisiä ryhmiä. Kaikilla opiskelijoilla tulee olla oikeus käydä myös opiskelijatapahtumissa ilman, että heidän etnistä identiteettiään kyseenalaistetaan, tai että heitä etnisen identiteettinsä vuoksi haukutaan tai uhkaillaan.

Opiskelijoilla on oikeus puhua kokemastaan syrjinnästä niin julkisesti kuin yksityisesti. Häirintään ja kiusaamiseen tulee aina puuttua. Opiskelijat, jotka kohtaavat häirintää tai kiusaamista, voivat ottaa yhteyttä OYY:n häirintäyhdyshenkilöihin. Häirintäyhdyshenkilöt tukevat ja neuvovat häirintää kohdanneita opiskelijoita ehdottoman luottamuksellisesti.

Rasismi, syrjintä tai kiusaaminen eivät kuulu yliopistolle eikä ylioppilaskuntaan. OYY toivoo opiskelijakulttuurin menevän suuntaan, jossa jäsenistön moninaisuus tulee arvostetuksi ja kunnioitetuksi yhdenvertaisesti. Kaikilla opiskelijoilla pitää olla oikeus olla tasavertainen osa yliopistoyhteisöä ja ylioppilaskuntaa sekä yksilöinä että viiteryhmiensä jäseninä.

Oulussa 17.2.2016

Kati Hannila
Hallituksen puheenjohtaja

Eero Manninen
Pääsihteeri

Kalevala ja kirjallisuus -luentosarja Oulun kaupunginkirjastolla

Oulun kaupunginkirjaston kevään 2016 yleisöluentosarja “Kalevala ja kirjallisuus” tutkailee Kalevalan syntyprosessia, sen taustoja suomalaisessa kertomusperinteessä, yhteyksiä maailmankirjallisuuden historiaan sekä käyttöä nykyisessä kulttuurikentässämme.  Elias Lönnrotin kokoama, toimittama ja muokkaama Kalevala on Suomen ja Karjalan kansalliseepos. Luennoitsijoina toimivat FT dosentti Kari Sallamaa ja FT Jyrki Korpua Oulun yliopistosta. Luennot pidetään maanantaisin klo 18 Oulun pääkirjaston Pakkalan salissa: 29.2.  Kari Sallamaa: Kalevala: myytistä kirjaksi […]

Oulun kaupunginkirjaston kevään 2016 yleisöluentosarja “Kalevala ja kirjallisuus” tutkailee Kalevalan syntyprosessia, sen taustoja suomalaisessa kertomusperinteessä, yhteyksiä maailmankirjallisuuden historiaan sekä käyttöä nykyisessä kulttuurikentässämme.  Elias Lönnrotin kokoama, toimittama ja muokkaama Kalevala on Suomen ja Karjalan kansalliseepos.

Luennoitsijoina toimivat FT dosentti Kari Sallamaa ja FT Jyrki Korpua Oulun yliopistosta. Luennot pidetään maanantaisin klo 18 Oulun pääkirjaston Pakkalan salissa:

29.2.  Kari Sallamaa: Kalevala: myytistä kirjaksi
21.3.  Jyrki Korpua: Kalevala kirjallisuushistoriassa
4.4.   Kari Sallamaa: Kostajaorja ja kylmät myllyt: Kalevala sanataiteessa
25.4.  Jyrki Korpua: Kalevala tänään

Kaikille avoimille luennoille on vapaa pääsy. Luennot järjestävät yhteistyössä Oulun yliopisto ja Oulun kaupunginkirjasto.

Miten käy duaalimallille?

Duaalimallin tulevaisuus alkaa vaikuttaa horjuvalta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen fuusiouutisten keskellä.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Duaalimalli on suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kivijalka, suuri koulutuspolkujen erottaja, jonka perusteella yliopistoissa panostetaan tieteelliseen perustutkimukseen ja ammattikorkeakouluissa työelämälähtöiseen käytäntöön. Siksi ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on toisistaan eroavat tutkinnot ja tehtävät. Ero määritellään laissa.

Vaikka koulutuspolut ovat erillisiä, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen opiskelijan on mahdollista siirtyä polulta toiselle siltaopintojen kautta.

Duaalimallin tulevaisuus alkaa vaikuttaa horjuvalta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen fuusiouutisten keskellä.

Pirkanmaalla valmistellaan kunnianhimoista Tampere3-projektia, joka yhdistäisi Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston uudeksi suuryliopistoksi.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu puolestaan sulautuvat vuonna 2018 yhdeksi LUT-konserniksi. Tällöin korkeakoulujen hallinto ja tukipalvelut yhdistyvät, mutta yliopisto ja ammattikorkeakoulu jatkavat edelleen entisten tutkintojensa antamista.

Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu puolestaan ovat sopineet laajasta yhteisen tekniikan opetuksen käynnistämisestä yliopiston tekniikan kandidaatin ja ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksessa.

Myös Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat tiivistämässä välejään omistussuhteita muuttamalla. Lapin yliopisto haluaa itselleen ammattikorkeakouluyhtiön osake-enemmistön, ja on aikeissa ostaa Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän osuudet. Kemin ja Tornion kaupungit vastustavat ostoaikeita ankarasti.

Yhteistyötä voi tehdä fuusioittakin. Tästä esimerkkinä on Oulussa Kontinkankaalle tuleva hammaslääketieteen rakennus, jossa Oulun yliopisto kouluttaa hammaslääkäreitä, Oulun ammattikorkeakoulu taas suuhygienistejä.

Onko ero yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä lopultakin murtumassa?

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtajan, Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtorin Tapio Varmolan mukaan duaalimallin purkaminen näyttää epätodennäköiseltä.

Hallitusohjelmassa todetaan, että koulutusta kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta, eikä nykyiseen tutkintojärjestelmään olla puuttumassa. Yhteistyö siis syvenee, mutta lakeja muuttamatta.

”Vaikka virallisessa politiikassa mallia ei pureta, epävirallisessa politiikassa nähdään esimerkkejä yhteistyöstä, jonka lopputulosta en osaa vielä ennustaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön nykyinen politiikka näyttää olevan se, että kaiken pitäisi tapahtua nykyisen lainsäädännön puitteissa. Aika näyttää, tuleeko se näin menemään”, Varmola pohtii.

Duaalimallin säilymiseen uskoo myös Suomen yliopistot UNIFI ry:n puheenjohtaja Jouko Niinimäki.

”Nykyisenkin duaalimallin mukaisesti voidaan tehdä yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä.”

Vaikka yhteistyökuvioita puuhataan nyt ympäri Suomen, Jouko Niinimäen mukaan Oulun yliopistolla ei ole yhdistymisaikeita Oulun ammattikorkeakoulun tai Lapin yliopiston kanssa.

”Fuusioitumisen edellytyksenä on molempien osapuolten halu siihen. Oulun ja Lapin yliopistojen fuusiossa Lappi näkee vain uhkia, joten molempien osapuolten kannalta on parempi, ettei asiaa lähdetä ajamaan.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oamk keskittää toimintonsa kahdelle kampukselle – muutto Linnanmaalle mahdollinen

Oulun ammattikorkeakoulu on keskittämässä toimintonsa Oulussa kahdelle kampukselle. Yhtenä vaihtoehtona on malli, jossa ammattikorkeakoululla olisi yksi kampus Kontinkankaalla ja toinen Linnanmaalla. Yliopiston rehtori Jouko Niinimäki näkee yhteiskampuksessa paljon hyvää – ties vaikka Oulu saisi sen myötä oman raitiovaunulinjansakin.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on keskittämässä opetustaan kahdelle kampukselle.

Tällä hetkellä Oamkilla on Oulussa kampukset Raksilassa Teuvo Pakkalan kadulla (liiketalous), keskustassa Uusikadulla (ammatillinen opettajankorkeakoulu), Kaukovainiolla Kotkantiellä (kulttuuri, tekniikka ja luonnonvara) ja Kontinkankaalla (sosiaali- ja terveysala).

Suunnitelmien mukaan ainoastaan sosiaali- ja terveysalan koulutus jäisi entiselle sijalleen Professorintielle. Muut toiminnot keskitettäisiin joko jo olemassa oleviin tiloihin Kaukovainiolle tai Linnanmaalle yliopiston yhteyteen.

Ammattikorkeakoululla on käynnissä tilaselvitykset, joiden oletetaan valmistuvan huhti-toukokuussa. Sen jälkeen kampusten sijoituspaikasta päättää Oulun ammattikorkeakoulun hallitus.

Ammattikorkeakoulun rehtorin Jouko Paason mukaan Kontinkangas-Kaukovainio -kampusmalli on Oamkille taloudellisesti ja toiminnallisesti mieluisampi. Keskittäminen Kaukovainiolle vaatisi tilojen tiivistämistä ja laboratoriotilojen modernisoimista, mutta ei juuri muuta lisärakentamista.

”Linnanmaalta emme ole saaneet tarjousta, joka oikeasti houkuttelisi meitä.”

Jotta ammattikorkeakoulu voisi muuttaa saman katon alle yliopiston kanssa, vaatii se Jouko Paason mukaan aidon toiminnallisen yhteistyön pohdintaa. Kaiken lähtökohtana on oltava tasavertaisuus ja korkeakoulujen itsenäisyyden kunnioittaminen.

”Ammattikorkeakoulua pitää kohdella näissä keskusteluissa tasavertaisena kumppanina ja itsenäisenä korkeakouluna. Jos tulisimme Linnanmaalle, ammattikorkeakoulun täytyisi identifioitua omaksi kokonaisuudekseen. Esimerkiksi sijoittumisessa meidän täytyisi muodostaa yksi selkeä kokonaisuus eikä asettua vain sinne, missä yliopistolla on vapaita neliöitä. Muuton olisi oltava myös taloudellisesti mahdollista.”

Oulun yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen mukaan ammattikorkeakoulu päättää muutostaan kokonaan itse. Yliopiston roolina on tarjota apua, mutta muuten se ei ole asiassa aktiivinen osapuoli.

”Pallo on nyt heillä. Olemme luvanneet ammattikorkeakoululle sen, että jos he haluavat Linnanmaalle tulla, voimme järjestellä toiminnot niin, että he säilyisivät omana korkeakoulunaan. Ammattikorkeakoulu ei tulisi siis yliopiston sekaan.”

Vaikka Oamk muuttaisikin Linnanmaalle, ei siitä seuraisi kahden korkeakoulun fuusiota, Niinimäki vakuuttaa.

”Tässä ei olla rakentamassa konsernia. Meillä ei ole haaveita eikä toiveita siitä, että mentäisi samaan organisaatioon.”

Mistä tilat kulttuurin käyttöön?

Muuttouutisiin on suhtauduttu korkeakoulujen kampuksilla vaihtelevasti.

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Osako suorastaan tyrmistyi muuttohaluista.

Osakon 11.12.2015 julkaisemassa kannanotossa pelätään kampusten yhdistymisen johtavan palvelujen huononemiseen. Huolta aiheuttaa myös se, miten kaikki opiskelijat mahtuisivat yhden katon alle. Osakon kannanotossa epäillään, ettei yliopistolta löytyisi tilaa nykyisten käyttäjien lisäksi myös ammattikorkeakoululta tulevan noin 6000 henkilön päivittäiseen opiskeluun, opetukseen ja muuhun työskentelyyn.

Kannanotossa mainittiin myös pelko siitä, että ammattikorkeakouluopiskelijat menettäisivät identiteettinsä, jos tilat sijaitsisivatkin Linnanmaalla.

Osakon hallituksen puheenjohtaja Toni Hyvösen mukaan opiskelijakunta ei kuitenkaan suoraan vastusta Linnanmaalle muuttoa.

”Edellytämme, että järjestelyt pitää hoitaa kuntoon: joukkoliikenteen täytyy sujua ja opiskelija-asuntoja pitää olla riittävästi. Lisäksi ammattikorkeakoulun opiskelijoiden täytyy olla Linnanmaalla keskitetysti, eikä opetusta saa hajottaa joka paikkaan.”

Osakoa on hiertänyt ammattikorkean kulttuuriyksikölle sopivien tilojen puute: Linnanmaalta kun puuttuvat esimerkiksi viestinnän koulutusohjelman kipeästi tarvitsema äänistudio, urkusali ja konserttisali.

Myös monet kulttuuriyksikön opettajat ilmaisivat huolensa tilojen menettämisestä Kalevassa (4.2.) pitäen siirtosuunnitelmia epärealistisina ja kalliina.

Jouko Niinimäen mukaan Oamkin tarvitsemat erikoistilat olisi mahdollista rakentaa myös Linnanmaalle. Toinen asia on, onko se järkevää: uusien ja erikoiskäyttöön tarkoitettujen tilojen rakentaminen alusta saakka on hyvin kallista puuhaa.

Niinimäen mukaan yhtenä vaihtoehtona voisikin olla se, että erikoistiloja vaativa opetus jäisi Kotkantien tiloihin muun opetuksen muuttaessa.

”Siitä nouseekin kysymys: voisiko olla mahdollista jättää esimerkiksi musiikin opetus Kotkantielle, jolloin myös Oulun yliopisto voisi hyödyntää niitä tiloja omassa toiminnassaan?”

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) taas toivottaa Oamkin Linnanmaalle tervetulleeksi.

OYY katsoo, että Linnanmaan yhteinen kampusalue olisi merkittävä valttikortti sekä kotimaisessa että kansainvälisessä kilpailussa. Resurssien yhdistäminen olisi fiksua muun muassa hallinnon, kielenopetuksen ja kirjastojen suhteen.

”Parhaimmillaan tuloksena voisi olla valtava ja tehokas oululainen innovaatiokeskus, jonka hallinto ja opiskelijoiden tukipalvelut olisivat kustannustehokkaasti ja kattavasti järjestetyt. Aivan vähäinen merkitys ei ole myöskään henkisten raja-aitojen murtamisella, kun korkeakoulut olisivat fyysisestikin samalla kampuksella”, todetaan OYY:n 6.2. Kalevassa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Toki OYY:llä on omat huolenaiheensa. Ylioppilaskunta toivoo, että opiskelijaravintoloiden kapasiteettiin, ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon ja joukkoliikenteen palvelutasoon kiinnitetään huomiota.

”Haasteita on, mutta uskomme, että ne voidaan voittaa. Uskon Linnanmaan palveluiden parantuvan mahdollisen yhdistämisen myötä”, OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila toteaa.

Oulun ylioppilaslehti 2016

Linnanmaalla riittää tilaa

Jouko Niinimäki sanoo, ettei Linnanmaa tulisi täyteen ammattikorkeakoulun muutonkaan jälkeen – päinvastoin, sen myötä kampuksen käytäville saataisiin ”kaivattua lisävipinää”.

Ammattikorkeakoulun opetus- ja hallintokäyttöön olisi mahdollista irrottaa kampukselta jopa 30 000 neliötä.

Suunnitelmien mukaan ammattikorkeakoulu tulisi Linnanmaalla kampuksen länsipuolelle, yliopisto itäpuolelle. Suuret luentosalit, juhlasali, ravintolat ja kirjasto olisivat yhteisessä käytössä.

”Linnanmaa on tällä hetkellä erittäin väljä. Se on täynnä oikeastaan vain Abipäivillä, jolloin keskusaulaan ja väylälle tuodaan kerralla 3000 ihmistä. En usko, että muuton myötä tilasta olisi pulaa, eikä siellä olisi sen ahtaampaa kuin nytkään. Totuus on se, että muutto vilkastaisi sitä, mutta tuskin kukaan tuntisi vielä ahtautta.”

Niinimäki näkee yhteisessä kampuksessa paljon hyvää. Hänen mukaansa yhteinen toiminta samoissa tiloissa tarjoaa samalla rahalla paljon hienompia elämyksiä.

”Jos meillä olisi yhteinen kampus, jossa olisi yli 20 000 opiskelijaa, olisi se jo pohjoismaisittainkin iso keskittymä. Isolla kampuksella, jossa on paljon opiskelijoita, on mahdollisuus tuottaa hyvät ravintolapalvelut, äärimmäisen hienot kirjastopalvelut ja yhteiset innovaatiot.”

Yhteisellä kampuksella voisi olla opiskelijalle myös yllättäviä etuja.

”Kun Linnanmaalle kulkisi enemmän porukkaa, kaupunki pystyisi rakentamaan parempia joukkoliikenneyhteyksiä. Ties vaikka nähtäisiin vielä raitiovaunuyhteyskin”, Niinimäki pohtii.

Päätyi ammattikorkeakoulun hallitus sitten Kaukovainioon tai Linnanmaahan, Oamk tiivistää joka tapauksessa toimintansa kahdeksi kampukseksi.

”Kahden kampuksen toteutukseen on tarkoitus mennä mahdollisimman nopeasti. Se tuo meille merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia etuja, kun pystymme toteuttamaan aitoa koulutusalojen synergistä yhteistyötä sekä tuottamaan tehokkaammin esimerkiksi kirjastopalvelut ja ravintolatoiminnat”, Jouko Paaso sanoo.

Lue myös: Miten käy duaalimallille?

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: