OYY, Osako ja O’Diako julkaisivat yhteisen kuntapoliittisen ohjelman

Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO ja Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O’Diako ovat laatineet yhteisen Oulun korkeakouluopiskelijoiden kuntapoliittisen ohjelman. Kuntapoliittisen ohjelman pääteesinä on tehdä Oulusta Suomen paras paikka opiskella. Ohjelmassa on listattu korkeakouluopiskelijoiden tärkeimmät tavoitteet Oulun kunnallispolitiikassa. Ohjelmassa vaaditaan parannuksia joukkoliikenneyhteyksiin, opiskelija-asumiseen sekä opiskelijoiden palveluihin ja työllistymismahdollisuuksiin. Liikenneyhteyksiä koskevina tavoitteina mainitaan muun muassa joukkoliikenteen kausi- ja arvolippuihin 50 […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO ja Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O’Diako ovat laatineet yhteisen Oulun korkeakouluopiskelijoiden kuntapoliittisen ohjelman. Kuntapoliittisen ohjelman pääteesinä on tehdä Oulusta Suomen paras paikka opiskella.

Ohjelmassa on listattu korkeakouluopiskelijoiden tärkeimmät tavoitteet Oulun kunnallispolitiikassa. Ohjelmassa vaaditaan parannuksia joukkoliikenneyhteyksiin, opiskelija-asumiseen sekä opiskelijoiden palveluihin ja työllistymismahdollisuuksiin.

Liikenneyhteyksiä koskevina tavoitteina mainitaan muun muassa joukkoliikenteen kausi- ja arvolippuihin 50 prosentin alennus, ympärivuotinen kevyen liikenteen väylien kunnossapito ja bussivuorojen lisääminen aamuruuhkiin ja yöaikaan.

Asumista koskevina konkreettisina tavoitteina mainitaan muun muassa edullinen ja laadukas opiskelija-asuntojen uustuotanto ja asemakaavan muuttaminen mahdollistamaan korkeamman ja tiiviimmän rakentamisen Linnanmaalle ja sen lähialueille.

Opiskelijoiden työssäkäymistä koskevina konkreettisina tavoitteina mainitaan muun muassa Oulun kaupungin harjoittelupaikkojen tuominen julkisesti nähtäville, erityinen tuki kansainvälisten opiskelijoiden työllisyyteen ja kesätyösetelimallin laajentaminen koskemaan ensimmäistä koulutusta vastaavaa kesätyötä.

Koko ohjelman voit lukea täällä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun Etelä- ja Keskipohjalaisen osakunnan kevätkokous 20.3.

Oulun Etelä- ja Keskipohjalaisen osakunnan EPO ry:n kevätkokous pidetään maanantaina 20.3.2017 kello 17 Linnanmaan kampuksella luokassa SÄ114. Kaikki osakunnan jäsenet ovat tervetulleita tutustumaan ja vaikuttamaan toimintaan!

Oulun Etelä- ja Keskipohjalaisen osakunnan EPO ry:n kevätkokous pidetään maanantaina 20.3.2017 kello 17 Linnanmaan kampuksella luokassa SÄ114. Kaikki osakunnan jäsenet ovat tervetulleita tutustumaan ja vaikuttamaan toimintaan!

Oulun kaupungilta juhlarahaa Oulun korkeakouluille 400 000 euroa

Yhteissummasta Oulun yliopisto saa kolme viidesosaa (240 000 euroa) ja Oulun ammattikorkeakoulu kaksi viidesosaa (160 000 euroa).

Oulun kaupunki antaa Suomi 100 –juhlavuoden kunniaksi juhlarahaa Oulun yliopistolle ja Oulun ammattikorkeakoululle (Oamk) yhteensä 400 000 euroa. Rahoitus maksetaan Oulun kaupungin kehittämisrahastosta.

Rahoituksen tarkoituksena on Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kansainvälistymisen aktivointi ja tukeminen. Kohderyhmänä ovat kotimaiset ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat.

Tiedotteen mukaan juhlarahan tavoitteena on opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden avulla lisätä Oulun kaupungin yritysten ja yhteisöjen elinvoimaa, osaamispohjaa sekä laajentaa niiden kansainvälisiä verkostoja.

Yhteissummasta 400 000 eurosta yliopistolle maksetaan 240 000 euroa ja ammattikorkeakoululle 160 000 euroa.

Rahoituspäätös tehtiin Oulun kaupunginvaltuuston juhlakokouksessa maanantaina 27.2. Samassa kokouksessa käsiteltiin kaupungin juhlapäätös ja -teko.

Valtuuston juhlapäätöksen mukaan Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa vuodeksi 2026. Suomi 100 –juhlatekona hankitaan Hallituskadun vesialtaaseen taidetta ja teknologiaa hyödyntävä valoinstallaatio.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY palkitsi ansioituneita kunniamerkeillä – Eero Manniselle korkein kunnian- ja kiitollisuudenosoitus

Oulun yliopiston ylioppilaskunta palkitsee vuosittain ansioitunutta työtä opiskelijan hyvän elämän eteen tehneitä toimijoitaan. Tänä vuonna akateemisia kunniamerkkejä jaettiin 25.2. pidetyssä Annos 57 -vuosijuhlassa 68 kappaletta. Juhlassa jaettiin myös ylioppilaskunnan korkein kunnian- ja kiitollisuudenosoitus, kunniamerkki. Kunniamerkki myönnettiin OYY:n entiselle pääsihteerille, nykyisin Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteerinä työskentelevälle Eero Manniselle.  ”Olen valtavan kiitollinen, otettu ja iloinen saamastani kunniamerkistä. On […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta palkitsee vuosittain ansioitunutta työtä opiskelijan hyvän elämän eteen tehneitä toimijoitaan. Tänä vuonna akateemisia kunniamerkkejä jaettiin 25.2. pidetyssä Annos 57 -vuosijuhlassa 68 kappaletta.

Juhlassa jaettiin myös ylioppilaskunnan korkein kunnian- ja kiitollisuudenosoitus, kunniamerkki.

Kunniamerkki myönnettiin OYY:n entiselle pääsihteerille, nykyisin Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteerinä työskentelevälle Eero Manniselle

”Olen valtavan kiitollinen, otettu ja iloinen saamastani kunniamerkistä. On upeaa saada tunnustusta omiltaan siitä kaikesta työstä, jota olen vuosien varrella opiskelijan hyvän elämän eteen tehnyt. Ylioppilaskunta on minulle edelleen ja tulee aina olemaan rakas yhteisö”, Manninen sanoo.

Manninen on yhdeksäs OYY:n kunniamerkin saaja.

Opintoaikojen tiukennettua luottamustoimien ja opintojen yhdistäminen on entistä vaikeampaa. Tästä syystä opiskelijat eivät tule tekemään yhtä pitkiä järjestöuria yliopistossa ja ylioppilaskunnassa kuin aikaisemmin. Jää nähtäväksi, onko tämä viimeinen niin mittavalla ansioluettelolla luovutettu kunniamerkki”, kommentoi edustajiston puheenjohtaja ja kunniatyöryhmän jäsen Susa Vikeväkorva.

Ansiomerkkejä ovat esittäneet kanssaopiskelijat ylioppilaskunnan kunniatyöryhmälle, joka puolestaan on tehnyt esityksen ylioppilaskunnan hallitukselle.

Oulun ylioppilaslehden listasta löydät kaikki tänä vuonnna kunniamerkin saaneet ja OYY:n kunniatyöryhmän perusteet kunniamerkin myöntämiselle muiden paitsi III luokan kunniamerkkien kohdalla.

 

OYY:n kunniamerkkien saajat 25.2.2017

Kunniamerkki

Kunniamerkki voidaan antaa kunnian- tai kiitollisuudenosoituksena ylioppilaskunnan tai sen päämäärien hyväksi tehdystä erittäin ansiokkaasta työstä.

Eero Manninen

Eero Manninen aloitti opiskelijavaikuttajan uransa toimimalla kilta-aktiivina suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Suma ry:ssä. Vuonna 2011 hän toimi OYY:n hallituksessa varapuheenjohtajana sekä tiedotus- ja kulttuurivastaavana, ja seuraavana vuonna titteliksi vaihtui OYY:n hallituksen puheenjohtaja. Edustajiston puheenjohtajana hän toimi puoli vuotta vuonna 2013, mutta siirtyi kesken kauden OYY:n järjestö- ja hallintosihteeriksi. Myöhemmin samana vuonna hänet valittiin ylioppilaskunnan pääsihteeriksi. Tässä tehtävässä hän toimi vuoden 2016 kevääseen asti, jolloin hänet valittiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) pääsihteeriksi. Hän on tehnyt merkittävän määrän kokonaisvaltaista työtä oululaisten yliopisto-opiskelijoiden eteen.

 

I luokan ansiomerkki

Ensimmäisen luokan ansiomerkki voidaan antaa ylioppilaskunnan nykyiselle tai entiselle jäsenelle tai ylioppilaskuntaa lähellä olevalle henkilölle tunnustuksena ylioppilaskunnan hyväksi suoritetusta ansiokkaasta työstä.

Jonne Kettunen
Pauli Väisänen
Liisa Väisänen
Sanna Järvelä

Jonne Kettusella on takanaan pitkä ura ylioppilaskunnan eri toimielimissä, edustajistossa, hallituksessa sekä hallopedinä. Hän on toimillaan edistänyt koulutuspoliittisia teemoja kauppakorkeakoulussa sekä koko yliopiston tasolla, lähtökohtanaan opiskelijan hyvä elämä. Koko opiskelijauransa hän on toiminut erilaisissa halloped-toimissa, muun muassa vuodesta 2013 alkaen Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä. Hän on Ylioppilasapu ry:n hallituksen puheenjohtaja ja PSOASin hallituksen jäsen.

Pauli Väisänen on ollut matematiikan ja fysiikan opiskelijoiden eli Sigma-killan hallituksen jäsen ja puheenjohtaja. Parhaiten hänet tunnetaan Oulun yliopiston opintopistetalkoiden järjestämisestä. Hän on tuonut opiskelijoiden tietoisuuteen opintopistemäärät ja sen, miten ne vaikuttavat suoraan yliopiston saamaan rahoitukseen, ajatuksenaan tehdä yliopistosta parempi paikka opiskella. Nykyään hän toimii muun muassa tutkimusneuvostossa ja Oulun yliopiston hallituksessa opiskelijajäsenenä. Toisin kuin muilla I luokan ansiomerkin saaneilla, Väisäsellä ei ole  edustajisto-, hallitus- tai sidosryhmätaustaa.

Liisa Väisänen on toiminut aktiivisesti suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestön Suma ry:n hallituksessa ja toimihenkilönä. Vuonna 2013 hän oli Suma ry:n hallituksen puheenjohtaja. OYY:ssä hän on vaikuttanut edustajistossa ja HuKan ryhmänjohtajana. Vuonna 2014 hän oli OYY:n hallituksen jäsen, ja seuraavana vuonna hän toimi edustajiston varapuheenjohtajana. Väisäsellä on takanaan pitkä ura ylioppilaskunnan eri luottamustehtävissä. Syksyllä 2016 hän työskenteli OYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan sijaisena.

Sanna Järvelä on toiminut 7 vuotta OYY:n inspehtorina, yhdyssiteenä ylioppilaskunnan ja yliopiston välillä. Hän on professori, dosentti ja kasvatustieteen tohtori, joka toimii Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa oppimisen ja opetuksen tutkimuksen professorina.

 

II luokan ansiomerkki

Toisen luokan ansiomerkki voidaan antaa tunnustuksena ylioppilaskunnan toimintaan ansiokkaalla tavalla osallistuneelle henkilölle. Merkki voidaan myöntää myös ylioppilaskunnan piirissä toimivan järjestön hyväksi suoritetusta ansiokkaasta työstä.

Nico Numminen
Minna Koivunen
Maria Ronkainen
Taavi Saari

Nico Numminen oli mukana OYY:n vuoden 2015 hallituksessa, ja hän toimi myös hallituksen varapuheenjohtajana. OYY:n edustajistossa hän on toiminut kahtena kautena, joista vuonna 2016 edustajiston puheenjohtajana.

Minna Koivunen on toiminut aktiivisena journalistina sekä toimitusapulaisena Oulun ylioppilaslehdessä vuosina 2013-2015 ja päätoimittajana vuosina 2015-2017. Hän toimi päätoimittajana vaikeina aikoina ja osoitti suurta halua sekä innostusta kehittää lehteä, vaikka tiedossa oli lehden siirtyminen digitaaliseksi vuoden 2017 alusta alkaen.

Maria Ronkainen on vaikuttanut Finanssi ry:n hallituksessa, OYY:n edustajistossa ja vuonna 2016 OYY:n hallituksessa.

Taavi Saari on toiminut OYY:ssa valiokunta-aktiivina, edustajiston jäsenenä sekä tiedekuntansa aktiivisena hallinnon opiskelijaedustajana. Lisäksi hän on ollut ahkera toimija Oulun yliopiston Prosessikilta ry:ssä ja Oulun Teekkariyhdistyksessä.

 

III luokan ansiomerkki

Kolmannen luokan ansiomerkki voidaan antaa ylioppilaskunnan jäsenelle, joka on osoittanut kiitettävää aktiivisuutta ylioppilaskunnan toiminnassa. Merkki voidaan myöntää myös ylioppilaskunnan piirissä toimivan järjestön toimintaan ansiokkaalla tavalla osallistuneelle henkilölle. Henkilö on itseoikeutettu III lk:n ansiomerkkiin, sen jälkeen kun hän ei enää ole oikeutettu kantamaan virkamerkkiä.

Kati Hannila
Joonas Kivioja
Terje Juutilainen
Tiina Strand
Jussi-Pekka Tolonen
Veera Alahuhta
Muusa Jyrkinen
Eero Huhtelin
Mikko Nenonen
Jesse Tenhunen
Joonas Kurtti
Olli Heikkilä
Jussi Kallio
Sauli Viinamäki
Jesse Hakala
Stiina Lehmus
Sonja Pikkupeura
Niina Voutilainen
Miika Tapaninen
Minna Pätsi
Jenni Kemppinen
Lauri-Pekka Roine
Ilkka Peuna
Olli Salmi
Anna-Leena Taskinen
Marko Saari
Juho Kiviniemi
Sanna Salomaa
Maaret Laakso
Oula Virtanen
Laura Koskela
Markus Seppälä
Aleksi Takala
Lauri Rannaste
Benjamin Michelin
Kaisa Mäkinen
Matias Nissinen
Petri M. Lehtonen
Henri Lahtinen
Salla Strand
Aleksi Poropudas
Mira Päätalo
Arttu Vilmi
Elisa Viljamaa
Essi Wallen
Mari Partanen
Miika Peitso
Senni Mäkelä
Anna Mäkinen
Outi Rinta-Homi
Tini Ruohola
Jali Moilanen
Elina Salo
Kai Kaltiola
Juha-Matti Tirilä
Elina Jaara
Eemil Tryyki
Jarkko Orava

 

Muokattu 27.2. kello 8.25. Korjattu Oulun teekkariyhdistyksen (OTY) ja Oulun yliopiston Prosessikilta ry:n kirjoitusasut.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Nokia Bell Labs ja Oulun yliopisto perustavat yhteisen tutkimuskeskuksen

Alussa tutkimuskeskuksen tutkimusteemoina ovat uusien radioteknologioiden kehittäminen 5G:lle sekä 5G:n varhaisvaiheen mahdollisuuksien demonstroiminen.

Nokia Bell Labs ja Oulun yliopisto perustavat Ouluun yhteisen Joint Center for Future Connectivity -keskuksen.

Tiedotteen mukaan Nokian ja Oulun yliopiston tavoitteena on olla maailman johtava tulevaisuuden langattomien teknologioiden kehittäjä ja ideoija.

Tulevaisuuden disruptiivisilla 10X-teknologioilla voidaan saavuttaa nykytilaan verrattuna kymmenkertaisia vaikutuksia digitaalisen aikakauden tietoverkkoihin: ääretöntä tiedonsiirtokapasiteettia, merkittävästi kasvavaa energiatehokkuutta, korkeampaa sovellustietoisuutta ja sisäänrakennettua itseoptimointia.

Alussa uuden tutkimuskeskuksen tutkimusteemoina ovat uusien radioteknologioiden kehittäminen 5G:lle sekä 5G:n varhaisvaiheen mahdollisuuksien demonstroiminen.

Nokia Bell Labsin ja yliopiston välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin perjantaina 10. helmikuuta. Yhteistyösopimukseen liittyen on käynnistetty kärkiprojekti, joka keskittyy 5G-radiotaajuisten järjestelmien integroitujen piirien suunnitteluun, 5G-testiverkkoon ja järjestelmäteknologioihin.

”Yhteistyötä valmisteltiin vuosikausia, 8-9 vuotta, ja välillä se oli unholassakin. Nyt tarve tällaiselle yhteistyölle oli ilmeinen, sillä teknologian kehitysvauhti 5G:n myötä on niin raju. 5G-maailmaan ollaan menossa vauhdilla, ja asiat muuttuvat nyt nopeammin kuin koskaan aikaisemmin”, kertoo akatemiaprofessori Matti Latva-aho Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications -tutkimusyksiköstä.

Yhteistyön avulla Nokia voi varmistaa sen, että tulevien viestintäverkkojen oikeat tekniset valinnat ja arkkitehtuuri tehdään riittävän ajoissa. Yhtiö hyötyy myös yliopiston live-lab-ympäristöstä, jossa voidaan yhdessä testata esikaupallisia tuotteita.

“5G:n ja seuraavien sukupolvien teknologioiden parissa työskentelevän insinöörin täytyy hallita uusimmat teknologiat pystyäkseen kehittämään radikaaleja konsepteja ja ratkaisemaan langattoman tulevaisuuden suuria haasteita. Syventämällä vuorovaikutusta yliopiston kanssa voimme määrittää tulevaisuutta yhdessä”, sanoo Nokia Bell Labsin tutkimusosaston johtaja Jari Hulkkonen tiedotteessa.

Tutkimuskeskuksen kautta Oulun yliopisto syventää yhteistyötään Nokian kanssa.

”Keskuksen myötä voimme käsitellä tietoa aikaisempaa luottamuksellisemmin ja kanavoida tekeminen tehokkaammin oikeisiin suuntiin. Tieto vaihtuu nopeammin, tehokkaammin ja suoremmin”, Latva-aho sanoo.

Bell Labs on tunnettu tuotekehitys- ja tutkimusyksikkö, jonka keksintöjä ovat muun muassa laser, Unix-käyttöjärjestelmä ja ohjelmointikielet C ja C++. Vuosien aikana Bell Labsin tutkijat on palkittu seitsemällä fysiikan Nobel-palkinnolla ja yhdellä kemian Nobelilla. Bell Labs siirtyi Nokian omistukseen Alcatel-Lucent-kaupan yhteydessä tammikuussa 2016.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopistossa käynnistyi uusi kansainvälinen tohtoriohjelma

Oulun yliopistossa on käynnistynyt uusi kansainvälinen tohtoriohjelma. I4Future-tohtoriohjelmassa koulutetaan asiantuntijoita tieteellisen kuvantamisen ja karakterisointimenetelmien hyödyntämiseen tutkimuksessa. Tohtoriohjelman opiskelijat sijoittuvat Oulun yliopistossa viiteen eri tiedekuntaan. Heidän tutkimusaiheensa ovat muun muassa ympäristötieteiden, biotalouden, tekniikan ja materiaalitieteiden sekä lääke- ja biotieteiden aloilta. Opiskelijoiden projektit koskevat muun muassa uusien korkean teknologian materiaalien innovoimista, puhtaampien ja tehokkaampien teollisuusprosessien kehittämistä, lääketieteellisen diagnostiikan parantamista ja […]

Oulun yliopistossa on käynnistynyt uusi kansainvälinen tohtoriohjelma. I4Future-tohtoriohjelmassa koulutetaan asiantuntijoita tieteellisen kuvantamisen ja karakterisointimenetelmien hyödyntämiseen tutkimuksessa.

Tohtoriohjelman opiskelijat sijoittuvat Oulun yliopistossa viiteen eri tiedekuntaan. Heidän tutkimusaiheensa ovat muun muassa ympäristötieteiden, biotalouden, tekniikan ja materiaalitieteiden sekä lääke- ja biotieteiden aloilta.

Opiskelijoiden projektit koskevat muun muassa uusien korkean teknologian materiaalien innovoimista, puhtaampien ja tehokkaampien teollisuusprosessien kehittämistä, lääketieteellisen diagnostiikan parantamista ja uudenlaisia hoitomenetelmiä.

Tohtoriohjelman painotus on monitieteisessä lähestymistavassa tutkimusongelmiin ja käytännön sovellutusten luomisessa. Tohtoriopiskelijoita koulutetaan tieteellisten taitojen ja osaamisen lisäksi myös löytämään innovaatioita eri tieteiden rajapinnoilta.

Haku tohtoriohjelmaan päättyi viime vuoden heinäkuussa. Hakemuksen jätti määräaikaan mennessä 74 opiskelijaa, joista 20 valittiin ohjelmaan.  Opiskelijat aloittivat opintonsa Oulun yliopistossa tammikuussa. Tohtoriohjelman aloitustilaisuus järjestettiin yliopistolla torstaina 16.2.

Kansainvälisen tohtoriohjelman opiskelijat edustavat yhteensä 11 kansallisuutta. Suurin yksittäinen opiskelijaryhmä tulee Intiasta, josta on kaikkiaan kuusi opiskelijaa. Muut opiskelijat ovat kotoisin Bangladeshista, Iranista, Kreikasta, Algeriasta, Brasiliasta, Australiasta, Pakistanista, Venäjältä, Ghanasta ja Egyptistä.

I4Future-tohtoriohjelmaa rahoittaa EU:n Horisontti2020 Marie Sklodowska-Curie -ohjelma 2,1 miljoonalla eurolla. Arvioitu kokonaisbudjetti on 4,9 miljoonaa euroa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: