Arktisen yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori, Arktisen tutkimuksen professori Arja Rautio on kiinnostunut arktisen alueen väestön terveysnäkymistä. Hän nostaa esille, kuinka arktisten alueiden elinolosuhteiden nopea muutos on vaikuttanut etenkin nuorten miesten mielenterveyteen. "Nopeiden muutosten edessä usko tulevaisuuteen saattaa kadota, kun tutut elinkeinot eivät yhtäkkiä enää kannatakaan. Elämästä tulee epävarmaa."

Sulava arktinen ikirouta kätkee taudinaiheuttajia ja ympäristömyrkkyjä

Pohjoisen jäämeren rannikoita asuttaa noin neljä miljoonaa ihmistä, joiden arkeen ja tulevaisuuteen ilmaston lämpenemisellä on radikaaleja vaikutuksia. Arktisen tutkimuksen professori Arja Rautio tutkimusryhmineen viettää seuraavat viisi vuotta ikiroudan sulamisen aiheuttamien terveysriskien tutkimuksen parissa. Nunataryuk-tutkimushanke auttaa arktisten rannikkoalueiden asukkaita sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.

Mitä tieteessä tapahtuu  | 

Teksti Terhi Suominen

Kuvat Anni Hyypiö

Arktisten rannikkoalueiden muutosten tutkimiseen keskittyvä Nunataryuk-projekti on EU-tasollakin suurimittainen hanke 11,5 miljoonan euron rahoituksella. Viime vuoden lopulla alkaneessa hankkeessa pyritään muodostamaan kokonaiskuva ikiroudan sulamisen vaikutuksista arktisen rannikkoalueen infrastruktuuriin, talouteen ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Projektia johtaa saksalainen Alfred Wegener -instituutti ja siinä on mukana tutkimusorganisaatioita kahdestatoista eri maasta. Kymmenen työryhmää tutkii sekä luonnon ilmiöitä että ihmisen toimintaa sulavan ikiroudan alueilla. Mukana tutkimuksessa on myös Oulun yliopisto. 

Arktisen tutkimuksen professorin Arja Raution johtaman Health and Pollution -ryhmän tavoitteena on tarkastella ikiroudan sulamisen aiheuttamia terveysriskejä ja luoda kokonaiskäsitys arktisten rannikkoalueiden tilanteesta.

Ryhmän mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti ikiroutaan varastoituneiden ympäristökemikaalien pitoisuuksien ja infektiotautien aiheuttamien riskien selvittäminen ja leviämisen mallintaminen.

”Luotan, että tässä tutkimuksessa saamme selville todella tärkeitä asioita. Laajan projektin myötä voimme havaita riskejä, joita ei ole huomattu ennen”, Rautio sanoo.

Asutus Jäämerta ympäröivillä arktisilla alueilla on keskittynyt rannikolle, jonka maaperä on jäässä kesät talvet. Ilmastonmuutoksen seurauksena ikirouta sulaa, liikkuu ja muuttaa muotoaan.

Erityisesti Siperian ja Pohjois-Kanadan rannat ovat alttiita eroosiolle, kun sulana pidempään pysyvän meren aallot syövät maa-ainesta.

 

Sulavassa ikiroudassa piilee monenlaisia terveysriskejä

Alueen asukkaiden ja luonnossa liikkuvien eläinten terveydelle ikiroudan sulamisella on ikäviä yllätyksiä. Jäätyneeseen maaperään on vuosien saatossa varastoitunut ympäristökemikaaleja ja ikijäässä muhivat myös monet infektiotaudit.

Ikiroudan sulamisvesien muodostamien lammikoiden turvallisuutta ei tiedetä. Vesi saattaa sisältää erilaisia myrkkyjäämiä ja vaarantaa näin sekä ihmisten että esimerkiksi laiduntavien porojen ja muiden eläinten terveyden.

”Ikiroudan kemikaalipitoisuuksia on mitattu vain vähän. Tällä hetkellä ei tiedetä, kuinka paljon ikiroutaan on varastoituneena näitä aineita, esimerkiksi elohopeaa ja dioksiineja.”

Arktisilla alueilla kemikaalien pitoisuuksien mallintaminen ei ole ihan yksinkertaista. Esimerkiksi elohopea muuttaa olomuotoaan ilman lämpötilan mukaan ollen välillä vapaana ilmassa, varastoituneena lumeen ja taas sataen maahan.

Pelottavan uhkakuvan muodostaa myös ikiroudassa mahdollisesti vaaniva pernarutto, jonka tutkiminen ja leviämisen mallintaminen on yksi tutkimushankkeen tavoitteista.

 

Usko tulevaisuuteen koetuksella

Huoli olosuhteiden muutoksessa on näkynyt viime vuosina arktisten alueiden itsemurhatilastoissa.

Arja Rautio nostaa esille, kuinka elinolosuhteiden nopea muutos on vaikuttanut etenkin nuorten miesten mielenterveyteen.

”Nopeiden muutosten edessä usko tulevaisuuteen saattaa kadota, kun tutut elinkeinot eivät yhtäkkiä enää kannatakaan. Elämästä tulee epävarmaa.”

Edellytykset alueen asukkaiden elinkeinoille, kuten kalastukselle ja poronhoidolle, muuttuvat. Ilmaston lämpeneminen tuo pohjoiseen uusia lajeja samalla hävittäen vanhoja.

Myös uudet elinkeinot tietävät ongelmia perinteisille tavoille elää. Arktisille alueille laajeneva öljyteollisuus vaikeuttaa poronhoitoa, kun öljyputket katkaisevat porojen kulkureittejä.

”Ongelmallista on muutoksen nopeus, kun uuteen tilanteeseen ei ehdi sopeutua.”

Raution mukaan pohjoisten alueiden asukkaiden hyvinvointi on mukana yhtenä tärkeänä aiheena Suomen puheenjohtajakaudella (2017–2019) Arktisessa neuvostossa.

 

Osallistavalla tutkimusotteella luotettavampia tuloksia

Nunataryuk-projektissa korostetaan asennetta, jolla paikallisiin yhteisöihin suhtaudutaan. Ihmisille kerrotaan, mitä ollaan tekemässä, ja heidän ehdotuksiaan kuunnellaan.

Paikallisilla on paljon sellaista tietoa ympäristöstään, mistä tutkijoille voi olla hyötyä.

”Osallistava tutkimustapa antaa äänen myös tutkimuksen kohteena oleville. Ihmiset ovat yleensä kiinnostuneita, mitä heidän ikkunoidensa takana tundralla liikkuvat tutkijat oikein tekevät”, Rautio sanoo.

Osallistavaan tutkimusotteeseen sopii hyvin, että alueella jo aiemmin ollut tutkija tekee haastattelut ja kyselyt, eikä uusia ihmisiä tarvitse lähettää paikalle.

”Projektiin valituilla alueilla on jo pitkään tehty tutkimustyötä, joten näillä alueilla oli luonteva jatkaa uuden hankkeen parissa.”

 

Arktinen alue

Arktisella alueella on useita määrittelyjä. Se voi viitata esimerkiksi

– pohjoisen napapiirin (66°33’N) sisälle jäävän alueeseen

– jatkuvan ikiroudan peittämään alueeseen

– alueeseen, jolla keskilämpötila ei nouse kesällä yli + 10°C

– metsän ja puuttoman tundran vaihettumisvyöhykkeen pohjoispuolisiin alueisiin.

Arktisella alueella asuvista noin neljästä miljoonasta ihmisestä 10 prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin, joita on yli 40. Alueen väestö keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin, mutta alkuperäisväestöä asuu edelleen perinteiseen tapaan pienissä yhteisöissä etäällä toisistaan.

Lähde: Arktinen keskus

Julkaistu 15.3.2018

Terhi Suominen

Tiedeviestinnän maisteriopiskelija, joka haluaa selvittää, miksi asiat ovat niin kuin ne ovat. 

Lue seuraavaksi

Tulevaisuuden odotukset vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin – Oululaistutkimus auttaa ymmärtämään syitä näköalattomuuden taustalla

Sampo Marski

Tiede

9.10.2018

Perjantaina 28.9. järjestettävä Tutkijoiden yö täyttää Linnanmaan kampuksen tieteestä kiinnostuneista

Anni Hyypiö

Tiede

27.9.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821