Lukukausimaksujen hurmoksessa?

Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisyys on uhattuna, pohtii Juuli Juntura.

Kolumni  | 

Teksti Juuli Juntura

Suomalaisista korkeakouluista on tullut aidosti kansainvälisiä 2000-luvulla. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut jatkuvasti, samoin vaihto-opiskelijoiden määrä. Suomalaisilla yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla on mahdollisuus saada ystäviä ja kontakteja ympäri maailmaa – vaikka itse pysyisi kotikampuksellaan.
Nyt Suomen tuore hallitus on päättänyt, että korkeakouluissa otetaan käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Tämä on samalla poliittinen päätös sanoa hyvästit suomalaisen koulutuksen maksuttomuuden periaatteelle. Vielä ei ole tietoa, tulevatko lukukausimaksut pakollisiksi kaikille korkeakouluille vai saavatko korkeakoulut valita, ottavatko maksut käyttöönsä.

Lukukausimaksuja on perusteltu sillä, että maksut tuovat yliopistoille uuden rahoituslähteen. Tämä kuitenkin vaatisi sitä, että maksavia opiskelijoita tosiaan tulisi suomalaisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

Kun Ruotsissa ja Tanskassa asetettiin lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille, kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä romahti. Sittemmin kansainvälisten opiskelijoiden määrä on Ruotsissa ja Tanskassa lähtenyt kasvuun, mutta opiskelijoita on tullut lähinnä Euroopan maista, eikä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta. Mikään todellinen rahasampo lukukausimaksut eivät siis muissakaan Pohjoismaissa ole olleet. Lisäksi opiskelija-aines on Ruotsin ja Tanskan korkeakouluissa muuttunut vähemmän kansainväliseksi, kun ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat tulevat lähinnä Euroopasta.

Jos ja kun otetaan käyttöön lukukausimaksut, ei opiskelijan maksukyky voi olla ainoa peruste opiskelijarekrytoinnissa. Korkeakoulujen täytyy edelleen voida rekrytoida lahjakkaimmat opiskelijat, myös vähävaraiset. Tämä puolestaan vaatii toimivaa stipendijärjestelmää. Lisäksi yliopistojen täytyy pohtia, kuinka saadaan houkuteltua opiskelijoita, jotka voivat valita esimerkiksi Oulun tai Itä-Suomen yliopiston sijasta jonkun tunnetumman yliopiston maailmalla.

Suomalaiset yliopistot ovat laadukkaita, mutta eivät kansainvälisesti tunnettuja. Jotta yliopistoihin saadaan hyviä opiskelijoita opiskelemaan, täytyy hakijoitakin olla paljon. Tämän vuoksi yliopistojen tulee jatkossa panostaa markkinointiin entistä enemmän, jos haluavat pitää kansainvälisten opiskelijoiden määrän samana kuin se nyt on.

Ellei markkinointiin ja stipendijärjestelmään panosteta, kansainvälisten opiskelijoiden määrä tulee romahtamaan. Miten silloin käy suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisyyden?

Julkaistu 1.6.2015 numerossa 5/2015

Juuli Juntura

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden ja järjestöasioiden asiantuntija ja freelancer-kääntäjä. Twitter: @JuuliLouhi

Lue seuraavaksi

Viekö Helsinki Oulun sometähdet?

Laura Tauriainen

Kolumni

15.9.2018

Vulcanalia Festival myytiin loppuun ennakkoon

Anni Hyypiö

Kulttuuri

10.9.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821