Juhannuksen vietto perustuu niin kesäpäivän seisaukseen kuin Johannes Kastajan muistopäivään. Perinteiseen juhannukseen kuuluu usein mökkeily ja järvimaisemat. Tämä järvimaisema löytyy Iistä Avelan rannasta.

Viikon 25 Tiedekysymys: Miksi juhlimme juhannusta?

Tämän viikon Tiedekysymyksen kysyjä pohtii, mistä juhannuksen vietto on saanut alkunsa.

Tiedekysymys  | 

Teksti Heli Paaso-Rantala

Kuvat Heli Paaso-Rantala

Juhannus on olennainen osa suomalaista kesää, monelle yksi kesän odotetuimpia juhlia. Kokon polttaminen, saunominen ja juhannustaiat ovat oleellinen osa perinteistä juhannuksen viettoa.

Mutta mistä ihmeestä koko perinne ylipäänsä kumpuaa?

Oulun yliopiston kulttuuriantropologian professori Hannu Heikkinen kertoo juhannuksen olevan jo ennen kristinuskoa vallinnut käytäntö ja juhla, joka löytyy jossakin muodossa lähes kaikista maailman kulttuureista aikakaudesta riippumatta.

”Keskikesän juhla ja kesäpäivänseisauksen ajankohta ajoittuu noin 21.6., jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on pisimmillään ja yö lyhimmillään”, Heikkinen kertoo .

Heikkisen mukaan kyse on normaalista vuotuisesta aurinkokalenterijuhlasta, joita ovat juhlineet lähes kaikki tunnetut kulttuurit ja uskonnot.

Suomen lisäksi monessa muussa pohjoisessa paikassa juhannus on myös hedelmällisyyden ja uuden syntymän juhla, koska kesän kaikki kasvu ja lisääntyminen ovat vauhdikkaimmillaan.

”Siihen liittyy myös meillä sulhasen katsomiset lähteestä ja muut sellaiset juhannusyön taiat”, kuvailee Heikkinen.

Juhannuksen nimi tulee ajalta, jolloin kristillinen kirkko valtasi pohjoisen ja sijoitti juhlapäivänsä vanhojen esikristillisten juhlien päälle.

”Juhannus on kirkolle virallisesti Johannes Kastajan syntymäpäivän muistopäivä. Kirkko valtasi myös nimet ja nimipäivät, jotka näkyvät sitten kalentereissa”, Heikkinen huomauttaa.

Hannu Heikkinen kertoo Suomessa teollisen, kiristyneen kilpailun ja tehostamisen yhteiskunnassa vaikuttaneen siihen, että juhannus on sijoitettu viikonlopulle. Päätös juhannuksen siirtämisestä viikonloppuun tehtiin vuonna 1954, sillä tuolloin työviikkoa ei haluttu katkaista juhannuksen vuoksi, ja se päätettiin siirtää lähimpään viikonloppuun. Esimerkiksi Norjassa ja Virossa juhannusta kuitenkin vietetään oikeana päivänä.

 

Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@gmail.com. Vastaukset selviävät Tiedeuutisissa.

Julkaistu 20.6.2017

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue seuraavaksi

Viikon 51 Tiedekysymys: Onko äänikirjojen kuunteleminen lukemista?

Venla Tuohino

Tiede

20.12.2018

Hi, 5 Finnish Holidays as Experienced by an International Student

Marcelo Goldmann

In English

9.11.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821