Tätähän se netti on, googlausta ja WhatsApp-puheluita. Jutusta saat vastauksen siihen, mitä tämän ihmeellisen taikuuden takana oikein on.

Viikon 21 Tiedekysymys: Missä nää oikeen surffaat?

”Kyyyllä mää netissäkin oon. Välillä enemmän, välillä vähemmän”, lausui eräs keski-ikäinen ohikulkija Tampereen keskustassa. Tämän viikon Tiedekysymyksen aihe syntyi pohdinnasta, miten lausahtaja internetin oikein määrittelee ja millä tavalla siellä varsinaisesti ollaan tai ei olla.

Tiedekysymys  | 

Teksti Antti Miettinen

Kuvat Antti Miettinen

Onpa ajanvietteesi tämä sivusto, Jodel tai Snapchat, olet näissä puuhissa netin välityksellä yhteydessä muuhun maailmaan. Olet kirjaimellisesti globaalissa verkossa, World Wide Webissä (WWW).

Kaikki tietävät, mitä internetillä periaatteessa tarkoitetaan, mutta mitä ihan oikeasti tapahtuu, kun pläräät Facebookia tai puhut videopuhelua kaverillesi? Ei muuta kuin konepelti auki ja asiantuntija selittämään.

”Tavallisesti, kun puhutaan ’netissä olemisesta’, kyse on itse asiassa WWW:stä tai webistä. Web on yksi, joskin hyvin tärkeä internetin sovellus”, selvittää tutkijatohtori Timo Koskela Oulun yliopiston UBICOMP-tutkimusryhmästä.

”Alun perin web kehitettiin informaation selailua varten, mutta nykyisin se on muuttunut yhä enenevissä määrin kaikissa laitteissa toimivaksi sovellusalustaksi.”

Sitten siihen tärkeimpään – mitä on surffata?

”Kun käyttäjä ’on netissä’, hän käytännössä pyytää web-selaimen kautta web-sivuja web-palvelimilta HTTP-nimisen protokollan avulla. Web-palvelin palauttaa pyynnöstä HTML-sivun, jonka web-selain näyttää käyttäjälle”, Koskela paljastaa.

Web-palvelimet itse ovat Internetiin yhteydessä olevia tietokoneita. Oma laitteesi siis lähettää niille kysymyksiä, joihin saat vastauksena verkkosivustoja, joilla pörrätä. Palvelimet hyödyntävät yleensä tietokantoja, joihin on voitu tallentaa esimerkiksi käyttäjien Instagram-kuvat tai tämän lehden juttuarkisto.

Web-palvelimilla ja omilla masiinoillasi on IP-osoitteet, joiden avulla laitteet tietävät mihin suuntaan mitäkin informaatiota lähettää.

”IP-protokolla tarjoaa jokaiselle verkon laitteelle yksilöidyn IP-osoitteen, jonka avulla mitkä tahansa kaksi verkon laitetta voivat vaihtaa tietoja keskenään”, Koskela avaa.

Mitä siis varsinaisesti tapahtuu, kun selaimeen syöttää esimerkiksi osoitteen www.oulunylioppilaslehti.fi?

”Palvelinta ei voida paikantaa Internetistä suoraan nimen perusteella, vaan se muutetaan ensin IP-osoitteeksi ympäri maailmaa hajautettujen nimipalvelinten (DNS) avulla. IP-osoitetta hyödyntäen web-selaimen lähettämä pyyntö reititetään tyypillisesti useiden reitittimien kautta kyseessä olevalle web-palvelimelle”, Koskela selostaa.

 

Bitti vipeltää ykkösinä ja nollina

Toisella tapaa ilmaistuna internet on ympäri maailmaa sijaitseva tietokoneiden verkosto. Se on oikea verkkojen verkko, joka muodostuu kymmenistä tuhansista itsenäisistä järjestelmistä. Välissä on tietenkin harvinaisen paljon kaapeleita. Maanalaisten kaapeleiden verkot muodostavat suurempia verkostoja, jotka kuljettavat tietoa eestaas järjettömällä vauhdilla aina pallon puolelta toiselle. Tieto liikkuu internet-kaapeleissa valona.

Nettiin pääsee toki myös langattomilla laitteilla. Esimerkiksi älypuhelimesta signaalit matkaavat maailmalle tietoliikennemaston kautta, josta ne siirtyvät jälleen kaapeleilla eteenpäin.

Nettitieto ei kuitenkaan liiku varsinaisina kirjaimina, vaan se muodostuu kahdesta numerosta, ykkösestä ja nollasta. Mikroprosessorisi osaa muuntaa nämä numerot katseltaviksi, kuunneltaviksi ja käytettäviksi hyödykkeiksi.

Otetaan esimerkiksi Skype-puhelu: ”Siinä analoginen puhesignaali muutetaan ensin digitaaliseksi signaaliksi. Se lähetetään tietyin aikavälein tietyn kokoisina paketteina vastaanottajalle IP-osoitteen perusteella. Lähetetyissä paketeissa on mukana myös tieto käytettävästä portista, minkä avulla paketit pystytään ohjaamaan oikealle sovellukselle vastaanottajan laitteessa”, Koskela selittää.

Netti on siis kaapelivälitteinen tietokoneiden verkosto, jonka kautta laitteiden lähettämät tiedot siirtyvät saumattoman oloisesti paikasta ja vekottimesta toiseen. Tekninen mokkulasi muuttaa tiedon millisekunneissa ykkösistä ja nollista jodlauksiksi, snäpeiksi tai esimerkiksi Maria Monden musiikiksi. Melkoisen maagista, eikö vain?

 

Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@gmail.com. Vastaukset selviävät Tiedeuutisissa.

Julkaistu 23.5.2017

Antti Miettinen

Tiedeviestinnän opiskelija ja evoluutiobiologi, jonka mielestä elämme aivan hullunkurisella pallolla.

Lue seuraavaksi

Viikon 51 Tiedekysymys: Onko äänikirjojen kuunteleminen lukemista?

Venla Tuohino

Tiede

20.12.2018

Viikon 23 Tiedekysymys: Missä ovat länsi ja itä?

Heidi Niemi

Tiede

6.6.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821