Oulun ylioppilasteatterin Noitavasara-näytelmän ikärajaksi on määritetty 18 vuotta voimakkaiden kohtausten, väkivallan ja seksuaalisen sisällön vuoksi. Noitavasarassa käsitellään kiusaamista, pahoinpitelyä ja sukupuolista syrjimistä mennen äärimmäisyyksiin ja ääripäihin, kuvailee koreografi-apulaisohjaaja Heidi Maria Huotari. Kuvassa näytelmän harjoitukset Kulttuuritalo Valveella.

Noitia vasaroidaan Valveella helmikuussa

Oulun ylioppilasteatterin näytelmä Noitavasara on tuskainen kasvutarina kohti naiseutta. Okkultismi-trilogian toisen osan ensi-ilta on 9. helmikuuta Valve-salissa. Näytelmä on “kauhean kaunis”, toteavat käsikirjoittaja-ohjaaja Toni Kandelin ja koreografi-apulaisohjaaja Heidi Maria Huotari.

Kulttuuri  | 

Teksti Heidi Niemi

Kuvat Joel Karppanen

Valve-salissa leijailee savua. Punaiset valot osoittavat katsomoon. Apulaisohjaaja ja koreografi Heidi Maria Huotari huutaa ohjeita näyttämöllä limittäin ja päällekkäin makaaville näyttelijöille. Taustalta kuuluu erikoista jylinää, jonka lähteeksi paljastuu sarvekkaalla kallolla koristeltu kummallisen näköinen soitin: yaybahar.

Olenko tullut seuraamaan okkultistisia menoja vai Oulun ylioppilasteatterin Noitavasara-näytelmän harjoituksia?

Ohjaaja ja käsikirjoittaja Toni Kandelin, mikä ja mitä Noitavasara on?

“Äärimmäisiä tunnetiloja ja unenomaisuutta”, hän vastaa.

“Se on katsojaa puhutteleva ja herättelevä sekä haastava”, täydentää Huotari. “Varmasti tulee inhoa, vihaa, rakkautta, ihastumista, kauhua – ihan laidasta laitaan. Kukaan ei lähde salista ilman tunteita”, hän lupaa.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Näytelmän päähenkilö Miriam (Fanny Riekki) on elämässään hukassa oleva nuori nainen.

 

Noitavasara on Oulun ylioppilasteatterin okkultismi-trilogian toinen osa.

Aiempi Suuri peto -näytelmä vuodelta 2016 puhutti ja kohahdutti. Onko kyseessä yhtä visuaalinen tuotanto?

“Teemme erittäin visuaalista teatteria. Visuaalisuus on ollut mukana jo käsikirjoitusvaiheessa”, vahvistaa Kandelin. Musiikki, valot, maskeeraus ja puvustus ovat osa Noitavasara-kokemusta, kertovat Huotari ja Kandelin.

Noitavasara ei heidän mukaansa ole vaikeaselkoista tai outoa teatteria, vaan se tuodaan lähelle jotta katsoja voi tarttua kiinni.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Krista Karttusen esittämä Sofia on noitien Ylipapitar sekä Miriamin isosiskomainen ystävä ja esikuva.


Kukaan ei kuitenkaan pääse helpolla – ei työryhmä eivätkä katsojat.

“Se on  Tonin (Kandelin) juttu ja meidän trilogian juttu että katsoja haastetaan monella tasolla omien tunteiden ja oman itsensä kanssa”, kertoo Huotari. Hän vertaa näytelmän työryhmää perheeseen ja okkultismikulttiin.

Hänen mukaansa kaikki tekijät tarvitsevat toisiaan eri tavalla kuin tavallisessa näytelmässä.

“Kaikki ovat mukana sydänverellä”, Huotari kertoo.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Kaisa Seppänen on yksi neljästä Bileladysta, jotka ilmentävät nykypäivän pinnalista naiskuvaa.

 

Tekijäjoukko on lähes identtinen trilogian ensimmäisen osan kanssa. Tuukka Tyvelä on säveltänyt musiikin, jonka esittää näyttämöllä The Aeon -yhtye.

Erikoisuutena Noitavasarassa kuullaan varta vasten näytelmää varten rakennettua yaybahar-nimistä soitinta, jonka jylisevässä äänessä voi kuulla kumisevan okkultististen seremonioiden kaiun.

Vaikka työryhmä on tiivis ja hitsautunut yhteen, Noitavasara on rankka kokemus näyttelijöille, vahvistaa pääosan esittäjä Fanny Riekki. Riekki oli naispääosassa jo Suuressa pedossa, mutta Noitavasara on hänen mukaansa monella tasolla henkilökohtaisempi ja lähempänä omaa ihoa.

Vaikka näytelmä on synkkä ja ajatuksia herättävä, hän kehottaa katsojia vain nauttimaan virrasta.

Luvassa on “pimeä, kaunis ja värisyttävä” näytelmä, Riekki kuvailee.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Miriam tulee Sofian kutsumana naisten salaiseen seuraan, noitien kokoontumiseen.

 

Noitavasara iskee vihapuheeseen

Näytelmän käsikirjoitukseen innoitti Malleus maleficarum eli Noitavasara-kirja. Noitavainojen taustalla vaikuttanut ja noituuden sekä naiseuden yhteen liittänyt teos julkaistiin vuonna 1468 ja suomennettiin 2014.

Kirja kertoo miten noidan tunnistaa ja neuvoo kiduttamaan epäiltyä tunnustuksen kirvoittamiseksi. Malleus maleficarumin myötä ikävät tapahtumat kuten katovuodet voitiin vierittää naispuolisen noidan syyksi, eikä perättömistä syytteistä saanut sanktioita.

Noitasyytteet päättyivät usein ikävästi Paholaisen kanssa liittoutumisesta epäillyn kannalta. Arviot uhrien määrästä vaihtelevat suuresti, ja noitasyytteiden sukupuolittuneisuutta on tutkittu paljon.

Toni Kandelin kuvailee teosta julmaksi kirjaksi, joka sai miettimään miten julman tekstin saisi käännettyä näyttämölle. Tarina kuitenkin lähti omille teilleen: Malleus maleficarumista jäi näytelmään maailmankuva – ja noitien vasarointi, hän lisää.

Näytelmän ikärajaksi on määritetty 18 vuotta voimakkaiden kohtausten, väkivallan ja seksuaalisen sisällön vuoksi. Harjoituksissa ymmärrän miksi: näytelmä on voimakkaan fyysinen ja ottaa raadollisesti kantaa naiskehon olemukseen.

Naisruumis on yhtä aikaa syntymä ja kuolema ja raja niiden välissä. Pyhä ja paha. Julkinen ja yksityinen.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Noidat (kuvassa Jenna Kurikkala) ovat naiseuden vaietun viisauden itsevarma ruumillistuma.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Noitasapatissa Sofia noituu Miriamin valtaansa.

 

Noitavasarassa käsitellään kiusaamista, pahoinpitelyä ja sukupuolista syrjimistä mennen äärimmäisyyksiin ja ääripäihin, Huotari kuvailee.

Kyseessä on kuitenkin enemmän ihmisoikeuskysymys kuin sukupuolikysymys, hän tarkentaa. Näytelmä tulee syliin ja ajatuksiin ja kysyy kuka saa koskea ja keneen saa koskea, kertoo Huotari.

Kandelin vertaa taideteosta peiliin, joka heijastaa katselijansa. Heijastuva kuva ei ole aina miellyttävä, hän huomauttaa.

Noitavasara peilaa katsojan reaktioita: se herättää miettimään mille nauroit tai mihin et reagoinut, kertoo Kandelin.

“Sanoisivatko ihmiset samanlaisia asioita kasvokkain?”, miettii Huotari.

“Kuinka moni teistä nousisi puolustamaan heikompaa ja moniko kääntäisi kasvonsa pois pahasta?”, hän kysyy.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Vuohen kallo on yksi noitasapatin keskeisistä välineistä.

 

Oulun ylioppilasteatterin Noitavasara-näytelmän ensi-ilta on perjantaina 9.2.2018 kello 19 Kulttuuritalo Valveella (Hallituskatu 7, Oulu). Noitavasara esitetään yhdeksän kertaa ajalla 9.–20.2.2018.

Julkaistu 7.2.2018

Heidi Niemi

Tiedeviestinnän ja kirjallisuuden opiskelija, joka ei tiedä, mutta ottaa selvää.

Lue seuraavaksi

Lumo-festivaali valaisee sydämet – Viikonloppuna Oulussa luvassa rakkausmyrskyä, tanssivia luurankoja ja seitsenmetrinen täysikuu

Petri Huttunen

Kulttuuri

22.11.2018

Arvio: Bohemian Rhapsody on hämmentävä fiilistelyelokuva ja maineenhallintayritys Queenin elossa olevilta jäseniltä

Henna Rannanpää

Elokuva-arvostelu

12.11.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821