Mykkä sipuli

Henkinen hyvinvointi  | 

Teksti Juuso Syngelmä

Kuvat Tuuli Heikura

Istun vihreällä samettisohvallani lämpimänkeltaisten koristetyynyjen ympäröimänä television edessä. Hivelen partaani, miehekkyyteni ilmentymää. Olen valinnut katsottavakseni suosikkianimaatioelokuvani, Disney Pixarin Cocon, jota katson neljännettä kertaa kuukauden sisään. Muusikkoisä ja tytär laulavat yhdessä kauniin laulun.

Mua muistathan

Vaikka tiemme erkanee, mua muistathan

Jo kuivaa kyyneleet

Mä vaikken ole vierelläs’, sä sydämeeni jäät

Ja laulun siivin luokses’ tuun, sä vaikket mua nää

Laulun käsin kosketeltava herkkyys ja kohtauksen koskettava tunnelma toimivat laukaisijana kyynelkanavilleni. Olen 26-vuotias mies, joka itkee ja herkistyy usein.

Käsitys siitä, että miehen tulisi olla kova jätkä, on vanhentunut ja ongelmallinen. Miessakit ry:n Kainuun yhdysmies, Raimo Reinikainen, kuvailee Ylen artikkelissa Vaaditaanko suomalaisilta miehiltä liikaa? Kova jätkä on kuin mykkä sipuli suomalaista miestä seuraavasti: ”Suomalainen mies on pikemminkin kuin mykkä sipuli. Jos avaat sen sipulin kuoren, niin sieltä voi löytyä uusia kerrostumia ja lopulta vasta se sydänsilmu”. Miessakit ry:n tarkoitus on huolehtia miesten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, sekä kehittää pitkäjänteisesti miesten yhteisvastuun ja keskinäisen auttamisen rakenteita.

Reinikaisen mukaan käsitykset vahvasta miehestä ovat syvällä ja niitä on vaikeaa oikaista. ”Ongelma on siinä, että meille on luotu miehen malleja ja niitä ylläpidetään. Niiden karsiminen on vaikeaa. Suurin ongelma onkin se, miten mies saisi ne aidot tunteensa esille, että se aito tosimies tulisi esille. Hän ei olekaan kenties sellainen kovis, vaan hyvin toisinlainen.”

Ongelmalliset miehenmallit ovat kulkeutuneet sukupolvilta toisille

Tavat käsitellä ja puhua tunteista ovat siirtyneet sukupolvilta toisille. Juuret ovat voineet kasvaa syvälle. Kun perheen keskelle esimerkiksi raskaiden sotavuosien jälkeen palasi tutun isän sijaan ihmisraunio tai kotiin palaavan sotasankarin sijan sankarivainaja tai useita, oltiin tunteiden kanssa ääritilanteessa. Oli hyvin ristiriitaista, että surrakaan ei olisi mielellään saanut. Olihan kaatunut kallein lahja isänmaalle. Kun kotiin palasi rintamalta mieleltään murtunut mies, kietoi häpeä hänen perheen kouriinsa. Myötätunnolle olisi ollut tarvetta. Niille sanoille, mitkä kertoivat mitä koettiin ja nähtiin. Sanat jäivät kuitenkin sanomatta ja tunteet purkamatta. Raskas olo tukahdutettiin ruumiilliseen työhön.

Psykoanalyytikko Pirkka Siltalan mukaan puhuminen on kaiken avain: ”Taakkasiirtymä syntyy, kun ihmisen kasvuun, elämään ja keskinäiseen vuorovaikutukseen sisältyvä perushaaste tulee sivuutetuksi eikä kohdatuksi ja työstetyksi. Se, mikä ei tule yhdessä jaetuksi ja ymmärretyksi, tulee jonkun kannettavaksi – taakkasiirtymäksi.”

Vuonna 2014 nimimerkillä ”Maikki” kysyi miehiltä MTV-Uutisten artikkelissa miksi mies mököttää tai ei suostu keskustelemaan tavallisistakaan asioista?” Vastanneiden miesten ikähaarukka on 21–36 vuotta. Jokaisen vastaus on puolusteleva, vaikka Maikki ei varsinaisesti miehiä vastaan hyökkääkään. Naimisissa oleva 36-vuotias mies kirjoittaa Maikille, että hän ei tiedä kenestä miehestä on kyse, joten hän ei osaa yksilöidä kyseisen henkilön motiiveja. Kuin hän sivuuttaisi itse asiasta puhumisen. 31-vuotias avoliitossa oleva mies lähestulkoon katkeroituu ja syyttää Maikkia yleistämisestä, vaikka naisen kysymys oli avaava ja asiallinen: ”Tämä on kyllä jo aikamoinen yleistys kerta kaikkiaan. Kyllä minä tiedän monia miehiä, mukaan lukien itseni, jotka keskustelevat asioista niin keskenään kuin kumppaniensakin kanssa.” Tämä mies ottaa naisen kysymyksen henkilökohtaisena loukkauksena, kun kysymyksen selkeä tarkoitus oli hankkia tietoa ja ymmärrystä kirjoittajan vastakkaista sukupuolta kohtaan.

Itkeminen on luonnollista

Suuri osa miehistä on kasvatettu siihen, että pojat eivät saa itkeä, koska se on tyttömäistä. Kun tunteita tukahduttaa pitkään, yhteys niihin katkeaa, jonka seurauksena joillakin saatata mennä jopa vuosikymmeniä itkemättä. Onneksemme nuoremmat sukupolvet ovat alkaneet purkaa tätä rajoittavaa miehen mallia. Nykyisin ymmärretään, että kaikkien tunteiden ilmaiseminen on tärkeää lapsesta pitäen.

Sen lisäksi, että itkeminen on luonnollista, on se myös terveellistä. Kun tunteita patoaa sisälleen, mieli ahdistuu ja sulkeutuu. Kun tunteet virtaavat vapaasti ja niitä pystyy ilmentämään sitä mukaa, kun ne tulevat, seuraukset näkyvät kehossa ja mielessä. Olo on parempi, rennompi ja tasapainosempi.

Asiantuntijan vinkit (psykologi, kouluttaja ja tietokirjailija Heli Heiskanen)

1. Itkemistä voi opetella

Yhteyttä omiin tunteisiin voi opetella. Tukahdutettuja tunteita voi myös aktivoida uudestaan. Mitä enemmän ja kauemmin tunteita on tukahdutettu, sitä enemmän se vie aikaa, mutta se kannattaa.

2. Luovista keinoista apua

Luova tekeminen kuten maalaaminen, piirtäminen, kirjoittaminen, musiikki, elokuvat tai tanssi voivat auttaa tunteiden ilmaisussa. Myös erilaisten kehohoitojen, kuten Rosen-terapian kautta voi yrittää saada yhteyden tunteisiinsa. Arjessa omia tunteitaan voi opetella havainnoimaan, kuuntelemaan ja tutkiskelemaan.

3. Itsetuntemuskurssilta eväitä arkeen

Kursseilla harjoitellaan ja käydään läpi vuorovaikutustaitoja sekä tunteiden tunnistamista ja käsittelyä. Itsetuntemuksesta on myös paljon kirjatarjontaa.

Julkaistu 11.10.2021

Juuso Syngelmä

Suomen kielen maisterivaiheen opiskelija, joka nauttii suuresti hyvistä tarinoista niin lauluissa, videopeleissä, elokuvissa kuin kirjoissa. Kuuntelee äänikirjoja, koska on liian laiska lukemaan itse.

Lue seuraavaksi

Jää hyvästi, lemmikkini

Maria Karuvuori

Henkinen hyvinvointi

19.10.2021

Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle 95 000 euroa hyvinvointituutori-toiminnan kehittämiseen

Iida Putkonen

Opiskelu

25.1.2021

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821