Oulun yliopiston uudeksi rehtoriksi on valittu Arto Maaninen

Perinne valita rehtori Oulun yliopiston sisältä jatkuu yheistyösuhteiden vararehtori Arto Maaninsen aloittaessa rehtorina vuoden 2025 alusta.

Pitkällisen rekrytointiprosessin tuloksena nykyinen yhteistyösuhteiden vararehtori Arto Maaninen valittiin torstaina 26. syyskuuta pidetyssä yliopiston hallituksen kokouksessa Oulun yliopiston uudeksi rehtoriksi.

Hallituksen puheenjohtajan Mikko Ayubin mukaan valinnassa oli loppusuoralla mukana kolme erinomaista hakijaa. Hallitus äänesti valinnasta, ja Maaninen tuli valituksi vaalissa ensimmäisellä kierroksella saatuaan yli puolet äänistä. 

Mikko Ayub perustelee yliopiston tiedotteessa valintaa Maanisen vahvoilla näytöillä menestyksekkäästä toiminnasta johtajana ja vararehtorina. Ayub mainitsee myös Maanisen kokemuksen yhdistettynä toimintaympäristön tuntemiseen antavan hyvät lähtökohdat rehtorin tehtävässä onnistumiseen. ”Maaninen on aiemmissa rooleissaan osoittanut kykyä rakentaa yhteistyösuhteita ympäröivään yhteiskuntaan sekä kansainvälisiä verkostoja”, Ayub sanoo.

Arto Maaninen on toiminut Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden vararehtorina joulukuusta 2017 alkaen. Tätä ennen hän toimi Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä tutkimusjohtamisen tehtävissä sekä tutkimusprofessorina. Maaninen on vuodesta 2004 lähtien ollut Oulun yliopiston epäorgaanisen kemian dosentti. 

”Olen valtavan iloinen luottamuksesta ja innostunut tarttumaan rehtorin tehtävään. Tulen tekemään parhaani kasvattajayliopistoni tulevaisuuden menestyksen eteen yhdessä yliopistolaisten kanssa”, Maaninen kommentoi valintaa tiedotteessa. 

Arto Maanisesta tulee vuonna 1958 perustetun Oulun yliopiston yhdeksäs rehtori. Jokainen Oulun yliopiston rehtoreista on valittu yliopiston sisältä.

Väistyvä rehtori, mekaanisen prosessitekniikan professori Jouko Niinimäki on toiminut Oulun yliopiston rehtorina kaksi kautta vuodesta 2015. Niinimäki ei hakenut tehtävään kolmannelle jatkokaudelle.

Artikkelikuva Oulun yliopisto.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Oulun yliopiston rehtoriksi 20 hakijaa

Oulun yliopiston rehtorin tehtävään haki määräaikaan mennessä 20 henkilöä. Tehtävä täytetään vuoden 2025 alussa käynnistyvälle viisivuotiskaudelle. Rehtori Jouko Niinimäki ei hakenut tehtävään.

Oulun yliopiston rehtorin tehtävään haki määräaikaan 26. heinäkuuta 2024 mennessä 20 henkilöä. Yliopiston hallitus avasi rehtorin tehtävän haettavaksi 3. kesäkuuta 2024.

Oulun yliopiston rehtoriksi vuoden 2025 alussa käynnistyvälle viisivuotiskaudelle hakivat Zahir Aalam, Mba Agwu, Mikael Collan, Tiina Gallén, Mika Hannula, Helka-Liisa Hentilä, Mirja Illikainen, Ville Isoherranen, Maria Sera Jacob, Hussnain Janjua, Maarit Järvenpää, Stanley Paul Katikala, Arto Maaninen, Milad Mafakheri, John Meewella, Riku Parviainen, Eva Raudasoja, Muhammad Usman, P.M Visakh ja Hailai Weldeslassie.

Nykyinen rehtori Jouko Niinimäki ei hakenut tehtävään. Niinimäki perusteli Kalevalle poisjääntiään torstaina 1. elokuuta. ”Olen toiminut tehtävässä kohta kymmenen vuotta, ja nyt on jonkun muun aika ottaa yliopisto johdettavakseen ja sitä kautta antaa panoksensa alueen ja yliopiston menestymiselle”, Niinimäki kommentoi Kalevalle sähköpostitse.

Rehtoriksi valittavalta vaaditaan tohtorintutkintoa, rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittavaa kykyä ja ammattitaitoa, käytännössä osoitettua hyvää johtamistaitoa sekä erinomaista suomen ja englannin kielen taitoa sekä riittävää ruotsin kielen taitoa. Rehtori vastaa yliopistolaissa ja Oulun yliopiston johtosäännössä määrätyistä tehtävistä.

Hallitus valitsee hakijoista vahvimmat valintamenettelyn seuraavaan vaiheeseen 15. elokuuta 2024. Yliopiston hallitus järjestää 22. elokuuta kello 13.30-14.30 yliopistoyhteisölle verkkolähetyksen, jossa yhteisö voi tutustua haastatteluvaiheeseen valittuihin hakijoihin. Lähetyksessä hakijat esittäytyvät ja vastaavat heille esitettäviin kysymyksiin sekä ottavat kantaa ajankohtaisiin teemoihin. Opiskelijat ja henkilökunta voivat ehdottaa kysymyksiä hakijoille sähköpostilla toimitetun linkin kautta. Linkki verkkolähetykseen julkaistaan ennen tapahtumaa.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Oulun normaalikoulun lukio muuttaa Linnanmaan kampukselle

Oulun normaalikoulun lukio muuttaa kesän aikana Linnanmaan pääkampukselle. Lukion 260 opiskelijaa aloittavat elokuussa uuden lukuvuoden samoissa tiloissa Oulun yliopiston opiskelijoiden kanssa.

Oulun normaalikoulun lukio muuttaa kesän aikana Linnanmaan kampukselle. Elokuussa käynnistyvä lukuvuosi tuo 260 lukion opiskelijaa sekä Oulun normaalikoulun lukion henkilökunnan Ympäristötietotaloon. Lukion tilat sijaitsevat kampuksen lounaslaidalla sijaitsevan Ympäristötietotalon 1. ja 3. kerroksessa. Lisäksi fysiikan, kemian ja biologian opetuksessa tullaan hyödyntään yliopiston laboratoriotiloja.

”Lukiossamme sekä henkilöstö että opiskelijat ovat olleet iloisia muutosta. Olemme yliopiston harjoittelukoulu, ja opetukseen osallistuvat myös yliopiston opettajaopiskelijat. Muuton myötä olemme entistä kiinteämpi osa yliopistoa. Pääsemme hyödyntämään yliopistotason laboratorioita, ja Ympäristötietotalosta saamme käyttöömme hyvät, sisäilmaltaan terveelliset tilat. Myös opiskelijakunta saa oman huoneen keskeiselle paikalle Ympäristötietotalon aulaan”, lukion rehtori Pasi Hieta kertoo tiedotteessa.

Oulun normaalikoulun alakoulu sekä osa yläkoulun tiloista siirtyvät koulun tontille tuotavaan niin sanottuun moduulikouluun, joka kasataan väistötiloiksi ja poistetaan remontin valmistuttua. Suurin osa yläkoulun tiloista on todettu terveellisiksi, joten koulutoiminta niissä voi toistaiseksi jatkua. Ongelmia on todettu lähinnä yksittäisissä huoneissa.

Oulun normaalikoulu on yliopiston harjoittelukoulu. Tilat omistaa Suomen yliopistokiinteistöt Oy, joka omistaa myös Oulun yliopiston rakennukset.

Normaalikoulussa on tehty jo kymmenen vuoden ajan sisäilmahavaintoja. Yliopiston tila-asiantuntija Juha Waulun mukaan vanhan koulurakennuksen korjaaminen ei ole enää vaihtoehto, vaan vanhan tilalle rakennetaan uusi koulurakennus.

Yliopiston tilapalveluista arvioidaan, että väistötilat ovat käytössä vähintään kolmen lukuvuoden ajan.

Linnanmaan kampuksen osalta muutto on vaatinut paljon suunnittelua muun muassa turvallisuusasioiden sekä lukujärjestyksen suhteen. Todennäköisesti myös yksi kampusravintoloista tullaan varaamaan lukion käyttöön, jolloin se ei ole avoinna korkeakouluopiskelijoiden ruokailua varten.

Muokattu 27.5. klo 10.45: Korjattu pois virheellinen tieto väistötiloista.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Oulun ylioppilaslehti etsii toimitusharjoittelijaa syksylle 2024 – hae 2.6. mennessä!

Oulun ylioppilaslehti etsii iderikasta ja oululaisesta opiskelijaelämästä kiinnostunutta toimitusharjoittelijaa syksylle 2024 palkalliseen harjoitteluun.

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2024 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. 

Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2024 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme luovan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, kuten grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä. Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta kirjoittamisesta, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 12 viikkoa. Harjoittelun toivottu aloitusajankohta on syyskuussa sopimuksen mukaan. Harjoittelijan työaika on keskimäärin 25 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaan kampuksella. Harjoittelun viikkotyömäärä on sovittavissa. Myös osittainen etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1331,33 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö). 

Hakuaika alkaa maanantaina 13.5.2024 ja päättyy perjantaina 2.6.2024 klo 23.59. Hakuajan jälkeen lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä. Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille hakuajan päättymisen jälkeisellä viikolla.

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Tuuli Heikura, puh. 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteeri Kauko Keskisärkältä p. 0405231822 ()

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakijoiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi. 

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi

Hallitus siirtää opiskelijat takaisin opintotuen alaisen asumislisän piiriin

Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisään. Muutos voi tarkoittaa jopa tuhansien eurojen tukien menetystä yksittäiselle opiskelijalle vuositasolla.

Opiskelijat palautetaan yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisään. Muutos on osa noin 3 miljardin euron julkisen talouden sopeuttamistoimia. Valtioneuvosto tiedotti asiasta tiistaina 16. huhtikuuta.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen kehysriihen tuloksissa todetaan, että opiskelijan asumislisä on jatkossa arviolta 260 euroa kuukaudessa, joka tuottaa yhteensä 57 milj. euron pysyvän säästövaikutuksen nykytilaan verrattuna.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan muutos asumisen tukeen voi tarkoittaa jopa tuhansien eurojen budjetin kiristystä vuositasolla yksittäiselle opiskelijalle. 

Opiskelijoiden tukiin on osoitettu muitakin toimia tänä keväänä. Opiskelijoiden asumistukea leikattiin jo huhtikuun alussa yleisen asumistuen leikkausten astuessa voimaan. Leikkausten seurauksena asumistuen määrä pieneni omavastuuosuuden kasvaessa 42 prosentista 50 prosenttiin niistä tuloista, jotka ylittävät yleisen asumistuen tulorajojen alarajan. Samalla korvausprosentti pieneni 80 prosentista 70 prosenttiin hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Myös 300 euron ansiotulovähennys poistettiin käytöstä huhtikuun alusta.

Nyt opiskelijat halutaan siirtää takaisin opintotuen alaisen asumislisän piiriin, jonka käyttö lakkasi elokuussa 2017. Tällöin opiskelijoiden asumista tuettiin opintorahaan, eli opintosuorituksiin sidonnaisella opintotuen asumislisällä.

Vuoden 2017 opiskelijoiden siirtoa yleiseen asumistukeen perusteltiin esimerkiksi sosiaaliturvan yksinkertaistamisena. Eduskuntavaalien alla maaliskuussa 2023 Petteri Orpo linjasi, että opiskelijoita ei siirretä pois yleisen asumistuen piiristä.

”Tällä päätöksellä hallitus vie yhteiskuntaa seitsemän vuotta taaksepäin. Opiskelijoiden eriyttäminen muusta sosiaaliturvasta ja muista ihmisryhmistä on erikoista. Opiskelijat ovat yhteiskunnan osa siinä missä kaikki muutkin”, SYL:n puheenjohtaja Akseli Tiitta sanoo tiedotteessa.

Muutos ajoittuu vuoden 2025 elokuuhun, josta eteenpäin opiskelijoiden asumista tuetaan asumislisällä, joka on arviolta 260 euroa kuukaudessa. 

Ennen hallituksen osoittamia leikkauksia asumistukea on voinut Oulun alueella asuva saada maksimissaan 357,60 euroa kuukaudessa. Huhtikuun alusta asumistukea on voinut saada Oulun alueella saada enimmillään 312,90 euroa. Oulussa yksinasuvan enimmäisasumismenoiksi hyväksytään 447 euroa kuukaudessa. Tämän ylittävää osaa ei lasketa asumistukeen vaikuttavaksi menoksi. 

Vuoden 2025 elokuussa voimaantulevan muutoksen myötä asumislisä on arviolta 260 euroa kuukaudessa opintorahan asettamien ehtojen puitteissa. Asumisen tukeen kohdistuva leikkaus voi siis olla opiskelijalle jopa 45 prosenttia vuodessa olettaen, että opiskelija voi nostaa lisää vain aktiivisen opiskelujakson aikana eli yhdeksänä kuukautena vuodessa.

Oulun alueella opintotukea saava opiskelija voi menettää tuissa jopa 1 951,20 euroa vuodessa aiempaan verrattuna SYL:n laskelmien mukaan.

“Nämä ovat huomattavia leikkauksia opiskelijoiden toimeentuloon. Moni opiskelija kokee ahdistusta, suuttumusta sekä huolta omasta toimeentulosta”, sanoo Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) sosiaalipolitiikasta vastaava hallituksen jäsen Aino Uitamo.

Kuva: © Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia.

Muokattu 25.4. klo 9.52: Korjattu otsikosta kirjoitusvirhe.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Uusi korkeakoulujen rahoitusmalli hyväksytty

Korkeakoulujen rahoitusmalli seuraavalle nelivuotiskaudelle on hyväksytty. Mallissa on muutamia eroja nykyiseen.

TEKSTI Kalle Parviainen

KUVAT Kalle Parviainen

Valtioneuvosto on hyväksynyt torstaina 11. huhtikuuta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleja koskevat muutokset. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta eli rahoituskaudeksi 2025—2028.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tiedotteen mukaan “uudistuksilla tuetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustehtävien toteuttamista ja vahvistetaan korkeakoulujen strategiatyötä.”

Uudessa mallissa on muutamia merkittäviä muutoksia nykyiseen rahoituskauteen verrattuna. Jatkossa korkeakoulut saavat rahaa uusien, ensikertalaisten opiskelijoiden sisäänotosta. Tällä tavoitellaan kansallisen koulutus- ja osaamistason nostamista.

Myös tutkintojen suorittaminen ajallaan on entistä tärkeämpää. Opintojen viivästyminen vähentää rahamäärää, jonka korkeakoulu saa opiskelijan valmistumisesta. Esimerkiksi ensikertalaisen opiskelijan määräajassa suorittama ylempi korkeakoulututkinto nettoaa yliopistolle 27 395 euroa, kun taas valmistuminen yli vuosi tavoiteajan jälkeen tarkoittaakin vain 15 219 euron summaa korkeakoululle.

Uuden rahoitusmallin mukaan toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta korkeakoulut saavat entistä vähemmän rahaa.

“Jotta suomalaisten koulutustaso voi nousta, on yhä useamman nuoren päästävä korkeakouluun. Verovaroilla maksettavan korkeakoulutuksen on kohdistuttava tehokkaammin heille, jotka siitä eniten hyötyvät. Lisäksi lisäämme kannustetta huolehtia koulutuksen läpäisystä ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Korkeakoulut saavat jatkossa enemmän rahoitusta niistä opiskelijoista, jotka valmistuvat tavoiteajassa”, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) toteaa OKM:n tiedotteessa. 

“Huolena rahoitusmallissa on se, että käytetäänkö ensikertalaisista saatava raha koulutuksen läpäisyn parantamiseen, vai meneekö se muuhun toimintaan”, toteaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Hakoniemi.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kritisoi uudistuksia viime talvena esityksen ollessa lausuntokierroksella. Ensikertalaisindikaattorilla voi SYL:n mukaan olla “epätarkoituksenmukaisia ja odottamattomia” seurauksia. Toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisen kertoimen alentamisessa vaarana on, että korkeakoulut ajautuvat heikentämään entisestään toisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuuksia jatkossa.

SYL toteaa myös, että korkeakouluilla on melko vähän mahdollisuuksia kirittää opiskelijoita valmistumaan nopeammin, joten määräajassa suoritettujen tutkintojen kertoimen nosto yhdistettynä opiskelijoiden sosiaaliturvan leikkauksiin ei välttämättä toimi halutulla tavalla.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja Sivistystyönantajia laajasti edustava Sivista puolestaan totesivat olevansa pääosin tyytyväisiä uudistuksiin.

Uudessa rahoitusmallissa strategiarahoitusta yliopistoille pienennetään. OKM:n tiedotteen mukaan vapautuva rahoitusosuus kohdennetaan jatkossa koulutuksen ja tutkimuksen kriteerien kautta.

Rahoitusmallissa ennallaan taas pysyvät esimerkiksi opiskelijapalautteesta ja julkaisuista annettava rahoitus.

Vuosina 2025 ja 2026 on käytössä siirtymäsäännös, jonka tarkoitus on tasoittaa uudesta rahoitusmallista aiheutuvia muutoksia korkeakouluille.

Suomalaiset korkeakoulut saavat rahoitusta OKM:ltä. Yhteensä korkeakoulut saivat vuonna 2023 valtionrahoitusta noin 3 miljardia euroa. Tästä ammattikorkeakoulut saivat 954 miljoonaa euroa ja yliopistot 1 999 miljoonaa euroa. Korkeakoulujen rahoituksen määrän päättää eduskunta vuosittain talousarvion yhteydessä. OKM:n perusrahoituksen lisäksi korkeakoulut saavat rahoitusta muista lähteistä, kuten Suomen Akatemialta, säätiöiltä, yrityksiltä sekä Euroopan unionilta.

Korkeakoulut päättävät sisäisestä rahanjaostaan itse. Oulun yliopisto ilmoittaa soveltavansa OKM:n mallia rahanjaossa tiedekunnille tiettyjen, koko yliopistoa koskevien erien jälkeen. Oulun yliopisto jakaa lisäksi strategisia eriä ja kohistaa yksiköille rahoitusta valtakunnallisten tehtävien hoitoon. Näitä ovat muun muassa saamen kieli ja kulttuuri ja Sodankylän geofysiikan observatorio.

Kalle Parviainen

Kirjoittaja on Oulun ylioppilaslehden entinen toimitusharjoittelija ja opiskelee tiedeviestintää. Hän haluaa parantaa maailmaa viestimällä innostavasti monimutkaisista aiheista.

Lue lisää: