Yliopistoslangi-Suomi-sanakirja

Yliopistomaailmassa on oma sanastonsa. Ylkkäri kokosi tutkimussanaston alkeet.

Artikkeliväitöskirja (kutsutaan myös nippuväitökseksi). Tieteellisistä artikkeleista koostuva väitöskirja.

Apurahatutkija. Yleensä säätiöltä palkkionsa saava tutkija, ei työsuhteessa yliopistoon.

Dekaani. Tiedekunnan johtaja.

Dosentti. Arvonimi henkilölle, jolla on ”perusteelliset tiedot alaltaan”. Nyrkkisääntönä vaaditaan kahden väitöskirjan verran tutkimusta.

Jatko-opiskelija eli tohtorikoulutettava eli tutkijakoulutettava eli väitöskirjatutkija. Väitöskirjaa valmisteleva tutkija. Joko apurahalla tai työsuhteessa yliopistoon työskentelevä.

Kustos. Valvoo väitöstilaisuuden kulkua.

Lisensiaatti. Aiemmin maisteri valmistui usein lisensiaatiksi ennen tohtoriutta, nykyään enää harvoin. Lääkärit ovat alansa lisensiaatteja.

Monografia. Eroaa artikkeliväitöskirjasta siten, että on yksi yhtenäinen kokonaisuus.

Post doc. Nimitys tohtorintutkinnon suorittaneelle tutkijalle. Nimitys tulee englanninkielisestä ilmaisusta postdoctoral studies. Tutkija on ”post doc” -vaiheessa tyypillisesti viitisen vuotta tohtoriksi valmistuttuaan.

Professori. Korkein opetus- ja tutkimustehtävä yliopistossa.

Suomen akatemia. Opetusministeriön alainen tiedepolitiikan asiantuntijaorganisaatio ja suurin yksittäinen tutkimuksen rahoittaja. Rahoittaa tutkimusta tänä vuonna noin 310 miljoonalla eurolla.

Tenure Track eli neliportainen tutkijanura. Nimitys neliportaiselle tutkijanuralle. Käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta entistä enemmän myös Suomessa.

Tohtorin tutkinto. Ylin mahdollinen korkeakoulututkinto.

UniOGS. Oulun yliopiston tutkijakoulu.

Väikkäri eli väitöskirja. Opinnäyte, jonka tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa.

Ville Koivuniemi

Freelancer-toimittaja. Twitter: @VilleKoivuniemi

Lue lisää:

Ihan avaruusfysiikkaa

Suomen akatemian määrittelemässä tutkimuksen huippuyksikössä avaruus-fysiikkaa tutkiva Ville Maliniemi on Maan lähiavaruuden asiantuntija.

TEKSTI Ville Koivuniemi

KUVAT Anna Mansisto

”Ei se opiskelu mitään avaruusfysiikkaa ole”, on lause, jolla kuvataan usein sitä, että opiskeluissa pärjää istumalihaksilla ja ahkeruudella. Ville Maliniemelle opiskelu on avaruusfysiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä.

Avaruusfysiikka tutkii tähtitiedettä huomattavasti suppeampaa sektoria. Maliniemi toimii jatko-opiskelijana yhdessä kolmesta Oulun yliopistossa olevasta Suomen Akatemian määrittelemistä tieteen huippuyksiköistä. ReSoLVE-nimeä kantava yksikkö tutkii avaruusilmastoa. Käytännössä tutkimus koskee Auringon magneettikentän ja magneettisen aktiivisuuden vaihtelua ja sen vaikutusta etenkin Maan lähiavaruudessa.

”Minä siis tutkin ilmiötä, jossa Auringosta tulevat energeettiset hiukkaset syöksyvät ilmakehään. Tutkin sitä, millaista vaikutusta sillä on maan pinnalla sääilmiöihin ja ilmastoon. Tämän tutkimuksen tuloksista hyötyy esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimus”, Maliniemi kertoo.

Maliniemi on julkaissut kaksi artikkelia, joissa esitetään painavia ja kansainvälisesti huomioituja tuloksia tutkimuksesta, joka käsittelee aurinkotuulen vaikutusta maan lähiavaruuteen.

Status tuo stressiä

ReSoLVE on yksi 29 huippuyksiköstä koko Suomessa. Status pysyy hyvin todennäköisesti vuoteen 2019 asti. Status tuo jatko-opiskelijavaiheessa olevalle Maliniemelle turvaa työnteon jatkumisesta, mutta aiheuttaa myös odotuksia.

”Kyllähän se myös stressiä tuo. Toisaalta se lisää myös motivaatiota”, Maliniemi pohtii.

Avaruusfyysikon voisi kuvitella käyttävän työssään monenlaisia laitteita. Totuus on toinen. Data tulee tutkijalle valmiina, joten käytännössä työtä tehdään tietokoneella oman työpisteen äärellä.

”Käytännössä siis leikin datalla. Työ on pitkälti itseopiskelua ja tilastollista analyysia.”

Medialle lisää malttia

Avaruusfysiikan mediajulkisuudesta Maliniemellä ei ole erityistä pahaa sanottavaa, mutta yleisesti ottaen media yksinkertaistaa asioita Maliniemen mukaan turhan rankalla kädellä.

”Tietysti se on myös vääjäämätöntä. Mutta jos tulkitaan johtopäätöksiä väärin ja otetaan sieltä täältä irtonaisia lauseita, lopputulos ei ole hyvä. Esimerkiksi ilmastonmuutosta koskevassa julkisuudessa heittäydytään helposti tunteiden valtaan. Näiden asioiden kanssa pitäisi olla varovainen ja varmistaa, että tulkinta on oikein.”

Seuraavan julkaistun artikkelin jälkeen väittelevä Maliniemi kertoo suunnitelleensa alustavasti post doc -tutkijuutta ulkomailla. Yksityiskohtaisia tavoitteita Maliniemi ei ole itselleen asettanut.

”Haluan jatkaa tutkijana niin kauan kuin ala kiinnostaa.”

Ville Koivuniemi

Freelancer-toimittaja. Twitter: @VilleKoivuniemi

Lue lisää: