Kaijon tori on hiljainen maaliskuisena arkipäivänä. Muutamien kauppojen asiakkaat kiirehtivät pois lähiön keskustasta, aivan kuin heillä olisi tarve karata paikalta. Pyöreistä kivistä muodostuva taideteos näyttää kaikkea muuta kuin kutsuvalta.
Viime vuosikymmenen lopulla Kaijonharju oli kehittymässä vauhdikkaasti. Linnanmaan–Kaijonharjun alue oli osana kansainvälistä arkkitehtuurikilpailua, ja Oulun ammattikorkeakoulun muuton myötä alueen tuntumassa pörräisi päivittäin jopa 20 000 ihmistä.
Todellisuus on jotain muuta kuin suunnitelmat. Vuonna 2026 suurista kaavoituksista ei ole toteutettu vielä yhtäkään. Alueen veturina 1970-luvulta lähtien toiminut yliopisto on muuttamassa pois. Jopa alueen maamerkkinä pitkään toiminut Caion vanha rakennus on purettu maan tasalle.
Puhtoinen lähiöni
Kuoppaiset ja aukirevityt kadut odottavat paikkausta. Kaupan ruostunut ilmastointilaite kolisee epätoivoaan. Pitkään tyhjillään olleen liikerakennuksen ikkunoita on rikottu, ja ympäristö on ruosteisen rähjäinen.
Pienestä hiekkaharjusta nimensä saanut Kaijonharju rakentui kerrostaloihin painottuneeksi lähiöksi Linnanmaan kylkeen 1970- ja 1980-lukujen aikana. Harju on käytetty rakennusmateriaaliksi vuosikymmeniä sitten, eikä kohoilevaa maastoa ole enää juuri havaittavissa.
Noin 4 000 asukkaan asuttaman Kaijonharjun kukoistuksen päivät vaikuttavat tällä hetkellä olevan tiessään palvelujen vähentyessä, mutta ennen tilanne oli toinen. Alueen kehitys nytkähti eteenpäin Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen rinnalla 1970-luvulla. Yliopisto toimi puoleensa vetävänä tekijänä, elettiin kasvubuumin aikaa ja Kaijonharjuun asettui myös lapsiperheitä.
Taloja nousi yksi toisensa jälkeen, ja alue laajeni kohti Kuivasjärveä. Rakentamisvauhti alkoi hiipua 1990-luvulla, mutta vuosikymmenen lopulla nautittiin kuitenkin vielä edistysaskelista. Oulu oli aikansa edelläkävijä puukerrostalojen rakentamisessa Ylöjärven ja Helsingin Viikin kanssa.
Kaupungin ensimmäiset kolme puukerrostaloa valmistuivat juuri Kaijonharjuun. Kalevan mukaan asukkaat pääsivät muuttamaan asuntoihin helmi-maaliskuun vaihteessa 1997. Puukerrostalojen rakentaminen osallisti myös opiskelijoita. Helsingin Sanomien mukaan arkkitehtiopiskelijat saivat suunnitella puisen kerrostalon, josta järjestettiin ideakilpailu.
Itse kaupunginosan rajoina voi pitää lännessä Yliopistokatua ja pohjoisessa Kuivasjärveä, jonka rannalla Teekkaritalokin sijaitsee. Idässä ja etelässä vastaan tulee Pyykösjärven mukaisesti kaartuva Alakyläntie.
Lähiön keskustan voi katsoa ulottuvan opiskelijoille tutun Tellervontien Apinatalon luota Sammonkadulla sijaitseviin kauppoihin. Esimerkiksi Rajakylän tai Kaukovainion lähiöiden keskuksiin verrattuna Kaijonharju on suurempi.
Kaijonharju kuuluu Kaijonharju–Ritaharju-asuinalueeseen mutta liittyy tiiviisti myös viereiseen Linnanmaahan. Europan 14 -arkkitehtuurikilpailun pohjalta Linnanmaan–Kaijonharjun alueelle laadittiin kaavarunko. Runko määrittelee alueen maankäyttöä, ja sen on tarkoitus yhdistää alueet toisiinsa.
Poliisi ei pamputa enää
Kaijonharjun rakentuessa sen palvelut kehittyivät ja toivat eloa lähiöön. Samalla ongelmiakin alkoi ilmetä. Kaijonharju sai vuonna 1998 lähipoliisin, jolla haluttiin rauhoittaa alueen elämää. Lähipoliisitoiminta jatkui vuoteen 2006 saakka.
Myös lapset pitivät huolen siitä, että elämisen äänet kuuluivat ympäri lähiötä. Vuonna 1979 Kaijonharjuun muuttanut ja siellä useita vuosikymmeniä asunut Pirjo Leinonen muisteli Kalevan jutussa kesällä 2015, miten pihan leikkipaikat olivat aikanaan täynnä. Jutun julkaisun aikaan lasten määrä pihapiirissä oli kuitenkin enää vähäinen.
Samaisessa Kalevan jutussa Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Uki Lahtinen totesi Kaijonharjun olevan monien mahdollisuuksien lähiö. Kymmenessä vuodessa sen kehitys on lähtenyt kuitenkin toiseen suuntaan.
Palvelut kaikkoavat, niin minäkin
Likaantunut apinapatsas, oikealta nimeltään Tiedonjano, on kääntänyt lähiön keskukselle selkänsä. Aivan kuin taiteilija Raimo Metsänheimon teos ei haluaisi nähdä alueen kurjuutta.
Kaijonharjun keskustaan pääsee autolla Alakyläntien risteyksestä. Risteyksessä on ränsistynyt Kaijonharjun liikekeskusta mainostava kyltti, joka esittelee alueen monipuolisia palveluja. Todellisuudessa kyltin kahdeksasta kaupallisesta toimijasta viisi on lopettanut, ja 2010-luvulta lähtien Kaijonharjusta on poistunut lukuisia muitakin palveluja.
Apteekin toiminta alueella loppui jo 2010-luvun alussa. Vuosikymmenen loppuun mennessä myös terveyskeskus laittoi ovensa säppiin. Yksityisistä toimijoista kirpputori, kioski ja lukuisat anniskeluravintolat ovat kaikonneet. Autokoulun ovi on lukittu ilmeisen pysyvästi.
1990-luvulla voimissaan ja opiskelijoiden suosiossa ollut Kaijon entinen kössihalli eli Caio näki 2010-luvulla lukuisia ravintolatoimijoita. Uniresta pyöritti opiskelijoiden olohuoneeksikin kutsuttua ravintolaa vuosia, mutta toiminnan muututtua tappiolliseksi se päätti laittaa ravintolan myyntiin vuonna 2012.
Uusi omistaja otti ravintolan vetovastuun vuonna 2014, ja ennen kuin toiminta rakennuksessa loppui, ehti siinä olla myös eksoottinen ravintola. Monilla Oulun yliopiston kasvateilla on lämpimiä muistoja etenkin Caiossa vietetyistä illoista, eikä siitä ole enää muuta jäljellä. Rakennus purettiin tänä keväänä.
Kirjaston edestä kulkevalla kävelytiellä ajaa henkilöautoja. Yösäilö hylätyn rakennuksen seinässä kertoo kunniakkaasta historiasta.
Kaijonharjun keskustan saavutettavuus joukkoliikenteellä on varsin heikkoa. Lähimmät bussipysäkit ovat Kaitoväylällä ja Yliopistokadulla, eli vähintään satojen metrien päässä. Asiointi lähiön keskustassa sujuukin parhaiten kävellen tai pyörällä. Tosin runkolukittavia pyöräpaikkoja on vain alueen uusimman, vuonna 2017 valmistuneen, kaupan yhteydessä.
Erikoisuutena Kaijonharjusta löytyy kaupungin pyöreä ilmoitustaulu. Vapaasti kaikkien käytössä oleva ilmoitustaulu sijaitsee kuitenkin hieman piilossa kaupan roska-astioiden takana, eikä se näytä olevan kovinkaan aktiivisessa käytössä.
Vaikka palvelut ovat muuttuneet tai kaikonneet, sijaitsee ilmoitustaulun vieressä jotain pysyvämpää: Pub Kuutio. Opiskelijoiden suosima anniskeluravintola on porskuttanut vuodesta toiseen jo parin vuosikymmenen ajan. Nähtäväksi jää, miten ravintola pärjää, kun yliopiston muuton myötä alueelta häviää paljon tenttikaljoilla käyviä opiskelijoita.
Ei vain Kaijon keskustan ongelma
Repaleiset tapahtumajulisteet sähkökeskuksissa kaikuvat muistoja menneisyydestä. Joskus valkoiselta näyttänyt puuaita on nyt lähinnä loskan harmaa ja kallistelee persoonallisesti joka suuntaan.
Pysähtyneisyyden aika ei rajoitu vain Kaijonharjun keskustaan. Alueesta luoteeseen löytyy tyhjyyttään huokuva punatiilinen normaalikoulu.
Jo muutaman vuoden ajan Oulun yliopiston normaalikoulun alimmat luokka-asteet ovat olleet väistötiloissa Kaitoväylän toisella puolella, ja sisäilmaongelmainen vanha alakoulu on tarkoitus purkaa. Uusi peruskoulu rakentuu Linnanmaan kampuksen länsipuolelle mahdollisesti vuonna 2028. Lapset tuskin ehtivät tulevilla välitunneilla elävöittämään Kaijonharjun keskustaa.
Kaitoväylän pohjoispuoli puolestaan kasvaa puustoa. Kuivasjärven rannalla oleva Nyyrikinpuistoksi nimetty alue on ollut kaavaprosessissa jo vuodesta 2018 lähtien, kun alueen omistaja, nyttemmin jo edesmennyt taiteilija Raimo Metsänheimo, käynnisti kaavamuutoksen yhdessä kaupungin kanssa.
Alueelle on kaavailtu asuinkerrostaloja ja rantaa pitkin kulkeva virkistysreitti. Suunnitelmissa on myös veistospuisto, johon sijoitetaan Metsänheimon teoksia. Asemakaava on hyväksytty, ja siitä on parhaillaan käynnissä valitusaika 11. toukokuuta saakka.
Kaavoja on tehty myös toiselle puolelle aluetta. Kaijonharjun kaakkois- ja eteläpuolelle, Pyykösjärven rannalle, on suunniteltu vihreää korttelia. Kaavoitus alkoi vuonna 2020, ja kaava tuli voimaan 2023. Minkäänlaisia rakennustöitä alueella ei kuitenkaan näy, vaikka Oulun kaupungin verkkosivujen mukaan “alue aloittaa Linnanmaanbulevardin varren rakentamisen ja tukee tehokkaan joukkoliikenteen sekä lähialueen palveluiden kehittymistä.”
Hetkellisiä valonpilkahduksia
Tilataideteos on muuttunut roska-astiaksi ja rikottujen pyörien loppusijoituspaikaksi. Kivinen aita rapistuu paikalleen. Ravintolan viereen on tehty kulahtaneista ja muualta lainatuista huonekaluista tilapäinen patio.
Onko Kaijonharjussa edessä uudet kukoistuksen vuodet? Lähiössä on tapahtunut ja on tapahtumassa myös positiivisia muutoksia.
Muutamia vanhoista rakennuksista on otettu käyttöön uutta tarkoitusta varten. Alueen länsireunassa sijaitsevaan vanhaan ympäristölaboratorioon avattiin vuonna 2021 anniskeluravintola, jossa järjestetään keikkailtoja suhteellisen usein. Ravintolan läheltä löytyy myös muutaman vuoden ikäinen kierrätyskeskus. Runsaan ja usein vaihtuvan opiskelijapopulaation takia tämän kaltaiselle toimijalle on alueella selvästi tarvetta.
Uutta on myös luvassa. Rakennustöiden pitäisi alkaa tänä vuonna niin sanotussa Lähimmäiskorttelissa, joka tuo lisää palveluja ja yhteisöllisyyttä lähiöön. Kortteli rakentuu kirjastosta itään, osin nykyisen metsäisen puiston paikalle. Oulun kaupungin käynnistämässä hankkeessa on suunniteltu, että se olisi “hybridi-, palvelu- ja sukupolvikortteli.”
Hanketta toteuttaa Vestera, joka voitti kaupungin järjestämän tontinluovutuskilpailun Havas-nimisellä työllään. Vesteran sivuilla kuvaillaan, että hanke yhdistää asumisen, palvelut ja viihtyisät ulkoalueet moderniksi kyläyhteisöksi Kaijonharjun sydämessä.
Lähimmäiskortteli sisältää neljä erityyppistä rakennusta. Ensin syntyy monitoimitalo, jossa on muun muassa kirjasto sekä tiloja nuorisolle. Sen yhteydessä on myös niin sanottu kortteliolohuone, jonka päälle tulee esteetön kattoterassi. Rakennuksen palvelut ovat avoimesti kaikkien alueen ihmisten käytössä. Toisessa vaiheessa kortteliin valmistuu ikääntyvien palvelutalo ja sitä seuraavat asuinkerrostalot, joiden kivijalkoihin suunnitellaan liiketiloja. Vesteran mukaan korttelin keskelle jää noin 1700 neliön hyvinvointimetsä.
Eloa Kaijonharjuun on tuonut myös lyhytaikainen eli pop up -toiminta. Rattoradio eli perinteinen oululaisten korkeakouluopiskelijoiden vappuradio lähetettiin vanhan terveyskeskuksen tiloista vuonna 2022. Tiloissa oli muutaman vuoden myös Kaijontupa-niminen yhteisötila. Tila oli osa Kestävä Kaijonharju -hanketta, joka päättyi loppuvuodesta 2022.
Myös pitkään tyhjillään ollutta vanhaa Valintatalon ja Postin kiinteistöä on käytetty hetkellisesti pop up -toimintaan. Tiloissa oli ainakin yhden joulun ajan pakettiruuhkaa purkamassa jakelupiste.
Alueen estetiikkaakin on parannettu hiukan. Kaijontori eli kirjaston ja nuorisotalon edessä oleva alue on saanut muutamia käytännöllisiä taideteoksia. Vastavuoroisesti alueen kivetys on poistettu, ja soraa, hiekkaa ja muuta maa-ainesta on levinnyt laajalle.
Kevyenliikenteen väylillä hiekka ratisee kenkien alla. Tien vieressä lojuu tyhjiä tölkkejä. Keväinen aurinko pilkistää puiden lomasta.
Oulun yliopiston muutto vaikuttaa merkittävästi Kaijonharjun tulevaisuuteen. Kerrankin kaavoituksen hitaus on ollut alueelle jopa eduksi. Kun yliopisto luopuu Linnanmaan tiloistaan ja ihmismassojen odotetaan siirtyvän Kontinkankaan suunnalle, Kaijonharjun keskustasta on tuskin tarpeen kehittää urbaania keskusta tuhansille ihmisille.
Onko 2030-luvulla Kaijonharju nukkumalähiön hiljainen keskus vaiko alueen sykkivä sydän moninaisine palveluineen?
