Oulun ylioppilaslehti

Viikon 12 tutkijatapaaminen: Informaatiokäyttäytymisestä apua sukupuolivähemmistöille

Informaatiotutkimuksen alaan kuuluvaa informaatiokäyttäytymistä hyödynnetään sukupuolivähemmistöjen auttamiseksi.

TEKSTI Heli Paaso-Rantala

KUVAT Heli Paaso-Rantala

Mitä tutkit tällä hetkellä, informaatiotutkimuksen tohtorikoulutettava Aira Pohjanen?
Väitöskirjassani tutkin sukupuolivähemmistöihin kuuluvien transsukupuolisten, intersukupuolisten, muunsukupuolisten ja transvestiittien informaatiokäyttäytymistä, eli tiedontarpeita, tiedonhankintaa ja siihen käytettyjä lähteitä, tiedon jakamista ja tiedonhankintaan liittyviä esteitä.

Miksi tutkit juuri tätä aihetta?
Vuonna 2013 tein gradun , jossa tutkin transsukupuolisten ihmisten identiteettiin liittyvää informaatiokäyttäytymistä. Kipinän gradun aiheelle sain elokuvatutkimuksen kurssilta, jossa käsiteltiin transsukupuolisuutta mediassa. Tietoa etsiessäni huomasin, ettei sitä oikeastaan ole. Sukupuolivähemmistöistä ei muutenkaan löytynyt juuri minkään vertaa tietoa tai ainakaan luotettavaa sellaista. Informaatiotutkimuksen opiskelijana tunsin, että voisin tuoda lisää tietoa asiasta esille.

Oletko jo löytänyt vastauksia sukupuolivähemmistöjen informaatiokäyttäytymiseen ja tiedon tarpeisiin?
Transsukupuolisten vähemmistöjen osalta tietoa on olemassa graduni vuoksi, ja aihetta tutkiessani huomasin sattumalla olevan suuri merkitys tiedon saamiseen alkuvaiheessa.

Tiedonhankintaan liittyy toisaalta paljon esteitä, jotka ovat jaoteltavissa ihmisestä itsestä lähteviin esteisiin, roolista johtuviin esteisiin ja tiedon lähteistä johtuviin esteisiin. Transsukupuoliset eivät saaneet tarpeeksi tietoa sukupuolen korjaamisesta, sillä lääkärit terveyskeskuksissa eivät tienneet asiasta. Myös sukupuolen korjausleikkausten jälkeen ei koettu saavan tarpeeksi tietoa alan ammattilaisilta vaan tietoa saatiin toisilta transsukupuolisilta.

Mitä hyötyä tutkimuksesta on, ja miten sitä voi soveltaa?
Tutkimuksesta on apua paitsi sukupuolivähemmistöihin kuuluville ihmisille, myös heidän läheisilleen, jotka saavat tutkimuksen kautta asiallista tietoa aiheesta. Tutkimuksesta voi olla apua myös terveysalan ihmisille, jotka myös saavat tarvittavaa tietoa aiheesta. Teoreettinen osa voi puolestaan koskea muita vähemmistöjä ja olla heille apuna. Lisäksi tutkimuksesta voi olla apua melkein kenelle tahansa, joka kaipaa apua oman identiteettinsä muodostamiseen.

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue lisää: