"Onko sulla mun kirja vielä lainassa?" Puhekielessä possessiivisuffiksi eli omistusliite usein unohtuu. Vaan katoaako possessiivisuffiksi kielestämme vielä kokonaan? Selvitimme asian. Kuvituskuva: Pixabay.

Viikon 15 Tiedekysymys: Katoaako possessiivisuffiksi suomen kielestä?

Tämän viikon Tiedekysymyksessä pohditaan suomen kielen muutosta Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän kunniaksi. #minunvalkea ja Sinun hammaslääkäri ovat katukuvassa näkyviä muutoksia – onko possessiivisuffiksi eli omistusliite jäämässä kokonaan unholaan?

Tiede  | 

Teksti Heidi Niemi

Sosiaalisen median kielestä puuttuu usein possessiivisuffiksi eli omistusliite. Possessiivisuffiksikadon näkyviä esimerkkejä somessa ovat esimerkiksi aihetunnisteet #munhumus ja #minunvalkea. Oulun keskustassa katse saattaa pysähtyä mainokseen, jossa lukee Sinun hammaslääkäri.

Possessiivisuffiksi kertoo omistajuudesta, eikä sen eteen välttämättä tarvita omistusmuotoista persoonapronominia: koirani kertoo kyseessä olevan minun koirani. Puhekielessä puhutaan kuitenkin usein mun koirasta.

Kysyimme Oulun yliopiston suomen kielen yliopistonlehtorilta Katja Västiltä onko possessiivisuffiksi katoamassa kokonaan suomen kielestä. 

Sinun hammaslääkäri -tyyppisten possessiivisuffiksittomien muotojen (vertaa sinun hammaslääkärisi) kohtaaminen kirjoitetussa kielessä on nykyään aivan tavallista, kun aikaisemmin possessiivisuffiksittomuus oli selvemmin puhutun kielen piirre”, Västi toteaa. Hän arvelee omistusliitteiden käytön vähenevän.

Mistä muutos johtuu? Västin mukaan puhutun ja kirjoitetun kielen ero on kaventunut. Sosiaalisessa mediassa ja muussa verkkokeskustelussa kirjoitetun kielen sävy on arkinen, jolloin puhutun kielen piirteet siirtyvät herkästi myös tekstiin.

Possessiivisuffiksin käyttö on lisäksi vaihdellut eri murteissa suuresti, ja nyt tiettyjen murteiden edustus on valtaamassa lisää alaa, huomauttaa Västi.

Kielenhuollon ohjeistus on pysynyt kuitenkin samana.

“Huoliteltuun yleiskieleen suositellaan kuitenkin edelleen minun toiveeni -tyyppisiä muotoja. Toisaalta kirjoitetussa kielessä sinun hammalääkärisi -tyyppiset ilmaukset pärjäävät hyvin ilman pronominia: hammaslääkärisi-tyyppiset pelkän possessiivisuffiksin sisältävät muodot ovat oikein käyttökelpoisia”, Västi kertoo.

“Possessiivisuffiksin käyttö on siis vähentymässä ja käyttötavat muuttumassa, mutta possessiivisuffiksit tuskin ovat kokonaan katoamassa suomen kielestä. Kielen järjestelmä vain ikään kuin järjestyy uudelleen possessiivisuffiksien osalta.”

Västin mukaan possessiivisuffikseja käytetään myös muunlaisissa ilmauksissa, joissa tuntuu olevan käynnissä toisenlaisia muutoksia.

”Esimerkiksi ilmaustyyppiin olen huolissani on yleistymässä kolmannen persoonan possessiivisuffiksi verbin persoonamuodosta riippumatta: olen ~ olet ~ on ~ olemme ~ olette ~ ovat huolissaan (vertaa huolissani, huolissasi, huolissamme, huolissanne). Verbi-ilmausten, kuten esimerkiksi tullessani, näkevinäni, valmistuttuani, possessiivisuffikseissa sen sijaan ei tunnu olevan käynnissä suuria muutoksia.“

 

Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@gmail.com. Vastaukset selviävät Tiedeuutisissa.

Julkaistu 9.4.2018

Heidi Niemi

Tiedeviestinnän ja kirjallisuuden opiskelija, joka ei tiedä, mutta ottaa selvää.

Lue seuraavaksi

Biocenter Oulun johtaja, molekyylibiologian professori Johanna Myllyharju Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtajaksi

Anni Hyypiö

Tiede

21.6.2018

Viikon 23 Tiedekysymys: Missä ovat länsi ja itä?

Heidi Niemi

Tiede

6.6.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821