Tutkija Mikko Myllykangas (vas.) on perehtynyt esimerkiksi itsemurhatutkimukseen. Yhdessä professori Petteri Pietikäisen kanssa hän on koonnut artikkeliteokseen laajan kirjon erilaisten aatevirtausten kehitystä.

Mitä tieteessä tapahtuu, viikko 15: Mistä pääsykokeeseen lukevan ajatukset tulevat?

Tänä keväänä aate- ja oppihistoriaa opiskelemaan hakevat saavat lukea lähes painomusteen tuoksuista pääsykoekirjaa. Kansien väliin on koottu aatevirtauksia ja tieteen historiaa käsittelevä uusin oululaistutkimus. Kirja tosin saattaa olla viimeinen laatuaan.

Mitä tieteessä tapahtuu  | 

Teksti Sanna Häyrynen

Kuvat Sanna Häyrynen

Professori Petteri Pietikäinen ja tutkija Mikko Myllykangas selailevat toimittamaansa yli neljäsataasivuista opusta. Tammikuun lopussa ilmestynyt Ajatusten lähteillä – Aatteiden ja oppien historiaa -teos koostuu Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian sekä filosofian tutkijoiden ja opetushenkilökunnan artikkeleista.

”Tämä on tuore kalasaalis. Kyse ei ole yleisteoksesta, vaan kirjoitamme siitä, mitä me täällä tutkimme”, Pietikäinen kuvailee.

Teoksen artikkelit käsittelevät esimerkiksi tieteen kehityskulkuja ja ympäristöfilosofiaa. Pietikäisen alaa ovat utopia- ja evoluutioajattelu sekä mielenterveyteen liitetyt käsitykset. Myös Myllykangas on tutkimuksessaan perehtynyt psykiatriaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Oulun yliopistossa on Suomen ainoa aate- ja oppihistorian pääainetason koulutusohjelma. Viimeiset seitsemän vuotta käytössä olleesta edellisestä pääsykoekirjasta alkoivat jo käyttämättömät kysymykset loppua.

Pietikäinen ja Myllykangas kollegoineen kokivat, että oman kirjan kokoamisella olisi valtakunnallisestikin annettavaa.

Tekijät ovat urakkaansa tyytyväisiä. Idea konkretisoitui kirjaksi puolessatoista vuodessa.

”Suhteellisen tiukassa aikataulussa pysyimme, ja kirja saatiin tämän kevään pääsykokeisiin. Teos soveltuu myös yleistajuiseen ja tieteelliseen käyttöön”, sanoo käytännön toimitustyöstä vastannut Myllykangas.

 

Motivaation mittarit kilpasilla

Koska aate- ja oppihistoriaa ei opiskella koulussa, sen sisällöt kaipaavat yleistajuistamista. Koulutusohjelman nimi on kirjan tekijöiden mukaan hieman harhaanjohtava, sillä varsinaisena tutkimuskohteena ovat ajattelun ja tieteen historia. Suuri kysymys on, mistä ajatukset tulevat.

Erikoistuneella alallaan Pietikäinen ja Myllykangas pitävät pääsykoetta tärkeänä motivaatiotestinä, koska hakijat eivät voi etukäteen tietää, mitä opinnot käsittelevät.

”Kokeessa testataan, että jaksaa lukea tällaisia paksuja teoksia ja hallitsee niiden sisällöt”, Pietikäinen perustelee.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen työryhmineen ajaa muutosta, että pääsykokeissa luovuttaisiin kirjallisuuden pänttäämisestä ja mitattaisiin soveltuvuutta ja motivaatiota toisenlaisin keinoin. Myös ylioppilastutkinnon merkitys hakuvaiheessa korostunee tulevaisuudessa.

Pääsykoekirjojen kahlaamisen tilalle on kaavailtu esimerkiksi aineistopohjaista koetta.

Myllykangas pitää Suomen kokoisessa maassa pääsykoetta mahdollisuuksia tasa-arvottavana asiana:

”Putkimies tai kokki voi innostua akateemisesta alasta, vaikka lukio olisi jäänyt käymättä. Pääsykokeessa lähtötilanne on kaikille sama.”

 

Älä usko kaikkea lukemaasi

Myllykangas ja Pietikäinen arvelevat, että valintakokeista luopuminen johtaisi suurempaan keskeyttäneiden prosenttiin. Myllykangas on sitä mieltä, että edes usean laudaturin ylioppilas ei välttämättä sovi akateemiseen maailmaan.

”Jos haluamme kehittää suomalaista tutkimusta, tarvitaan muunkinlaisia persoonallisuuksia kuin niitä, jotka osaavat opetella ulkoa”, hän huomauttaa.

Pietikäinen tapaa puhua fukseille kriittisestä kansalaisuudesta, jolla hän tarkoittaa sitä, että yliopistossa ei opiskella valmiita asioita, vaan harjaannutaan ajattelemaan kriittisesti.

”Kaikkea luettua ei pidä uskoa. Tietoon on suhtauduttava järkiperäisesti ja epäillen”, hän korostaa.

Pietikäinen toivoo, että Ajatusten lähteillä -teoksen lukeneet saavat eväitä sen huomaamiseen, miksi eri aikakausina on ajateltu eri tavoin. Ajatukset eivät synny tyhjästä, vaan liittyvät historiallisiin kehityskulkuihin. Esimerkiksi jotkut psykiatriset diagnoosit ovat hyvin sidonnaisia tiettyyn aikakauteen.

Myllykankaan mukaan teoksen teemat liittyvät tiiviisti ajankohtaiseen julkiseen puheeseen. Lääketieteen, mielenterveyden, ympäristösuhteen ja ihanteellisen yhteiskunnan dilemmat puhuttavat edelleen.

”Historialliset esimerkit antavat lintuperspektiiviä nykyisiin keskusteluihin ja some-myrskyihin”, tutkija näkee.

Aate- ja oppihistorian pääsykoekirjan lukeminen tuo tekijöidensä mukaan suhteellisuudentajua. Varmoilta ja pysyviltä näyttävät asiat eivät välttämättä sitä ole.

Uusi sukupolvi kuvittelee usein olevansa etevimmin edistyksen suunnalla – kunnes seuraavat kumoavat vanhat käsitykset.

Julkaistu 11.4.2017

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka haluaa tuoda tutkimukseen perustuvia näkökulmia esille. Twitter: @sannahayrynen

Lue seuraavaksi

Oululaiset jatko-opiskelijat uraohjauksen tarpeessa

Sampo Marski

Mitä tieteessä tapahtuu

14.11.2017

Kimalaiset kertovat meille älykkyyden evoluutiosta

Sampo Marski

Mitä tieteessä tapahtuu

19.10.2017