Limingassa asuva ja Oulun yliopistossa hammaslääketiedettä opiskeleva Maria Kummu kasvattaa pihallaan raparperia ja mansikoita. "Maaseudulla on enemmän tilaa ja oma rauhansa kaupunkiin verrattuna."

Yksin, kaksin vai kaukana keskustasta – kuinka Oulussa opiskeleva opiskelija asuu?

Asuako yksin, kämppiksen kanssa vai kenties sittenkin reilusti kauempana keskustasta? Kävimme kylässä kolmen Oulussa opiskelevan opiskelijan kotona ja kysyimme, mikä on omassa asumismuodossa mieluisinta – sisustamisen vapaus, rupatteluseura vai sittenkin oman pihan raparperit.

Ilmiöt  | 

Teksti Heli Paaso-Rantala

Kuvat Matti Räty

Osa uusista opiskelijoista muuttaa ensimmäistä kertaa yksin asumaan, toiset taas saattavat valita kaverin kanssa yhteen muuttamisen monestakin syystä. Jollekin taas kotoa muuttaminen ei ole aiheellista, ja matkojen sumpliminen voi olla oma prosessinsa.

Oulun yliopistossa neljättä vuotta aloittava Anne Plosila asuu tällä hetkellä yksin Välivainiolla. Luokanopettajaksi opiskeleva Plosila on asunut yksin kahden vuoden ajan, sitä ennen hän on asunut sekä yksin että kämppisten kanssa. Päätöstä yksin asumisesta helpotti tieto siitä, että yksinään asuvan on mahdollista löytää asunto Oulusta suhteellisen halvalla.

Parhaimpina puolina yksin asumisessa Plosila pitää sisustamisen vapautta, jolloin asunnosta saa tehdä persoonallisen näköisen. Lisäksi hän pitää yksin asumisen hyvänä puolena tavaroiden omistamista. Yksin asuessa ei tarvitse miettiä, saako jotain esinettä lainata tai arvailla, missä menee tavaroiden käyttämisen raja.

“Yksin asuessa ei tarvitse sumplia mitään kustannuksia tai laskuja, kun ne ovat omia.”

Plosila listaa hyväksi puoleksi myös kavereiden kyläilyn itselle sopivana ajankohtana. Toisaalta huonona puolena yksin asumisessa hän pitää sitä, ettei kotiin tullessa ole ketään, jolle kertoa päivän tapahtumista. Arjen jakaminen kaverin kanssa oli Plosilalle mieluista yhdessä asumisessa, ja hän myöntää kaipaavansa esimerkiksi television katsomista yhdessä kaverin kanssa.

Plosila neuvoo omaa asuntoaan etsiviä miettimään, miten kiire asunnolla oikeasti on. Syksyisin eri asunnonvälitysfirmoilla on ruuhkaa, ja varsinkin yksiöitä on vaikea löytää. Hän kuitenkin tietää asuntoja olevan enemmän tarjolla ruuhka-ajan ulkopuolella. Plosila vinkkaa ajoittamaan asunnon hakemisen keväälle, kuten hän itse teki. Hän käytti aikaa sopivan kämpän etsimiseen eikä kiirehtinyt.

Nykyinen asunto Välivainiolla on paitsi tilava myös edullinen. Plosilan mukaan etenkin Oulun keskustasta on vaikea löytää edullista kämppää. Hän itse asuu mieluummin vanhassa ja tilavassa asunnossa kuin uudessa ja ahtaassa. Myös vanhat asunnot voivat olla hyvässä kunnossa eli ikä ei tarkoita huonoa asuntoa.

Anne Plosila kehottaa etsimään asuntoa useamman firman kautta ja laittamaan rohkeasti hakemuksia. Plosila uskoo, että keskustan ja kampusten välistä löytyy paremmin asuntoja kuin pääkallopaikoilta. Hän liputtaa myös pyöräilemisen puolesta ja muistuttaa Oulussa pääsevän pyörällä kaikkialle.

Anne Plosila suosittelee omillaan asumista kaikille, sillä se opettaa paljon omasta itsestään. Hän myöntää alun voivan olla hankalaa, mutta vasta yksin asuttuaan ihminen todella tietää, olisiko sittenkin parempi asua toisen kanssa.

Luokanopettajaksi Oulun yliopistossa opiskeleva Anne Plosila pitää yksinasumisessa vapautta sisustaa asunto juuri haluamallaan tavalla.

Luokanopettajaksi Oulun yliopistossa opiskeleva Anne Plosila arvostaa yksin asumisessa vapautta sisustaa asunto juuri haluamallaan tavalla.

Yhteinen koti ystävän kanssa

Informaatiotutkimusta kolmatta vuotta opiskeleva Jenny Kärki asuu Puolivälikankaalla yhdessä miespuolisen ystävänsä kanssa. Tänä syksynä heidän yhteiselonsa on kestänyt jo viiden vuoden ajan, ja tuona aikana Kärki on vain harvoin ajatellut yksin asumista.

Hänen mukaansa kämppisten dynamiikka on hyvä, ja he antavat toisilleen tarpeeksi omaa tilaa.

“Hassua kyllä, olemme molemmat suurimman osan ajasta hieman erakkoluonteisia ja sulkeudumme omiin kammioihimme.”

Kärki pitää yhdessä asumisessa mukavana sitä, että kotona on toinenkin henkilö puuhailemassa omiaan. Hänestä on mukava tulla kotiin, kun kämppis soittelee kitaraa. Lisäksi saman katon alla asuvalle hyvälle ystävälle on hyvä purkaa mieltään tai muuten vain kertoa kuulumisia. Joskus kuulumisten vaihto hoituu parilla sanalla, joskus niitä vaihdetaan tunteja.

Yhteisasumisen hyvinä puolina Kärki mainitsee lisäksi kulujen jakamisen ja yhteisasumisen ekologisuuden.

Eri unirytmit tuovat omanlaisen haasteen yhdessä asumiseen, Kärki sanoo. Hän itse touhuaa mielellään myöhään iltaisin ja jopa öisin, mutta kämppiksen erilaisen unirytmin vuoksi hän välttelee meluamista öiseen aikaan.

Toisaalta hän ei pidä asiaa huonona puolena, koska kerrostalossa asuessa on muutenkin pakko huomioida vastaavanlaiset asiat.

Yhtenä huonona puolena kämppäkaverin kanssa asuessa Kärki pitää Kelan kanssa tappelemista.

“Aluksi Kelan kanssa oli todella turhauttavia ongelmia, kun itse kävin töissä ja kämppikseni opiskeli. Meni noin vuoden verran, että hän sai tukiasiansa kuntoon.”

Jos Kärki asuisi yksin, hän hiipparoisi enemmän alasti kämpässään, mutta yhdessä asuessa hän ei kehtaa niin tehdä. Myös erilaisten pippaloiden ja kokoontumisten järjestämisessä täytyy huomioida kämppiksen toiveet.

Kärki pitää ystävän kanssa asumista monella tavalla erilaisena verrattuna seurustelukumppanin kanssa asumiseen: Seurustelukumppanin kanssa elämä on enemmän yhteistä, kun taas kämppiksillä elämät ja suunnitelmat ovat omia.

Kärki ei miellä kimppakämpässä asumista pelkästään sosiaalisille laumasieluille sopivaksi. Heilläkin yhteisasuminen onnistuu, vaikka molemmat ovat erakkoluonteisia ja tarvitsevat paljon omaa tilaa.

Hänestä tärkeintä on, että saman katon alla asuu tarpeeksi samanhenkistä porukkaa, jotta arki on mukavaa kaikille. Hänellä ei ole kokemusta isommassa kommuunissa asumisesta, mutta hän uskoo jokaisen voivan nauttia yhteisasumisesta, mikäli persoonallisuudet sopivat yhteen.

“Yhteiset pelisäännöt ja niistä kiinni pitäminen helpottavat myös.”

 

Oulun yliopistossa informaatiotutkimusta opiskeleva Jenny Kärki pitää yhteisasumisesta miespuolisen kämppiksen kanssa. Eri unirytmit tuovat haasteensa yhteisasumiseen, sillä Kärki touhuaisi mielellään öisin, kun taas kämppis nukkuu.

Informaatiotutkimusta opiskeleva Jenny Kärki pitää yhteisasumisesta kämppiksen kanssa. Eri unirytmit tuovat haasteensa yhteisasumiseen, sillä Kärki touhuaisi mielellään öisin, kun taas kämppis nukkuu yöt.

Välimatka ei ole este opiskelulle

Hammaslääketiedettä viidettä vuotta opiskeleva Maria Kummu asuu Limingassa avopuolisonsa kanssa. Hän on asunut Limingassa toukokuusta lähtien, joten kokemusta Limingan ja Kontinkankaan välin suhaamisesta ei ole vielä kertynyt paljoa.

Kummun mukaan Limingasta Oulun keskustaan kulkee hyvin linja-autoja, niitä lähtee noin tunnin välein molempiin suuntiin. Linja-autolla matka Limingasta keskustaan kestää 45 minuutista tuntiin, kun henkilöautolla samassa matkassa menee puolisen tuntia. Kummun mukaan linja-autot eivät kulje viikonloppuisin kovin myöhään. Viimeinen bussi keskustasta Liminkaan lähtee lauantaina jo varttia vailla kymmenen.

“Iltarientoihin meneminen on aika haastavaa, kun paluukyytejä ei ole tarjolla.”

Kummun mukaan hyviä puolia Limingassa asumisessa on se, ettei pyöriä viedä ikkunan alta. Toinen hyvä asia on oma piha, jossa Kummu saa rauhassa viljellä raparperia ja mansikoita. Limingassa on Kummun mukaan myös hyvin palveluja, kuten kuntosali ja frisbeegolf-rata.

Alueen julkinen liikenne saa Kummulta kritiikkiä. Hän ei ymmärrä, miksi juna ei voi pysähtyä Limingassa, kun käyttäjiä Oulun ja Limingan välillä on paljon. Junalla matkustaminen olisi bussia nopeampaa.

“Julkiseen liikenteeseen pitäisi panostaa enemmän.”

Säännöllisistä bussiyhteyksistä huolimatta Kummu kulkee välimatkat joko avomiehensä kyydillä tai toisella henkilöautolla. Kummu on valinnut henkilöautolla matkustamisen, koska se on hänestä helppoa ja aikaa säästävää.

Limingan huonona puolena Kummu pitää myös kavereiden vähäistä kyläilyä, kun kaikilla ei ole omaa autoa käytettävissä.

Maria Kummun mukaan kauempaa kulkevien opiskelijoiden kannattaa miettiä, miten paljon haluaa osallistua erilaisiin sosiaalisiin tapahtumiin. Kauempana asuminen rajoittaa mahdollisuuksia osallistua yhteisiin tapahtumiin, joten lähemmäs kampusta muuttaminen voi olla hyvä vaihtoehto sosiaalisissa tilanteissa viihtyville. Kummu suosittelee myös kimppakyytejä, joiden avulla kauempaa kulkeminen on helpompaa.

 

PSOAS: Yksiöitä etsitään kimppakämppiä enemmän

Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) palvelupäällikkö Jari Simosen mukaan yksinään asuntoa hakevien keskuudessa yksiöt ovat tällä hetkellä kysytyimpiä, ja pariskunnat sekä perheet valitsevat luonnollisesti perheasuntoja.
Tarkkaa tilastoa yksin asuvista opiskelijoista ei PSOASilla ole. Simosen mukaan yksin asuminen on hyvin suosittua suomalaisten keskuudessa, kun taas ulkomaalaiset pitävät kimppa-asumista parempana vaihtoehtona. Jari Simonen kertoo kimppa-asuntojen sopimusten määrän olevan kesältä yli 60 prosenttia.
Simonen myöntää yksin asumisen suosion lisääntyneen vuosikymmenten kuluessa. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla vaihtoehtona oli lähinnä kimppa-asuminen. Nykyään yksin asuminen on yhtä suosittua jokaisessa opiskelijakaupungissa eikä Simonen usko tilanteen muuttuvan yhtäkkiä.
Simonen kuitenkin uskoo, ettei yksin asuminen ole paras vaihtoehto uudelle opiskelijalle. Hän suosittelee yhteisasumista, sillä silloin voi tutustua uusiin ihmisiin ja kotiutua paremmin uuteen kaupunkiin. Parhaimmillaan se voi jopa estää yksin jäämistä ja syrjäytymistä.

Julkaistu 31.8.2018 numerossa 1/2018

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue seuraavaksi

”Halutaan ottaa kantaa – ja on otettukin” – Atleettinen ja akateeminen jalkapalloseura Hercules palaa takaisin yliopistolle urheiluaiheisella luentosarjalla

Anni Hyypiö

Ilmiöt

24.9.2018

Glitteriä, tanssia ja tungosta – Loppuunmyydyn Vulcanalia Festivalin lavalle nousivat Teekkaritorvet, Satellite Stories ja Stig

Anni Hyypiö

Ilmiöt

14.9.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821