Huhtikuussa haalarikansan ilmestyminen katukuvaan on yhtä varmaa kuin muuttolintujen ja moottoripyörien paluu. Vappujuhlijat, nämä riehakkaat paluumuuttajat, jakavat mielipiteitä puolesta ja vastaan. Nyt Tiedekysymys selvittää, millainen opiskelijavapun maine on ja kuinka se on syntynyt.

Wapun Tiedekysymys IV: Millainen maine vapulla on?

Vappu on kevään, työväen ja ylioppilaiden juhla. Oulussa erityisesti opiskelijat ovat ottaneet juhlan omakseen. Huhtikuussa haalarikansan ilmestyminen katukuvaan on yhtä varmaa kuin muuttolintujen ja moottoripyörien paluu. Vappujuhlijat, nämä riehakkaat paluumuuttajat, jakavat mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tiedekysymyksessä halutaan tietää, mistä opiskelijavapun maine syntyy.

Tiede  | 

Teksti Venla Tuohino

Kuvat Anni Hyypiö

Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen on tutkinut imagoiden ja brändien rakentamisen prosessia sekä mielikuvien ja maineen muodostumista. Karvonen lähtee hakemaan vapun merkitystä karnevaalista.

”Vappu on talven loppumisen ja kesän tulon karnevaali. Syyspuolella vastaava juhla on kesän lopettava kekri eli köyri, nykyisin pikkujoulu. Karnevaalissa normaali vakavahenkinen arki käännetään nurinpäin hullutteluksi ja ilonpidoksi.”

Karnevaaleilla on ikivanhat juuret. Antiikin Kreikassa karnevaalit olivat viinin jumala Dionysoksen ja hänen irstailevan seurueensa kunniaksi vietettyjä Dionysia-juhlia. Roomassa puolestaan juhlittiin Bacchusta esimerkiksi Saturnalia-juhlissa, joissa orjista tuli isäntiä ja isännistä orjia.

”Nykyäänkin viinin jumalille uhraaminen on keskeinen osa vappua ja sen mainetta. Normaali selväpäinen maailma saa väistyä ja siirrytään alkoholin avittamana hullunkuriseen maailmaan, jossa työläisistä voi tulla herroja ja herroista narreja.”

”Ehkä opiskelijoista sitten tulee yliopiston herroja vappuna”, Karvonen pohtii.

Karnevalistinen pukeutuminen kuuluu vappuun. Oppikirjat viskataan joka tapauksessa nurkkaan ja tartutaan mieluummin vaikkapa Ööpiseen. Karnevaali on myös lihan eli kehon juhla, jossa mässäillään, juopotellaan ja sekstaillaan villisti − ainakin mielikuvissa.

”Jos ihmiset pantaisiin piirtämään vappu, niin luultavasti siinä kuvassa juhlisi valkolakkinen ylioppilas tai teekkari, ”simapullo” kädessä, haalarit päällä, ilmapallo, serpentiiniä ja tekonenä päässä jossain puistossa. Wesibussi ja Ykänen liikennöisivät iloisesti taustalla”, Karvonen summaa stereotyyppistä oululaista opiskelijavappua.

Maineella tarkoitetaan muun muassa ”jotakin koskevaa ja kerrottuna leviävää tietoa, kulkupuhetta, huhua”. Sellainenkin sanonta tunnetaan kuin ”kunnia meni, mutta maine kasvaa”, ja eikö vain se kuvaa joidenkin vapunjuhlintaa osuvasti?

Silti suurimmalle osalle vappu on mainettaan rauhallisempi.

”Vapun maine tuottaa kuitenkin normatiivisia paineita juhlimiseen edes jossain määrin”, Karvonen tuumaa.

 

Lue muut wappuisat Tiedekysymykset täältä: I, II ja III.

Julkaistu 1.5.2018

Venla Tuohino

Tiedeviestinnän maisteriohjelman kasvatti, graduntekijä ja skeptikko.

Lue seuraavaksi

Biocenter Oulun johtaja, molekyylibiologian professori Johanna Myllyharju Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtajaksi

Anni Hyypiö

Tiede

21.6.2018

Viikon 23 Tiedekysymys: Missä ovat länsi ja itä?

Heidi Niemi

Tiede

6.6.2018