Vesitekniikan professori Bjørn Kløve Oulun yliopistolta tyrmää myytin paikkaansapitävyyden.
”Yksinkertaistettuna energiatasetarkastelussa lumen sulantaan kulutettu energia on tulevan säteilyn ja lähtevän säteilyn erotus. Uusi lumi heijastaa säteilyä paremmin kuin likainen vanha lumi, joten uusi lumi itse asiassa hidastaa sulantaa”, Kløve kertoo.
Uusi lumi ei siis nopeuta kevättä saati hankien katoamista. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Lumen sulamiseen vaikuttavat myös muut tekijät.
”Sulantaan vaikuttavat toki myös ilman lämpötila sekä lumen pintaan tiivistynyt vesihöyry. Mielenkiintoista kyllä, vesisade ei juurikaan sulata lunta vaan lähinnä kyllästää sen vedellä”, Kløve täsmentää.
Vaikka nykytieteen valossa sanonta ei pidä paikkaansa, on vanhoissa sanonnoissa takana yleensä vankka omakohtainen kokemus luonnon seuraamisesta. Mistä tällainen myytti on voinut saada alkunsa?
”Keväällä viimeiset lumisateet tulevat yleensä, kun lumen sulanta on hyvässä vauhdissa. Uusi lumi voi peittää suuriakin, kertaalleen jo sulaneita alueita, mutta nämä alueet sulavat yleensä jo saman päivän aikana uudelleen. Näin tulee helposti mielikuva, että lumi katoaa silmissä”, Kløve pohtii.
Uusi lumi ei siis ole vanhan surma, mutta kevät on.
