Oulun ylioppilaslehti 2016

Viikon 15 tutkijatapaaminen: Lasten kaverisuhteissa pelataan vahingoittavaa valtapeliä

Yksi valitaan aina hipaksi ja toiselle annetaan leikeissä ne huonoimmat lelut. Lasten kaverisuhteissa tapahtuva vallankäyttö pysyy usein piilossa kasvattajilta. Tuija Huukin tutkimus pyrkii puuttumaan tilanteeseen ennen kuin arkinen vahingoittaminen syvenee kiusaamiseksi.

TEKSTI Hanna Talikka

KUVAT Hanna Talikka

Mitä tutkit nais- ja sukupuolentutkimuksen yksikössä, Suomen Akatemian tutkijatohtori Tuija Huuki?

Tutkin mitkä voimat ovat vaikuttamassa siihen, mitä lapsille heidän kaverikulttuureissaan tapahtuu, ja miten valta alkaa niissä kehittyä.

Olet aikaisemmin toiminut luokanopettajana ja erityisopettajana. Vaikuttiko kokemuksesi opettajana tutkimusaiheesi muotoutumiseen?

Koulumaailmassa huomasin, että joillakin oppilailla oli paljon valtaa suhteessa luokkatovereihinsa. Kyse oli hyvin pienistä ja huomaamattomista vallan teoista ja eleistä, jotka määrittivät oppilaiden kaverisuhteita.

Nuorena opettajana oivalsin, että tässä on sellainen paikka, jota en oikein ymmärrä. Kiusaamiseen liittyvät teoriat ja tutkimukset eivät pystyneet vastaamaan siihen, mitä oppilaiden välillä tapahtui. Tutkijana minulla on mahdollisuus etsiä välineitä ymmärtää lasten kaverisuhteiden valtamekanismeja.

Mitä vallan mekanismit lasten välillä oikein tarkoittavat?

Lasten arjen tasolla kyse on suosittujen ja ei-suosittujen lasten välillä tapahtuvista teoista. Esimerkiksi hippaleikissä jatkuvasti joku suostutellaan hipaksi tai joku saa aina huonoimmat lelut. Ei-suosituilta lapsilta voidaan vaatia palveluksia tai heitä huijataan. He joutuvat usein suosittujen lasten keskinäisen valtapelin pelinappuloiksi.

Ei-suositut lapset ovat useimmiten sellaisia, jotka eivät täytä sosiaalisesti hyväksytyn tyttöyden tai poikuuden tunnusmerkkejä. ”Oikeanlaisen” tyttöyden ja poikuuden tavoittelu määrittää lasten toimintakulttuuria jo varhain. Liian poikamaisesti pukeutuva tyttö tai tunteensa näyttävä poika joutuu helpommin ei-suosittujen lokeroon.

Tutkimuksesi on keskittynyt 6–8-vuotiaisiin lapsiin. Miten sen ikäisten lasten välisiä suhteita tutkitaan käytännössä?

Lasten parissa tehdään etnografista tutkimusta, eli eletään arkea lasten kanssa. Kentällä tarkkaillaan, jututetaan ja kehitetään esimerkiksi erilaisia pelejä. Pyrkimys on, että lapset voivat monin erin tavoin käsitellä heidän arkensa tyypillisiä ja epätyypillisiä tapahtumia. Kentällä suurena apuna on videokamera, jolla saadaan tallennettua liikettä, intensiteettejä, eleitä ja ilmeitä.

Mitä toivot saavuttavasi tutkimuksellasi?

Oppilaiden ja lasten arjessa kiusaamisen käsite on liian kapea. Haluan tutkimuksellani antaa kasvattajille välineitä tunnistaa ja puuttua lasten kaverisuhteissa tapahtuvaan vahingoittamiseen mahdollisimman varhain.

Hanna Talikka

Tiedeviestinnän opiskelija, joka käyttää historiankirjoja self help -oppaina ja haluaa oppia joka päivä jotain uutta. Instagram: @hannnamar.

Lue lisää: