Kuva: Kupli

Veeran SYL-kuulumiset, osa 3

Ihmiset  | 

Teksti Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehti seuraa kansainvälisistä asioista ja kehitysyhteistyöstä vastaavan Veera Alahuhdan SYL-aiheisia kuulumisia läpi hallitusvuoden. Tällä kertaa keskustelimme muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksesta, elinikäisestä oppimisesta ja ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä. Voit lukea juttusarjan aiemmat jutut tästä: Osa 1, osa 2.

 

Hei Veera, emme ole tavanneet sitten kesäkuun! Miten Lapinrinteellä on valmistauduttu syksyyn? 

SYL:n tuleva liittokokous (17.-18.11.) on vahvasti agendalla. Laitoimme kokouksen alustavat materiaalit ylioppilaskuntiin lausuntokierrokselle, ja lausuntokierroksen jälkeen lausunnot menevät käsittelyyn liittokokoukseen.

Käsiteltävänä on muun muassa SYL:n linjapaperin päivitys. Linjapaperi uudistettiin viime vuonna, ja nyt esitetään muutamia kohtia poistettavaksi ja muutamaa kohtaa tarkennetaan. Linjapaperi on hyvin ajan tasalla, ei ole hirveästi syytä ruveta sitä mylläämään.

Lisäksi materiaaleissa on mukana liiton toimintasuunnitelma ensi vuodelle. Siinä esitetään projekteja, jotka vastaavat ajankohtaisiin aiheisiin, joko kehittämällä toimintaa tai vaikuttamalla muuten laajemmin. Toimintasuunnitelmassa käsitellään muun muassa sukupolvipolitiikkaa, eduskuntavaaleja, eurovaaleja ja työelämämurrokseen vastaamista, ja kehitysyhteistyötoiminnan kehittämistä.

Myös European Students’ Unionilla ESU:lla on tulossa liittokokous, siihenkin valmistaudutaan. Eka steppi oli matka Walesiin liiton seminaariin, missä käsiteltiin myös tulevan liittarin aiheita.

 

Alkusyksystä järjestettiin Helsingissä Dare to Learn -tapahtuma. Kuinka se sujui? 

Mielestäni tapahtuma sujui tosi hyvin: tilaisuudessa oli mahtava tunnelma, se oli kansainvälinen ja silti tosi rento, tykkäsin olla siellä. Opin myös uutta! Uuden oppiminen on rankkaa, kun uutta asiaa tulee kerralla niin paljon. Mutta kivaa oli.

 

Mitä tapahtumasta sitten opittiin, vai opittiinko mitään?

Tarkoitus oli oppia ajattelemaan uudelleen oppimista. Mitä jäi käteen on sen uudelleenpohtiminen, miten voisin päivittäisessä työssä ja arjessa oppia uutta, ja miten voin kehittää taitoja ja reflektoida myös omaa oppimistani. Oppiminen on paljon laajempi prosessi, kuin mitä opinnoissa tapahtuu. Toivon, että oppimisen reflektointia voitaisiin tehdä aiempaa enemmän.

 

Oppimisen reflektointi kuulostaa hieman samalta kuin se, mitä oppimispäiväkirjoissa tulisi tehdä?

Joo, tätä tehdään myös oppimispäiväkirjoissa. Ajatuksena olisi tarkastella oppimista laajemmin kuin kurssisuorituksen puitteissa, eli koko tutkinnon skaalassa. Näin näkisi koko ajan laajan kuvan: jokaisella olisi hyvä käsitys siitä, mitä jo osaa, ja mitä haluaa vielä osata lisää. Iso haaste elinikäisessä oppimisessa on se, että uskaltaisi myöntää, ettei aina osaakaan jotain.

 

Automaatiojäsenyys tuntuu pompsahtavan tänä syksynä esille jatkuvasti. On ollut Keskustan Opiskelijaliiton liittokok0usta, automaatiojäsenyyspaneelia ja peräti omaa kansalaisaloitettakin. Mitä luulet, miksi aihe puhututtaa nyt?

Tämä on perinteinen keskustelunaihe, joka nousee esille syksyisin [ylioppilaskuntien] lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä. KOL:n liittokokous nosti sitä esille entisestään. Onhan se sellainen aihe, joka jakaa aina mielipiteitä: on taattua, että siitä tullaan aina keskustelemaan.

 

Onko tilanteeseen odotettavissa muutosta, eli vaikuttavatko pyrkimykset automaatiojäsenyyden purkamiseksi realistisilta?

Sanotaan näin, että asia ei ole hallitusohjelmassa, eikä ole todennäköistä, että tällä hallituskaudella asiaan tulisi merkittäviä muutoksia. Se vaatisi yliopistolain avaamista.

 

KOL:n liittokokouksessa päädyttiin kantaan, jonka mukaan opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien toiminta pitäisi rahoittaa julkisella rahoituksella. Miltä tämä kuulostaa?

Se on ihan mielenkiintoinen kanta, irtautui siitä kyllä-ei -keskustelusta. Siinä pyrittiin löytämään ja näkemään kokonaiskuva, mikä on mielestäni hyvä asia. En osaa kantaa siihen, millä tavalla tämä julkinen rahoitus tulisi järjestää.

 

Perussuomalaiset Nuoret esittää edustajistovaaliohjelmassaan SYLXIT -jäsenäänestyksiä. Millaisia ajatuksia tämä herättää?

Edarivaalit on tulossa, ja jos on tämä kampanjakärkenä, mikäs siinä! Ylioppilaskunta voi toki erota SYL:sta halutessaan. On hyvä, että tästä kommunikoidaan meille, ja hyvä, että asiasta keskustellaan.

Seurauksena erosta olisi toki se, ettei ylioppilaskunta voisi enää vaikuttaa meidän tekemäämme politiikkaan. Teemme kuitenkin valtakunnallista opiskelijapolitiikkaa. Myös yhteys eurooppalaiseen opiskelijaliikkeeseen katkeaisi.

 

Viimeksi kerroit, että viritteillä olisi loka-marraskuussa järjestettävä kehitysyhteistyöhankkeita koskeva joukkorahoituskampanja. Mitä rahoitukselle kuuluu, onko asia selvinnyt? 

On mietitty, että joukkorahoituskampanjan tekeminen toteutuisi vasta ensi vuonna, kätemme ovat nyt täynnä muiden hankkeiden kanssa. Ulkoministeriön kansalaisjärjestöjen kehy-avustuksen hakukerta on samaten ensi keväänä, nyt mietitään muitakin yhteistyön muotoja. Tänä syksynä nettisivuja päivitetään, jotta lahjoittaminen kehy-hankkeille olisi aiempaa helpompaa.

 

Monessa Suomen ylioppilaskunnassa järjestetään edustajistovaalit. Miten se näkyy Lapinrinteellä, vai näkyykö se mitenkään?

Meidän kauttamme ylioppilaskunnille tulee oma vaalikone. Kysymyksiä ollaan tehty ja pyöritelty kovasti. Muuten vaalit eivät merkittävästi vaikuta meidän arkeemme. Toki mielenkiinnolla seuraamme, millä lailla ylioppilaskunnissa äänestetään.

 

Osaatko arvioida, millaiset teemat nousevat esiin syksyn edustajistovaaleissa?

Näkemyksenä on, että ne ovat hyvin paikallisia teemoja, ja on vaikeaa sanoa mitään koko Suomea läpileikkaavia asioita. Varmasti poliittisilla opiskelijajärjestöillä on laajempia teemoja, jotka voivat olla samoja koko Suomessa. Mutta esimerkiksi Oulussa on trendinä ollut se, että sitoutumattomat on vienyt paikkoja, jonka vuoksi poliittiset teemat eivät nouse esille niin merkittävästi. Trendi voi toki kääntyä toiseenkin suuntaan.

 

Nyt saa agitoida: miksi tulevissa vaaleissa tulisi äänestää?

Mielestäni äänestämättä jättäminen on yksinkertaisesti typerää, sillä äänestämällä sinulla on mahdollisuus vaikuttaa tosi konkreettisesti. Äänestämällä antaa hyväksynnän tietynlaiselle linjalle, minne OYY:n tulisi mennä ja mitä asioita OYY:n tulisi ajaa. Äänestäminen on paras mahdollinen tapa ohjata ylioppilaskuntaa. Jollei äänestä, joku muu saa päättää sinun puolestasi.

Kannattaa muistaa, että edustajistovaaleissa voi keskustella myös kansallisen tason asioista. Sillä, mitä asioita OYY ajaa, on vaikutusta myös SYL:n, ja sen ajama linja taas vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Siksi ylioppilaskunnissa voi hyvin keskustella myös laajemmista teemoista: mitä koulutus on, mikä koulutuksen merkitys on, tulisiko koulutuksen olla julkinen hyödyke, vai yksilön panostus itseensä? Ei ole vain kansallisen tason poliitikkojen asia keskustella opiskelijoiden asioista.

 

Millä mielin matkaat marraskuussa Tampereen liittariin? 

Ihan hyvillä mielin! Sanotaan, että liittari on ihmisen parasta aikaa. Mikäs se olisi hauskempaa kuin kokoustaa yötä myöten. Kyse on myös historiallinen hetkestä, kun päätetään liiton tulevasta suunnasta vuodeksi eteenpäin.

 

Mikä sinun roolisi on liittokokouksessa?

Eri dokumenteista on tehty hallituksen esitys. Olen mukana eri työryhmissä perustelemassa hallituksen kantaa asioihin, tarjoamassa tausta-ajattelua sille, mitä esityksissä on ollut. Voi olla, että asia ei aina aukea pelkkänä tekstinä, jonka vuoksi on tärkeää perustella hallituksen esityksiä. Työryhmät tekee muutosesityksiä, ja ne otetaan joko nimiimme tai ei.

 

OYY:n ehdokas SYL:n hallitukseen vuodelle 2018 on Jenny Vaara. Millaisia terveisiä haluat lähettää hänelle?

Toivotan tosi paljon tsemppiä syksyyn! Ehdokkuusaika on mahtavaa, mutta välillä on myös tosi synkkää, epäilyksessä rypemistä. Tosi paljon siinä auttaa se, että on oman ylioppilaskunnan tuki, auttamassa ja jeesaamassa. Ihmiset ympärilläsi nostavat ehdokkaan parhaaseen potentiaaliin, siksi heitä kannattaa hyödyntää.

Ehdokassyksy on vuoristorataa: välillä on mahtavia onnistumisen kokemuksia, välillä miettii, miksi ihmeessä ryhdyin tähän. Syksy on kuitenkin tosi antoisa ja se kannattaa ottaa kasvattavana oppimiskokemuksena!

 

Muokattu 27.10.2017 kello 13:30: Korjattu sana sukupuolipolitiikka muotoon sukupolvipolitiikka.

Julkaistu 24.10.2017

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja. Henkensä pitimiksi tuottaa säännöllisen epäsäännöllisesti kirjoituksia, kuvia ja kuvituksia maailmasta ja sen menosta. Instagram: @anniskelualue. Twitter: @AnniHyypio

Lue seuraavaksi

Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto myönnettiin kansainvälisessä luokanopettajakoulutuksessa opiskelevalle Bruno Gioia Sandlerille

Anni Hyypiö

Ihmiset

11.10.2018

Student Culture, Four Seasons, Fantastic Finnish People, & Sauna: Life in Oulu as an International Student

Morgan Neering

Ihmiset

3.10.2018

Erkki Koiso-Kanttilan katu 1
2T-ovi, 1.krs
90570 Oulu

toimitus@oyy.fi
+358 40 526 7821