Susanna Pirttikangas (vas.) ja Sanna Järvelä paiskaavat kättä tiedekuntarajoja ylittävän yhteistyön puolesta. Tekniikan tohtori Susanna Pirttikangas ja kasvatustieteen tohtori Sanna Järvelä ovat molemmat kiinnostuneita tulevaisuuden teknologiasta. He ja yli tuhat muuta tutkijaa ovat mukana Vaihtoehto Eskolle -kampanjassa.

Sanna tietää miten ihminen oppii, Susannan käsissä data taipuu tiedoksi − Molemmat ovat vaihtoehtoja Eskolle

Tähtitieteen professori Esko Valtaoja on taitava tieteen popularisoija ja etevä esiintyjä. Sen vuoksi hänen puoleensa käännytään usein myös kysymyksissä, joiden aiheet ovat valovuosien päässä Valtaojan omasta tutkimusalasta. Näin ei tarvitsisi olla, onhan maassamme miltei 24 000 muutakin tohtoria keneltä kysyä. Oulussakin on lukuisia vaihtoehtoja Eskolle: esittelemme heistä kaksi.

Tiede  | 

Teksti Venla Tuohino

Kuvat Matti Räty

Tiedebarometrin mukaan suomalaiset rakastavat tiedettä. He eivät kuitenkaan osaa nimetä elävistä tutkijoista kuin yhden – Esko Valtaojan.

Tämä lupsakka koko kansan tuntema tähtitieteen professori on taitava tieteen popularisoija ja etevä esiintyjä, minkä vuoksi hänen puoleensa käännytään sellaisissakin kysymyksissä, joiden aihe on valovuosien päässä Valtaojan omasta tutkimusalasta.

Näin ei tarvitsisi olla, onhan maassamme miltei 24 000 muutakin tohtoria keneltä kysyä. Oulussakin osataan: tohtoreita valmistuu Oulun yliopistosta vuosittain yli 170. Kaikki tutkijat eivät päädy parrasvaloihin, moni ei julkisuutta edes kaipaa.

Tiede on äärettömän tärkeää juuri tänään, kun sen asemaa yhteiskunnassamme yritetään horjuttaa monin tavoin. Jokainen tutkija voi itse tehdä voitavansa tieteen tunnettuuden ja arvostuksen eteen vaikkapa viestimällä omasta tutkimuksestaan. Käytännössä se usein vaatii astumista julkisuuden kynnyksen yli.

 

Tutkimusviestintää ja työrauhaa

Kun professori Sanna Järvelää Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksiköstä (LET) pyydettiin osallistumaan Vaihtoehto Eskolle -kampanjaan, hän suostui ilman muuta.

”Olen kiinnostunut uudenlaisista tavoista viestiä omasta työstäni ja mielelläni nostan ihmistieteitä esille muun tutkimuksen rinnalle”, pohdiskelee Järvelä, joka myös twiittaa ja kirjoittaa tutkimushankkeen blogiin.

Järvelän havaintojen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusviestinnän tarve on kasvanut. Oman tutkimusyksikkönsä sisälläkin he ovat ryhtyneet systemaattisemmin suunnittelemaan tutkimuksesta tiedottamista ja opetelleet kertomaan selkeämmin monimutkaisista asioista julkisuudessa.

”Tieteentekijät ovat todellakin tulleet alas sieltä norsunluutornistaan”, Järvelä naurahtaa.

Yliopistotutkija, tekniikan tohtori Susanna Pirttikangas ymmärtää, miksi kaikki tutkijat eivät halua Eskoksi Eskon paikalle.

Tutkijaluonne voi nimittäin olla sellainen, että hän haluaa perehtyä asioihin perinpohjaisesti, ja ottaa niistä kunnolla selvää, ennen kuin käy kaiken kansan eteen.

Kaava asiantuntijuuteen voi mennä näinkin: Tutkimus on ensin tavattoman tylsää ja yksinkertaista, kunnes se imaisee tutkijan pauloihinsa ja muuttuu monimutkaiseksi ja vaikeaksi. Yhtäkkiä yleistäminen onkin vaikeaa. On liikaa epävarmoja tekijöitä.

”Tutkija ikään kuin havahtuu, kuinka vähän hän tietää mistään, sitä mukaa kun tietää enemmän”, Pirttikangas kuvailee tieteilijän paradoksia.

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan Jokapaikan tietotekniikka -yksikössä työskentelevälle dataosaajalle itsensä brändääminen ei ole vierasta. Markkinointia tulee tehdä jo tutkimusrahoituksenkin vuoksi.

Silti ”kampanjan mannekiiniksi” lähteminen arvelutti Pirttikangasta. Näkyvyys saattaa poikia esiintymisiä, ja vaikka verkostoituminen on hyödyllistä, siihen kuluva aika nakertaa työrauhaa.

”Käyn sellaista ekstrovertin ja introvertin välistä taistelua”, Susanna Pirttikangas huokaisee.

 

Oulun yliopiston osaaminen esiin

Sanna Järvelä ja Susanna Pirttikangas suhtautuvat myönteisesti omien alojensa ja asiantuntemuksensa esiintuomiseen sosiaalisessa mediassa, siksi osallistuminen Vaihtoehto Eskolle -kampanjaan oli luontevaa.

Tieteen arvostus tuskin kärsii hauskasta toteutuksesta, ei ole myöskään syytä olettaa, että tieteen tekeminen olisi vakavaa tai kuivaa.

Siis toimittaja, tässä kaksi vinkkiä:

Sanna Järvelän puoleen voi kääntyä, mikäli tarvitset asiantuntijatietoa siitä, kuinka ihminen oppii yksin tai yhdessä ja siitä, miten teknologian ratkaisuilla voidaan tukea oppimisprosessien kriittisiä kohtia.

Susanna Pirttikangas puolestaan on asiantuntijasi, jos datan käsittely, hallinnointi tai käyttäminen päätöksenteon tukena mietityttävät.

 

Oulun ylioppilaslehden Mitä tieteessä tapahtuu -palsta nostaa esille akateemiset osaajat omasta yliopistostamme ja tekee siten työtä tutkijoiden sekä tutkimuksen tunnettuuden eteen. Jos haluat, että tutkimuksesi esitellään lehdessä, ota yhteyttä lehden päätoimittajaan, Anni Hyypiöön.

 

Vaihtoehto Eskolle

>> Vaihtoehto Eskolle -kampanja (15.–25.11.2017) toi esiin mahdollisimman monta vaihtoehtoa Suomen ainoan tunnetun tutkijan Esko Valtaojan rinnalle.

>> Kaskas Median järjestämässä kampanjassa mukana olivat kaikki suomalaiset yliopistot.

>> Kampanjan aikana vaihtoehtoja Eskolle esitettiin reilusti yli tuhat.

>> Myös Oulun yliopiston viestintä on nostanut esille runsaasti paikallisia tieteentekijöitä.

>> Esitettyihin vaihtoehtoihin Eskolle voi tutustua Twitterissä aihetunnisteella #vaihtoehtoeskolle sekä Facebookissa kampanjan sivulla

Julkaistu 27.11.2017

Venla Tuohino

Tiedeviestinnän opiskelija, joka pitää suunnitelmien tekemisestä, mutta kärsii niiden toteuttamisesta. Ihmettelee päivittäin ihmisten luovuutta.

Lue seuraavaksi

Viikon 49 Tiedekysymys: Kuinka vanha Oulu on?

Sampo Marski

Tiede

6.12.2017

Lapsuus avainasemassa myötätunnon kehityksessä

Sampo Marski

Mitä tieteessä tapahtuu

5.12.2017