Me opiskelijat saamme vaikuttaa

Kukaan ei ole koulutuspolitiikassa tai argumentoinnissa seppä syntyessään, mutta kuka vain voi kehittyä opiskelijan asian edistämisessä, Jenny Vaara sanoo.

Kolumni  | 

Teksti Jenny Vaara

En olisi koskaan arvannut ylioppilaskunnan hallitustyöskentelyn vaativan näin paljon henkilövalintoja. Hallituksena pääsemme valitsemaan monipuolisesti opiskelijoita erilaisiin hallinnon opiskelijatehtäviin, kuten nyt humanistisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan tilatyöryhmiin. Sen lisäksi rekrytoimme työntekijöitä ylioppilaskuntaan.

Vaikka tehtävät usein eroavatkin toisistaan,  yksi asia pysyy: Haemme aktiivisia, kiinnostuneita vaikuttajia, jotka haluavat tuoda opiskelijoiden ääntä eteenpäin ja edistää opiskelijoiden hyvää elämää.

Aloittaessani opiskelut vuonna 2012 ei opiskelijoita ollut kaikissa niissä toimielimissä, joissa opiskelijat tänä päivänä pääsevät vaikuttamaan. Keväällä 2016 päivitetty koulutuksen johtosääntö muutti usean toimielimen tehtävää ja vei niiltä valtaa avainhenkilöille, kuten dekaaneille. Uusina opiskelijoille auenneina toimieliminä ovat tulleet esimerkiksi koulutuksen johtoryhmä sekä tiedekuntien johtoryhmät.

Toimielimiin pääsy on ollut ylioppilaskunnan tekemän työn palkkio meille opiskelijoille.  Ylioppilaskunta tekee edunvalvontatyötä vaikuttamalla opiskelijajäsenien kautta yliopiston käytänteisiin, kuten vaatimukseen laadukkaasta koulutuksesta, joka ottaa huomioon joustavat sekä monipuoliset opetusmenetelmät. Opiskelijajäsenet ovat erityisen tärkeitä vaikuttamassa, päättämässä ja tukemassa yliopiston perustehtävien, tutkimuksen ja koulutuksen, järjestämistä. Me opiskelijat tiedämme parhaiten mitä meille kuuluu, ja opiskelijaedustajana pääsee toimimaan juuri opiskelijoiden asian äänenkantajana.

Ilman sitä ensimmäistä paikkaa ainejärjestössä tai ohjelmatoimikunnassa en olisi varmaan päässyt näin pitkälle.

Miksi ylioppilaskunta sitten päättää siitä, kuka pääsee vaikuttamaan missäkin pestissä?

Yliopistolain pykälään 46 perustuen yhtenä ylioppilaskunnan tehtävänä on opiskelijaedustajien nimeäminen laissa mainittuihin yliopiston toimielimiin. Julkisoikeudellisena yhteisönä ylioppilaskuntaa velvoittaa myös hallintolaki.

Ylioppilaskunnan ylintä päätäntävaltaa käyttää 37-henkinen edustajisto, joka määrittää strategiset linjaukset ja toiminnan suuntaviivat. Hallitus on siten valinnoissaan velvoitettu noudattamaan strategiaa, linjojamme sekä sääntöjämme. Myös strategiasta nousevat arvomme avoimuus, rohkeus, vaikuttavuus ja yhteisöllisyys ajavat toimintaamme.

Tuntuisi kohtuuttomalta, jos järjestöt joutuisivat samaan vastuuseen päätöksistä niillä resursseilla ja energialla joita järjestötoimijoilla on. Järjestöjen tehtäväkenttä on hyvin erilainen kuin ylioppilaskunnalla. Ylioppilaskunnalla on resursseja taata yhtäläinen ja tasavertainen kohtelu kaikille hakijoille, olemmehan vastuussa viime kädessä edustajistolle, joka päättää luottamuksestaan hallitukselle. Sen sijaan kiltojen toiminta perustuu lähtökohtaisesti vapaaehtoistoimintaan, vaikkakin toiminnasta saa opintopisteitä. Esimerkiksi humanistisen ja kasvatustieteellisen tiedekuntien opiskelijat voivat saada järjestötoiminnasta jopa 10 opintopistettä.

Vuonna 2017 ylioppilaskunta todella hakee opiskelijaedustajia! Tänä vuonna meillä ei ole vain kunnallisvaalit (9.4.),  vaan meillä on myös omat edustajistovaalimme. Kuka vain opiskelija, läsnäolevaksi ilmoittautunut ylioppilaskunnan jäsen, pystyy asettumaan edustajistovaaleissa ehdolle. Suhteellisen vaalitavan mukaisesti suurimman äänisaaliin saaneet ehdokkaat taustaryhmien ja vaaliliittojen kautta pääsevät vaikuttamaan esimerkiksi siihen, millaisia jäsenpalveluita ylioppilaskunta tarjoaa ja kuinka suuri jäsenmaksu meillä on.

Lisäksi heti loppusyksystä 2017 käynnistyy haku kaikkiin yliopistoyhteisön hallinnon opiskelijaedustajan paikkoihin. Jokaisessa tiedekunnassa ja yliopiston hallinnossa valitaan edustajat kaudeksi 2018–2019.

 

Näin viidennen vuoden opiskelijana voin myöntää, että minuakin on aikanaan ”kähmitty”, kysytty erinäisiin pesteihin. Monesti en olisi edes osannut hakea pestiä, jos opiskelijatuttavani eivät olisi ehdottaneet minua harkitsemaan hakua.

Hallinnon opiskelijaedustajana riittää se, että on motivoitunut ja kiinnostunut. Kukaan ei ole koulutuspolitiikassa tai argumentoinnissa seppä syntyessään, mutta kuka vain voi kehittyä opiskelijan asian edistämisessä. Opiskelijaedustajana olen päässyt esittämään kokouksissa kantoja päätettäviin asioihin, kehittynyt vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoissa sekä oppinut kokoustekniikasta, taloushallinnosta ja johtamisesta. Nämä taidot ovat sellaisia yleisiä työelämätaitoja, joista jokainen korkeakoulutettu hyötyy.

Onhan se myös tunnustus itselle ylioppilaskunnalta: he uskovat minusta olevan johonkin. Ilman sitä ensimmäistä paikkaa ainejärjestössä tai ohjelmatoimikunnassa en olisi varmaan päässyt näin pitkälle.

Julkaistu 10.2.2017

Jenny Vaara

Koulutuksen johtoryhmän opiskelijajäsen, HuKassa edustajistossa ja kasvatustieteilijävaikuttaja. OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja vuonna 2017. Opiskelijan hyvinvoinnin ja kestävän korkeakoulukentän puolella. Twitter: @lifeofynne.

Lue seuraavaksi

OYY:n Jenny Vaara valittiin SYL:n hallitukseen vuodelle 2018

Anni Hyypiö

Ihmiset

18.11.2017

Finnejä ja uurteita

Janne Hakkarainen

Kolumni

17.11.2017