Opiskelijan ääni on vahva ja voimakas – kunhan hän vain muistaa käyttää sitä

Politiikka on opiskelijapiireissä muuttunut arkikeskusteluissa sanaksi-joka-jääköön-mainitsematta, väittää Jenny Vaara.

Minun ääneni ei ole aina ollut vahva, mutta kuten sanonta kuuluu, harjoittelu tekee mestarin. Toistolla ja yhä udelleen ja uudelleen yrittämisellä olen voittanut oman esiintymistä koskevan epävarmuuteni.

Kaikilla on nimittäin ääni. Yksi ääni ei kuulu vielä kovin kauas, mutta yli 11 000 opiskelijan edustajana ääni on jo paljon vahvempi.

Edustuksellinen demokratia takaa sen, että ylioppilaskunnassa tehdään töitä opiskelijan hyvän elämän eteen. Linjoista päättää edustajisto, jonne opiskelijat jäseninä äänestävät itselle mieluisat edustajansa.

Näyttäisi siltä, ettei nuoria ikäluokkia kiinnosta demokraattinen päätöksenteko yhtä paljon kuin heidän vanhempiaan.  Vuoden 2012 Nuorisobarometrista selviää, että nuoret ovat yhä kiinnostuneempia politiikasta. Se ei kuitenkaan näy äänestysinnon kasvamisena.

Tuore EVAn raportti taas kertoo, että vain alle puolet 19–27 vuotiaista pitää ehdottoman tärkeänä elää demokraattisessa yhteiskunnassa. Selvityksen mukaan nuoria kiinnostaakin yhä vahvemmin asiantuntijuuteen perustuva vallankäyttö. 

 

Nuorten poliittisen vaikuttamisen murros on nähtävissä myös ylioppilaskuntakentällä.

OYY:n edustajistovaalien ehdokasasetteluiden määrän kehitystä tarkastellessa huomaa, että edessä on huolestuttava tulevaisuus. Viimeisissä kolmissa vaaleissa ehdokkaiden määrät ovat tippuneet lähes 10 prosenttiyksikköä per vaalit. Vielä vuoden 2009 vaaleissa edustajistoehdokkaita oli 285, vuonna 2011 190, vuonna 2013 172. Viime vaaleissa syksyllä 2015 ehdokkaiden määrä oli jo lähes puolittunut 156 ehdokkaaseen.

Kevään järjestöjen OYY-kummeilusta on tullutkin selväksi, että ylioppilaskunta koetaan etäiseksi. Samalla ylioppilaskunnan toiminnasta tärkeimpänä asiana nähdään opiskelijoiden edunvalvonta. Saa nähdä, vastaavatko kevään jäsenkyselyn syksyllä julkistettavat tulokset järjestöjen näkökulmia.

Edunvalvontaa voi tehdä, kun määritellään tavoite. Edunvalvonta on poliittista, kun sen pyrkimys on saavuttaa ihannetila. Vaikka opiskelijat eivät olekaan kovin yhtenäinen joukko, tavoitteiltaan opiskelijat näyttäytyvät yhtenäisiltä määräenemmistöllä tehtyjen edunvalvonnallisten tavoitteiden takia. Tavoitteiden asettaminen taas on politiikkaa.

Toisaalta juuri opiskelijapiireissä olen huomannut politiikan olevan kirosana.

Politiikka on muuttunut arkikeskusteluissa sanaksi-joka-jääköön-mainitsematta. Poliittisesti aktiivisten nuorten kuplan ulkopuolella en ole juuri kuullut puhuttavan politiikasta. Moni kokee, etteivät poliittiset linjaukset kuulu ylioppilaskuntakentän toimintaan. Siksi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) joutui perustelemaan hallituskriisin kantojaan ja linjaansa sanoen, että “– opiskelija ei elä tyhjiössä vaan on osa yhteiskuntaa, jossa päätökset vaikuttavat toisiinsa”.

Linjaamalla suunnan korkeakoulukentän tai yhteiskunnan kehitykselle voi yksikin edustaja puhua koko opiskelijapiirin äänellä. Ilman selvää kannanottoa en voisi edustaa ylioppilaskuntamme yli 11 000 opiskelijaa.

Koska uskallus linjata ja ottaa kantaa on opiskelijaliikkeen vahvuus, siitä ei pitäisi luopua.

Jenny Vaara

Kasvatustieteilijävaikuttaja, OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja vuonna 2017. Opiskelijan hyvinvoinnin ja kestävän korkeakoulukentän puolella. Twitter: @jennyvaaa

Lue lisää: