Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vieraili Oulussa maanantaina 10.9. Päivään kuului myös opiskelijoiden tapaaminen Linnanmaalla kahvila Hubissa. Kuvassa vasemmalla myös kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.).

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Oulun yliopiston lukuvuoden avajaisissa: ”Opiskelu on paras investointi tulevaisuuteen”

Oulun yliopiston lukuvuoden avajaisjuhlaa vietettiin maanantaina 10.9. Tilaisuuden juhlapuhuja, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) onnitteli Oulua Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan pääsystä. Ministerin mukaan Linnanmaalle rakennettava korkeakoulukokonaisuus luo uusia mahdollisuuksia, ja opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana kampusalueen kehittämisessä korkeakoulujen strategiarahoituksella.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston 60. akateeminen lukuvuosi avattiin maanantaina 10.9. juhlallisin menoin.

Saalastinsalissa järjestetyssä lukuvuoden avajaisjuhlassa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kiitteli juhlapuheessaan Oulua eteenpäin suuntaamisesta. Grahn-Laasonen onnitteli Oulun yliopistoa Suomen Akatemian lippulaivaohjelman rahoituksen saamisesta.

Toisena esimerkkinä Oulun edistyksellisyydestä ministeri mainitsi Linnanmaan kampuksen. Oulun ammattikorkeakoulun Teuvo Pakkalan ja Kotkantien kampukset muuttavat Linnanmaalle vuonna 2020.

”Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyössä rakennetaan alueellisesti, kansallisesti, jopa kansainvälisesti entistä merkittävämpää kokonaisuutta”, hän arvioi.

Oulun yliopisto osti alkukesästä enemmistön Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeista. Ministeri Grahn-Laasosen mukaan yliopisto ja ammattikorkeakoulu säilyttävät tehtävänsä, tutkintonsa ja rahoituksensa lain mukaisesti edelleen erillisinä.

Silti ”erilaisuus ei saa olla este yhteistyölle”, Grahn-Laasonen totesi.

”Se on ministeriön viesti. Oulussa tämä alkaa toteutua, ja tuleekin heijastumaan koulutuspolkuihin. Yhteiselle kampukselle rakennettava korkeakoulukokonaisuus luo uusia mahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on mukana kampusalueen kehittämisessä korkeakoulujen strategiarahoituksella. Toivon, että tämä työ johtaa [korkeakoulu]visiossa kuvattuihin tavoitteisiin: joustavat, yksilölliset, laadukkaat opintopolut, molempia osapuolia vahvistava yhteistyö, uutta tietoa ja uusia sovellutuksia luova tutkimus- ja kehitystyö.”

Grahn-Laasonen korosti puheessaan useaan otteeseen koulutuksen ja tutkimuksen tärkeyttä. Hän viittasi puheessaan myös hallituksen budjettiriihen linjaukseen, jonka mukaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan lisätään 112 miljoonaa euroa. Suurimman potin tästä saa Business Finland (entinen Tekes), jonka myöntövaltuudet kasvavat 69 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian avustusvaltuuksia tieteellisen tutkimuksen rahoittamiseksi lisätään 25 miljoonalla eurolla.

Juhlapuheensa lopuksi ministeri Grahn-Laasonen toivotti uusille opiskelijoille menestystä opintojen aloittamiseen.

”Tämä päivä on erityisesti teidän. Olkaa uteliaita, tutustukaa toisiinne, verkostoitukaa, oppikaa vieraita kieliä, osallistukaa vaihto-ohjelmiin, kansainvälistykää. Opiskelijuus avaa monia ovia ja mahdollisuuksia. Opiskelu ovat paras investointi tulevaisuuteen.”

 

Yliopiston avajaisjuhlaa edelsi professorikulkue. Airuiden jälkeen kulkueen kärjessä Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.
Oulun yliopiston lukuvuoden avajaispäivään kuului ekumeeninen jumalanpalvelus Pyhän Luukkaan kappelissa, professorikulkue ja avajaisjuhla Saalastinsalissa. Airuiden jälkeen professorikulkueen kärjessä Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

 

Tutkittua tietoa päätöksentekoon

Avajaisjuhlan puheenvuorossaan Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki toivoi, että suurien myllerrysten jälkeen Oulun yliopistossa koittaisi nyt seesteisempi aika.

Niinimäen mukaan koulutus ja tutkimus voivat auttaa monen tulevaisuuden ongelman ratkaisemisessa. Tästä esimerkkeinä hän mainitsi ilmastonmuutoksen ja suuret muuttoliikkeet.

”Takanamme on helteinen kesä. Voimme täällä pohjolassakin huomata erilaisten sään ääri-ilmiöiden ja niiden seurausten, kuten kuivuuden, metsäpalojen ja tulvien, lisääntyneen kaikkialla maailmassa. Euroopan lähialueilla vallitseva levottomuus on lisännyt maahanmuuttoa, mikä on näkynyt Euroopassa haasteena yhteiskuntien palveluille, ja aktivoinut poliittista keskustelua aihepiirissä, jonka kaikkien näkökulmien ymmärtämiseen ei ole tarjolla riittävää puolueetonta tutkimustietoa.”

”Informaatiovaikuttamisen aikakaudella yliopistoilla on tärkeä tehtävä tarjota tutkittua tietoa mielipiteiden muodostamisen ja päätöksenteon tueksi”, hän totesi.

Jouko Niinimäki nosti puheessaan esille myös yliopistoyhteisön. Niinimäen mukaan yhteisöllisyys ei synny itsestään, vaan se vaatii panoksen ja tuen kaikilta yhteisön jäseniltä. Oulussa yhteisöllisyys kehittyy oikeaan suuntaan, Niinimäki arvioi.

Hän nosti esille myös Oulun yliopistossa opiskelijoilla toteutetun, häirintää ja kiusaamista selvittäneen kyselyn. Kyselyn mukaan vajaa viidennes vastanneista oli kohdannut häirintää tai kiusaamista.

”Tulokset ovat huolestuttavia. Olemme päättäneet aktivoitua kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyssä”, Niinimäki totesi. Oulun yliopisto on mukana Häirinnästä vapaa- ja Työ ei syrji -kampanjoissa.

Puheessaan Niinimäki arvioi, että vaikka yliopistojen kokonaisrahoitusta on kipeästi leikattu, suomalaisen osaamisen ja kilpailukyvyn edistämisessä on tapahtunut myös positiivista kehitystä. Esimerkkeinä hän mainitsi profilaatio-ohjelman, Suomen Akatemian lippulaivaohjelman ja jatkuvan oppimisen kehittämishankkeet.

Kiitosta hän antoi myös opetusministerille ja opetus- ja kulttuuriministeriölle päätöksestä aloittaa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus Oulussa: ”Koulutus on osoittautunut heti erittäin vetovoimaiseksi.”

Silti lisärahalle olisi suuri tarve. Niinimäki piti Oulun yliopiston osuutta yliopistojen saamasta perusrahoituksesta liian pienenä: ”Suomen näkökulmasta Oulun yliopistoon kannattaisi investoida enemmän.”

Päätöksiä on mahdollista perua

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen kiinnitti puheessaan huomiota Oulun yliopiston ja suomalaisen korkeakoulutuksen muutoksiin.

Suuria muutoksia on tapahtunut jo hänen omana opiskeluaikanaankin. Kehitys ei ole suinkaan ollut aina positiivista: ”Kuudessa vuodessa olen huomannut, että opiskelijoiden väsymys, mielenterveysongelmat ja yleinen huoli huomisesta ovat lisääntyneet.”

”Leikkaamalla opiskelijoiden jo valmiiksi vähäisestä toimeentulosta sahaamme oksaa tulevaisuuden tekijöiden alta. Leikkaamalla koulutuksen rahoituksesta nakerramme yhteiskunnan tukipilareiden kestävyyttä. Leikkaamalla tutkimuksesta varmistamme, että maassamme ei synny mitään uutta.”

Parviainen kritisoi koulutukseen osoitettuja leikkauksia. Leikkauksilla on ollut vaikutuksensa niin opiskelijan jaksamiseen kuin tutkimuksen ja opetuksen laatuun.

”Leikkaamalla opiskelijoiden jo valmiiksi vähäisestä toimeentulosta sahaamme oksaa tulevaisuuden tekijöiden alta. Leikkaamalla koulutuksen rahoituksesta nakerramme yhteiskunnan tukipilareiden kestävyyttä. Leikkaamalla tutkimuksesta varmistamme, että maassamme ei synny mitään uutta.”

”Tämä puhe ja opiskelijoiden vaatimukset saattavat kuulostaa tutuilta, mutta vakuutan, että kahdeksaakymmentä prosenttia tästä puheesta ei ole kopioitu muualta”, hän totesi.

Parviainen kritisoi myös opiskelijavalintojen ensikertalaiskiintiöitä: ”Jos [kiintiöiden] tavoite oli myöhäistää nuorten aikuisten siirtymistä korkeakouluihin, niin onnittelut, kokeilu oli varsin onnistunut. Entistä useammat opiskelijat eivät suinkaan siirry suoraan lukiosta akateemisen tiedeyhteisön jäseniksi, vaan välivuosien määrä on kasvanut.”

”Toivoisin myös, että selvästi vääriksi osoittautuvia päätöksiä on mahdollista perua, eikä vain marssita eteenpäin, koska päätös on nyt tehty”, hän totesi.

Kalle Parviaiselta Oulun yliopisto sai kiitoksia jo tehdyistä uudistuksista: esimerkiksi oppimisympäristöihin on panostettu, ympärivuorokautinen kampus niin Linnanmaalla kuin Kontinkankaalla mahdollistaa opiskelun milloin se vain opiskelijalle parhaiten passaa, ja opintopsykologin resursseja on kasvatettu.

Tehtävää sen sijaan on kansainvälisyydessä, yliopiston tulisi viestiä vielä enemmän myös englanniksi. Tämä mahdollistaisi myös kansainvälisten opiskelijoiden aidon osallistumisen yliopistoyhteisön päätöksentekoon.

Lukuvuoden avajaisjuhlallisuudet jatkuvat keskiviikkona 12.9., kun vuorossa on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämä Vulcanalia. Päivään sisältyvät Linnanmaan kampuksen järjestömessut ja Limingantullissa Areena Oulussa järjestettävä iltajuhla, Vulcanalia Festival. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: