Mistä minuus muodostuu?

Persoonallisuuspsykologian luennolla etsitään vastauksia perimmäisiin kysymyksiin.

Opiskelu  | 

Teksti Roosa Veijola

Kuvat Roosa Veijola

17.00 Linnanmaan kampus on vielä kesäloman jäljiltä lähes autio, kun luennoitsija Jutta Karhu päästää kasvatustieteiden lukitun pääoven edessä odottelevat opiskelijat sisälle. Luentosali KTK112 täyttyy kesätauon jälkeen iloisesti toisiaan tervehtivistä opiskelijoista kellon lähestyessä akateemisesta vartista poiketen tasatuntia.

Kaikille avoimet Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston opinnot ovat Oulun yliopiston tutkinto-opiskelijoille ilmaisia, joten suurin osa luennolle osallistuvista 26 opiskelijasta vaikuttaa tulleen paikalle itsetuntemuksen kehittämisen lisäksi myös kesäopintopisteiden ja –tukien toivossa.

Viimeisetkin opiskelijat löytävät tiensä ulkoa luentosaliin ja Karhu aloittaa sukelluksen minuuden syövereihin kertaamalla edellisellä luennolla tarkasteltua McAdamsin persoonallisuuden kolmitasoista mallia. Taululle heijastetun mallin mukaan ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen kokonaisuuden muodostama persoonallisuus voidaan luokitella synnynnäisiin ja taipumuksellisiin piirteisiin, yksilön tyypillisiin sopeutumistapoihin ja tarinalliseen identiteettiin.

Havainnollistaakseen persoonallisuuden eri ulottuvuuksia Karhu pyytää opiskelijoita piirtämään Joharin ikkunan, jonka neliosaiseen taulukkoon on jaoteltava McAdamsin mallin mukaan ne persoonallisuuden osat, jotka ovat ihmiselle itselleen tai toisille tietoisia tai tiedostamattomia. Hieman tuskastuneista äänensävyistä päätellen eri tilanteiden mukaan vaihtuvat roolit ja toimintatavat asettuvat huonosti määriteltäväksi.

17.37 Fläppitaululle piirretty neliosainen ikkuna on täyttynyt persoonallisuuden eri ulottuvuuksista, kun Karhu siirtyy käsittelemään avoimeen ikkunaan sijoitettuja persoonallisuuspiirteitä.

Piirteiden mittaus ja määrittely on ollut psykologisessa tutkimuksessa suosittua, sillä monien tiedostamattomien ja salattujen tasojen sijaan niitä on pidetty suhteellisen pysyvinä ja näkyvinä tapoina käyttäytyä, tuntea ja ajatella.

”Persoonallisuuserojen tarkastelu on aina kiinnostanut ihmisiä. Nykyajan psykologisoidulle arjelle on tyypillistä itsetuntemuksen kehittäminen esimerkiksi persoonallisuustestien avulla.”

Arkipäivän ja tieteellisen lähestymistavan eroja havainnollistaakseen Karhu kehottaa opiskelijoita tutkimaan peukaloitaan taululle heijastetun peukalon kynnen muotoon perustuvan persoonallisuusanalyysin mukaan. Hieman kyseenalaisen pika-analyysin perusteella suurin osa opiskelijoista tunnustautuu luonnollisiksi ja romanttisiksi onnenpekoiksi.

18.04 Ulkoisten ominaisuuksien arvioinnista siirrytään pian hieman vakavammin otettaviin piirreteorioihin, jotka perustuvat tilastoanalyysin avulla luotuihin yhteisiin käsitteisiin ihmisluonteesta. Luennolla istuvien itsetuntemus joutuu peukaloiden pyörittelyn jälkeen pian uudelleen koetukselle, kun Karhu pyytää opiskelijoita tarkastelemaan omia luonteenpiirteitään taululle heijastetun Big five –piirretestin avulla.

Psykologi Raymond Cattellin 1940-luvulla määrittelemät 16 testauskelpoista persoonallisuuden piirrettä on nykyisin vallitsevassa Big five –teoriassa tiivistetty viiteen peruspiirteeseen: avoimuuteen, ulospäinsuuntautuneisuuteen, sovinnollisuuteen, tunnollisuuteen ja neuroottisuuteen. Karhun mukaan useimmat löytävät itsensä vahvimmin kahdesta peruspiirteestä.

”Kuinka monella korostui kaksi piirrettä yli muiden?” hän kysyy ja ylös nousevien käsien perusteella laskettu otos näyttää noudattavan yleisiä tutkimustuloksia.

Oulun ylioppilaslehti 2016

19.00 Lyhyen hengähdystauon jälkeen Karhu johdattelee meidät piirteiden analyyttisesta määrittelystä vaikeammin mitattavan minuuden äärelle.  Siinä missä piirteet yleensä sijoittuvat Joharin ikkunassa avoimeen ja siten muille näkyvälle tasolle, minuus rakentuu yleensä myös muille salatuista kokemuksista.

”Minuus perustuu siihen, minkälainen käsitys ja ymmärrys yksilöllä on itsestään”, Karhu tiivistää.

Minuuden tarkastelussa lähdetään varhaisista kokemuksista liikkeelle.
”Otetaan tähän väliin vähän tällaista freudilaista näkökulmaa.”

Varhaislapsuuden kokemukset ja ympäristöltä saatu palaute vaikuttavat siihen, miten ihminen käyttäytyy myöhemmin parisuhteessa ja muiden ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Minuus rakentuu siten itsensä toteuttamisen lisäksi vuorovaikutuksessa läheisten ja vanhempien kanssa. Eheän ja positiivisen minäkuvan ylläpito on minuuden muodostumisessa olennaista.

”Ihminen voi hyvin silloin, kun ihanneminä on mahdollisimman lähellä senhetkistä todellista tilannetta”, Karhu huomauttaa opiskelijoiden tehdessä ahkerasti muistiinpanoja.

19.15 McAdamsin kolmitasoisessa mallissa on edetty synnynnäisistä piirteistä elämän aikana vuorovaikutuksessa muiden kanssa muotoutuvaan identiteettiin.

Karhu kuvailee identiteetin rakentumisen neljää tasoa, jossa lapsuuden selkiytymätön identiteetti muuttuu nuoruudessa vähitellen kypsäksi identiteetiksi joko omaksumalla muiden asettamat odotukset ja lähipiirin valmiiksi asettamat arvot tai identiteettikriisin eli omien arvojen ja ratkaisujen etsimiseen perustuvan moratoriovaiheen kautta.

Moni luennolla istuvista näyttää hieman huojentuneelta Karhun huomauttaessa, ettei moratoriovaihe ole koskaan pysyvä tila, vaan nuoruuden kriisit ja hapuilut johtavat yleensä lopulta kypsään ja ehjään identiteettiin.

19.35 Luennon päättää digitaalisen kulttuurin tutkijan Sari Östmanin videohaastattelu, jonka mukaan elämäjulkaiseminen eli oman elämän jakaminen netissä muiden nähtäväksi on omaksuttu nopeasti osaksi modernia identiteettiä viimeisen 20 vuoden aikana.

Luentosalissa keskustelu siirtyy pian sosiaalisen median hyötyihin ja haittoihin. Kasvatuksen ammattilaisia kiinnostaa erityisesti somen rooli lasten identiteetin muokkaajana, kun koko elämä moratoriovaiheineen on pysyvästi kaikkien näkyvillä.

McAdamsin mallista on päädytty minuuden syövereiden kautta Facebookin vaaroihin, kun Karhu päästää opiskelijat ulos elokuiseen kesäiltaan. Luentosalin ovien sulkeutuessa Linnanmaan kampus hiljenee vielä hetkeksi.

Luento: Persoonallisuuspsykologia
Luennoitsija: KM Jutta Karhu.
Kenelle: Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston opiskelijoille ja Oulun yliopiston psykologian sivuaineopiskelijoille.
Sisältö: Persoonallisuuspsykologian peruskäsitteet, persoonallisuuden rakenteeseen ja kehittymiseen liittyvät tekijät ja persoonallisuuden tutkimuksen perusteet.

Julkaistu 1.9.2016 numerossa 4/2016

Roosa Veijola

Myöhemmän vaiheen historian opiskelija, joka lääkitsee kroonista matkakuumettaan viettämällä matkalaukkuelämää Oulun ja Hongkongin välillä. Instagram: @roosiejemina.

Lue seuraavaksi

Kiinnostaako tietojenkäsittelytiede? – Pilottihanke tuo ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelytieteen opinnot kaikille avoimiksi ja maksuttomiksi

Anni Hyypiö

Uutiset

14.6.2018

Somettamista, Ti-Ti Nallen tanssia ja uimakoulua – niistä on opiskelijan pienet kesätyöt tehty

Marko Heikkinen

Ihmiset

14.6.2018