Miten maa makaa 2020-luvulla? Tätä pohdittiin maanantaina 26.2. Linnanmaan kampuksella järjestetyssä Kohti seuraavaa sataa -tilaisuudessa. Suomen ja EU:n tulevaisuutta koskevia kysymyksiä käsiteltiin ensin viidessä eri työpajassa, jonka jälkeen tulokset esiteltiin yleisölle. Tapahtumaa isännöi pääministeri Juha Sipilä (kuvassa vasemmalla). Kuvassa Sipilälle ryhmänsä tuloksia esittelee professori Juha Kömi.

Suomi 100 -juhlavuodesta on nyt selvitty – Miltä sitten seuraavat sata vuotta näyttävät?

Pääministerin isännöimässä tilaisuudessa yliopiston henkilökunta ja opiskelijat keskustelivat Suomen ja Euroopan unionin tulevaisuuden keskeisistä kysymyksistä.

Teksti Anni Hyypiö

Millä keinoilla Suomi selviää tulevaisuuden haasteista, millainen on Euroopan unionin seuraava vuosikymmen?

Muun muassa näitä kysymyksiä ratkottiin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla Linnanmaan kampuksella maanantai-iltapäivänä 26.2.

Pääministerin isännöimässä Kohti seuraavaa sataa -tilaisuudessa Oulun yliopiston henkilökunta ja opiskelijat keskustelivat Suomen ja Euroopan unionin tulevaisuuden linjauksista.

Juha Sipilän mukaan keskeisimmät uudistukset ovat siirtyneet hallituksen käsistä eduskunnan käsittelyyn. Siksi hallituksen viimeisenä vuonna on hyvä aika keskittyä tulevaisuustyöhön.

”Suomi 100 -juhlavuonna itsenäisyyspäivän jälkeen huilattiin yksi päivä, mutta jo 8.12. pidettiin ensimmäinen tapaaminen, jossa pohdimme tulevaisuutta.”

Yliopistovierailujen kierros alkoi nyt Oulusta, ja siirtyy seuraavaksi Turkuun. Oikeaa työskentelytapaa etsitään kokeilujen kautta, Sipilä sanoi.

 

Mitä tekoäly meille tuo?

Tulevaisuuden kysymyksiä pohdittiin Oulussa viidessä työpajassa, joihin osallistui sekä yliopiston henkilökuntaa että opiskelijoita.

Ryhmien käsittelemät teemat heijastelivat tulevaisuuden suuria kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta, digitalisaatiota ja tekoälyä.

Ensimmäisen ryhmän teemana olivat kestävyyttä luovat materiaalit ja järjestelmät, eli kuinka edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen vastuullista käyttöä.

Toisessa ryhmässä aiheena taas olivat digitaaliset ratkaisut havainnoinnissa ja vuorovaikutuksessa – millaista hyötyä ja mitä palveluita digitalisaatio ja tekoäly mahdollistavat?

Kolmannessa ryhmässä pohdittiin sitä, kuinka elinikäistä terveyttä ja hyvinvointia voitaisiin edistää.

Neljäs ryhmä taas paneutui tutkimukseen ja innovointiin ja pohti, kuinka luodaan lisää kilpailukykyä ja kasvua tutkimus- ja innovointitoiminnan avulla. Viidennen ryhmän aiheena taas oli kasvu ja työpaikat, eli kuinka eri toimialojen tarvitsema osaaminen voidaan varmistaa.

 

Ideoissa innovaatioita, digilukutaitoa ja uusi ministeriö

Tunnin työpajaosuuden jälkeen ryhmien puheenjohtajat esittelivät ryhmiensä tulokset pääministeri Sipilän haastattelussa.

Ensimmäisessä ryhmässä heränneet ajatukset koskivat etenkin tehokkuutta ja yhteistyötä. Suomesta tulisi saada uusien ideoiden ja innovaatioiden kokeilumaa, ryhmä arvioi.

Toisaalta ryhmässä pohdittiin sitä, kuinka tehostaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, ja millaista Suomen energiankäytön ja -tuoton tulevaisuudessa tulisi olla. Professori Jukka Kömin mukaan materiaalien täyskierron tulisi olla jo itsestäänselvyys.

Toisessa ryhmässä pohdittiin taas sitä, kuinka suomalaisyritykset voisivat hyötyä esimerkiksi tekoälystä ja 6G:stä. Yhdeksi ratkaisuksi kansainvälisillä markkinoilla pärjäämiseksi ehdotettiin yhteistyötä, eli yritysverkostoja.

Professori Jukka Riekki huomautti, että teknologian kehittyessä on hyvä pitää huolta myös ”digitalisaation lukutaidosta”. Teknologia on yhä lähempänä ihmistä, ja on tärkeää ymmärtää, mihin kaikkeen se pystyy – tai mihin se ei toisaalta pysty.

Esille nousi myös oman datan käyttö ja hallinta: kuinka pitää huoli itseä koskevasta tiedosta, kuka sitä saa käydä katselemassa? Tässä yhteydessä pääministeri Sipilä nosti esille jo esittelemänsä idean datan hallinnoimisesta valtio-omisteisessa yhtiössä, joka Sipilän mukaan ”saisi siitä tuloja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen”.

Kolmannessa ryhmässä käsiteltiin erityisesti eriarvoistumisen torjumista, näkyyhän huono-osaisuus myös terveydentilassa. Toisaalta ryhmä kiinnitti huomiota myös mielenterveyden tukemiseen teknologian maailmassa. Yhtenä huolena oli se, millaisia vaikutuksia teknologialla on yhteisöllisyyteen – onko ihminen somen maailmassa sittenkin aivan yksin?

Neljännessä ryhmässä keskiössä oli huoli tutkimusrahoituksesta. Innovaatiorahoituksen hakeminen vaatii paljon työtä, eikä sen saamisesta ole takeita. Lisäksi ryhmä esitti huolensa Brexitin vaikutuksista EU:n koheesiorahan saamiseen. Uutena ideana esitettiin oman teknologia- ja tiedeministeriön perustamista.

Viidennessä ryhmässä huomiota kiinnitettiin siihen, millaista työ tulevaisuudessa ylipäänsä on, ”roboteille Tinder-palveluita, vai mitä?”, koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä kysyi leikkisästi.

Ei sentään. Ryhmän pohdinnassa korostui sen sijaan ajatus elinikäisestä oppimisesta, joka jatkuu varhaiskasvatuksesta vanhuuteen. Uusissa ideoissa mainittiinkin muun muassa opintotukipankki, jota voisi hyödyntää läpi elämän.

Loppupuheenvuorossaan Juha Sipilä kehui ensin iltapäivää hyvästä keskustelusta, ja sen jälkeen vielä kiitteli suomalaista koulutusta.

Maailmalla kollegat mainitsevat Suomen koulutuksen asiaksi, josta maa tunnetaan, Sipilä totesi.

”Kolumbian presidentti [Juan Manuel Santos] tiedusteli, mikä on koulumme salaisuus. Mainitsin kolme. Suomalaiset opettajat ovat maailman parhaita, kaikki käyvät samaa koulua, ja stabiili yhteiskunta mahdollistaa sen, että lähikoulu on paras koulu.”

Julkaistu 27.2.2018

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja. Henkensä pitimiksi tuottaa säännöllisen epäsäännöllisesti kirjoituksia, kuvia ja kuvituksia maailmasta ja sen menosta. Instagram: @anniskelualue. Twitter: @AnniHyypio

Lue seuraavaksi

Biocenter Oulun johtaja, molekyylibiologian professori Johanna Myllyharju Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtajaksi

Anni Hyypiö

Tiede

21.6.2018

Oulun yliopistolle 750 000 euroa saamen kielen ja saamenkielisten opettajien koulutukseen

Anni Hyypiö

Uutiset

15.6.2018