Viikon 15 Tiedekysymys: Miksi pääsiäisenä syödään suklaamunia?

Tällä viikolla Tiedekysymyksessä ihmetellään, mitä muna symboloi pääsiäisessä ja mistä suklaamunat ovat ilmestyneet juhlapyhään.

Tiede  | 

Teksti Sanna Häyrynen

Kuvat Anni Hyypiö

Muna on vuosituhansia vanha kevään viettoon liittyvä symboli. Sitä on käytetty uuden syntymisen ja hedelmällisyyden vertauskuvana, kertoo Oulun yliopiston historian dosentti ja yliopistonlehtori Ritva Kylli.

Kristinusko on sittemmin lainannut vanhan munasymbolin pääsiäistraditioonsa. Suklaamunia on kuitenkin syöty vasta vajaat parisataa vuotta.

”Suklaanmuokkaustaidot kehittyivät 1800-luvulla. Sitä ennen suklaa oli intiaaneilta lähtöisin ollut juotava herkku”, Kylli selventää.

Ensimmäiset suklaamunat olivat kaiketi karkeita ja karvaita. Samettisen pehmeät ja makeat munat ovat uudempaa teollisen massatuotannon perua.

Syntymää symboloivia munia on vanhastaan annettu lahjaksi. Kylli sanoo, että pääsiäismunien koristelu liittynee tähän lahjaperinteeseen, koska kaunis lahja on mukavampi antaa kuin valju, yksivärinen muna.

”Kun ihmisten varallisuustaso on kasvanut, koristeellisista suklaamunista on tullut perushyödyke. Lahja on arkipäiväistynyt”, Kylli toteaa.

Koristeluun on ollut kätevää upottaa lisää kristillistä symboliikkaa. Tätä hyödyntävät etenkin ortodoksit pääsiäiskoristuksissaan.

Munan kaveriksi pääsiäisperinteisiin ovat astelleet myös tiput.

”Kristinuskossa on joustavasti lainattu erilaista symboliikkaa. Joulu ja pääsiäinen ovat symbolien sulatusuuneja”, Ritva Kylli tiivistää.

Julkaistu 13.4.2017

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka haluaa tuoda tutkimukseen perustuvia näkökulmia esille. Twitter: @sannahayrynen

Lue seuraavaksi

Viikon 16 Tiedekysymys: Kuu kiurusta kesään?

Venla Tuohino

Tiede

23.4.2017

Mitä tieteessä tapahtuu, viikko 16: Tiede totuuden palveluksessa

Venla Tuohino

Tiede

19.4.2017