Lasikatosta läpi

Stereotypioihin uskomalla tasa-arvo-ongelmat säilyvät.

Vuoden alussa Aalto-yliopistossa julkaistiin mielenkiintoinen tutkimus nais- ja miesjohtajien ominaisuuksista ja uralla etenemisestä. Tutkimuksessa selvitettiin noin 25 000 johtoryhmän jäsenen piirteitä ja palkkoja, aineistona olivat kaikki Ruotsin yritysten johtoryhmät lukuun ottamatta mikroyrityksiä ja perheyrityksiä.

Vaikka vertailussa oli 85 eri ominaisuutta, kuten koulutus, uran pituus, älykkyys ja sosiaalinen kyvykkyys, ei nais- ja miesjohtajien erilaisilla ominaisuuksilla pystytty selittämään sitä, miksi miesjohtajia valitaan useammin toimitusjohtajiksi ja miksi johtoryhmien naiset saavat Ruotsissa 27 % vähemmän palkkaa kuin miehet. Tutkijoiden mukaan todennäköisimmäksi syyksi eroille jää syrjintä. Tutkimus siis todisti, että mies valitaan todennäköisemmin toimitusjohtajaksi, koska hän on mies ja naisen uralla vastaan voi tulla lasikatto.

Valitettavasti akateeminenkaan maailma ei ole lasikatoista vapaa. Oulun yliopistossa lasiin törmää professuurin kohdalla: tohtorikoulutettavista noin 40 % on naisia, ja suhde pysyy suunnilleen samana myös toisella ja kolmannella tutkijanportaalla. Neljännelle portaalle kynnys on naisille miehiä suurempi, sillä Oulun yliopiston professoreista enää noin 25 % on naisia.

Emme ole valitettavasti ongelmamme kanssa yksin, vaan luvut ovat samansuuntaisia muissakin Suomen yliopistoissa. Olen usein kuullut väitettävän, että ongelma ei koske enää meidän sukupolveamme, eli tilanne oikeastaan korjaantuu itsestään ajan kanssa. Tiesitkö, että Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistolla on ollut 2000-luvulla 19 eri puheenjohtajaa, joista kaksi on ollut naisia?

Uskomattominta on, miten moni myös akateemisessa maailmassa todella uskoo, että naisten ura ei tyssää rakenteellisiin ongelmiin, vaan naisten omiin kykyihin. Ja siinäpä ongelman ydin onkin: asenteissa. Niin kauan, kun on yleistä uskoa ennemmin omiin stereotypioihin naisista ja miehistä kuin tutkittuun tietoon, on tasa-arvo-ongelmia. Ihmisten arvot ja asenteet sekä ohjaavat poliittista päätöksentekoa että muokkaantuvat vallalla olevan politiikan mukaisiksi. Jos yliopistoväki uskoo, että miehet ovat luontaisesti parempia professoreja, miehiä myös valitaan professoreiksi yhtä kyvykkäiden naisten edeltä.

Lasikatot eivät murru itsestään. Kyvykkäiden ja kunnianhimoisten naisten lisäksi tarvitaan puhetta tasa-arvosta, jotta voidaan muuttaa asenteita. Tarvitaan puhetta tutkitusta tiedosta ja rohkeutta puhua oman yhteisön ongelmista. Myös Suomi tarvitsee vaikutusvaltaisia ihmisiä, jotka sanovat ääneen olevansa feministejä ja puhuvat sekä naisten että miesten kohtaamista tasa-arvo-ongelmista. Maailma ei parane pelkillä hyvillä ajatuksilla, jos niitä ei uskalleta sanoa ääneen.

Liisa Väisänen

Toimi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisena asiantuntijana vuonna 2016. Twitter: @LiisaPekkala.

Lue lisää: