Oulun yliopiston arkeologian professori Vesa-Pekka Hervaa kiehtovat ankeat paikat, kuten rauniot tai autiot tai palaneet talot. "Mitä ankeampi paikka on, sen parempi."

Mennyt on läsnä nykyisyydessä – Lapin synkkä kulttuuriperintö -hanke selvittää Suomen ja Saksan sota-ajan yhteistyön jälkiä Pohjois-Suomen mielenmaisemaan

Toisen maailmansodan aikaan saksalaissotilaat asuttivat Lappia käydessään omaa sotaansa Neuvostoliittoa vastaan. Sodanaikaiset suhteet saksalaisiin ovat olleet suomalaisille vaikea, usein myös tyystin vaiettu asia. Oulun yliopiston arkeologian professori Vesa-Pekka Herva on tarttunut aiheeseen Lapin synkkä kulttuuriperintö -hankkeessa. ”Olemme halunneet ottaa kiinni jossain määrin marginaaliin jääneestä – tai jätetystä – aiheesta.”

Mitä tieteessä tapahtuu  | 

Teksti Heli Paaso-Rantala

Kuvat Heli Paaso-Rantala

”Suomen ja Saksan yhteistyökuvio on ollut alusta lähtien hyvin kaksijakoinen, mikä tekee siitä aiheen, jota on hankala käsitellä. Meitä kiinnostaa, miten siihen on suhtauduttu sodan jälkeen”, kertoo Oulun yliopiston arkeologian professori Vesa-Pekka Herva.

Hän on tutkinut suomalaisten ja saksalaisten yhteistä elämää osana Suomen Akatemian rahoittamaa Lapin synkkä kulttuuriperintö -hanketta. Tutkimukseen kuuluvat myös kulttuuriperinnön ”vaihtoehtoiset” hyödyntämistavat, kuten sotaan liittyvien esineiden etsintä ja keräily sekä saksalaiskohteiden kartoittaminen.

Tutkimus on poikkitieteellistä, ja siinä hyödynnetään arkeologian lisäksi sosiologian, antropologian ja historian näkökulmia.

Herva kertoo saksalaisiin ja toiseen maailmansotaan liittyvän tutkimuksen nivoutuvan hänen omiin tutkimusintresseihinsä siten, että yksi hänen tekemistensä painopiste on historiallisen ajan ja lähimenneisyyden arkeologiassa ja kulttuuriperinnön tutkimuksessa. Kulttuuriperinne on myös akatemiahankkeen näkökulma.

”Yleisesti kulttuuriperinnön tutkimuksen ideana on selvittää sitä, miten menneisyys on läsnä nykyisyydessä: miten menneisyyttä esitetään, tulkitaan ja käytetään eri tarkoituksiin nykyisyydessä.”

 

Inarin yleisökaivaukset valottavat saksalaisten kokemuksia Lapissa

Tutkimushankkeen myötä on järjestetty kahtena kesänä vuosina 2016 ja 2017 yleisökaivauksia Inarissa. Tänä kesänä järjestetyille yleisökaivauksille hanke sai lisärahoitusta Helsingin yliopistolta. Hervan mukaan hanke on Oulun ja Helsingin yliopistojen välinen yhteisprojekti.

Vuonna 2016 tutkimusryhmä sekä joukko vapaaehtoisia kaivajia kaivoivat Inarissa saksalaisen sotilassairaalan jäänteitä. Tänä vuonna he kaivoivat saksalaista sotilastukikohtaa. Herva kertoo molempien kaivausten ideana olleen yhteisöarkeologinen tutkimus, jolloin tutkimuksia tehdään yhteistyössä vapaaehtoisten, ei-ammattilaisten kanssa.

Koska suomalaisten ja saksalaisten suhde oli sota-aikana vaikea, aihe on monille haastava. Hervan mukaan yleisökaivaukset ovat yksi tapa, jolla ihmiset voivat käsitellä suomalaisten sodanaikaista suhdetta saksalaisiin.

Hän kertoo yleisökaivauksilla käyneen henkilöitä, jotka eivät osallistuneet kaivauksiin, mutta jotka kuitenkin halusivat puhua aiheesta tai jakaa muistojaan Hervan ja tutkimusryhmän kanssa.

Yleisökaivausten tarkoituksena oli etsiä saksalaisten leirien arkipäiväiseen toimintaan liittyvää esineistöä, jota he löysivätkin sairaalatarpeista viinapulloihin. Ryhmä keskittyi erityisesti roskakuoppien kaivamiseen, koska juuri roskien perusteella on mahdollista päästä isompiin kysymyksiin siitä, miten saksalaiset ovat kokeneet heille hyvin vieraan ympäristön sekä toimineet siinä ympäristössä.

”Kaivausten osalta hanke siis tutkii sota-aikaa, kun taas hankkeen muissa osa-alueissa tutkitaan kulttuuriperintöön liittyviä asioita, kuten millaisia jälkiä saksalaisjoukkojen läsnäolo on jättänyt pohjoisen ihmisten mielenmaisemaan ja elinympäristöön.”

 

Kiinnostuitko aiheesta? Kuuntele Tiedeuutisten toisesta podcastista, miten sodasta Suomessa puhutaan, miksi Suomen ja Saksan sodanaikainen yhteistyö on vaiettu aihe, ja millaisia yliluonnollisia kokemuksia pohjoisen sotahistoriallisiin kohteisiin liittyy. Haastateltavana arkeologian professori Vesa-Pekka Herva, haastattelijana Heli-Paaso Rantala. Soundcloudin linkki ei valitettavasti toimi Tuudossa.

 

Julkaistu 12.10.2017

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue seuraavaksi

Lapsuus avainasemassa myötätunnon kehityksessä

Sampo Marski

Mitä tieteessä tapahtuu

5.12.2017

Millaisella kielellä solumme kommunikoivat?

Heli Paaso-Rantala

Mitä tieteessä tapahtuu

24.11.2017