Kansainvälisyyden edistäminen on jokaisen vastuulla

Oulun yliopiston strategian mukaan yliopistomme organisaatiokulttuurin tulee edistää kansainvälistymistä. Aito kansainvälisyys tarkoittaa kuitenkin sitä, että jokainen yliopistoyhteisössä sitoutuu siihen. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että kansainvälisyyttä pidetään jonakin ylimääräisenä ja työläänä osana yliopistoyhteisöä. Toki on paljon helpompaa esimerkiksi viestiä ainoastaan suomeksi, mutta silloin sulkee pois melkoisen osan tiedeyhteisömme jäseniä. Kansainvälisyyttä edistävän organisaatiokulttuurin eteen täytyy myös tehdä […]

Oulun yliopiston strategian mukaan yliopistomme organisaatiokulttuurin tulee edistää kansainvälistymistä. Aito kansainvälisyys tarkoittaa kuitenkin sitä, että jokainen yliopistoyhteisössä sitoutuu siihen. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että kansainvälisyyttä pidetään jonakin ylimääräisenä ja työläänä osana yliopistoyhteisöä. Toki on paljon helpompaa esimerkiksi viestiä ainoastaan suomeksi, mutta silloin sulkee pois melkoisen osan tiedeyhteisömme jäseniä.

Kansainvälisyyttä edistävän organisaatiokulttuurin eteen täytyy myös tehdä töitä: opettajien interkulttuurisia taitoja täytyy vahvistaa, suomalaisille ja kansainvälisille opiskelijoille tulee tarjota kohtaamispaikkoja, kansainvälisille opiskelijoille ja henkilökunnan jäsenille on tarjottava mahdollisuuksia vaikuttaa yliopistoon ja suomalaisille opiskelijoille täytyy aktiivisesti viestiä mahdollisuuksista lähteä vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Kansainvälisyyttä edistävän kulttuurin täytyy läpäistä koko yliopistoyhteisö.

Suomella menee taloudellisesti huonosti, joten ratkaisuna näyttäisi olevan koulutuksen kansainvälisyydestä leikkaaminen. Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta tutkintoa suorittavilta opiskelijoilta peritään lukuvuosimaksua opiskelustaan syksystä 2017 alkaen. Tämän jälkeen korkeakoulut saavat haasteen: kuinka pysyä kansainvälisesti houkuttelevina jatkossakin? Yhteinen, kansallinen strategia tuon haasteen ratkaisemiseksi puuttuu.

Pohjoissuomalaiset kyllä tuntevat Oulun yliopiston, mutta todellisuudessa Pohjois-Suomi tyhjenee, ja yliopistollamme tulee olemaan vaikea rekrytoida uusia opiskelijoita. Tämäkin on haaste, johon on vastattava mahdollisimman pian. Yliopistollamme on uusi brändi ja ilme, jota tietysti tulee hyödyntää yliopiston tunnetuksi tekemisessä. Markkinointia nimittäin tulemme tarvitsemaan. Markkinointi ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Myös markkinoitavan tuotteen tulee olla kunnossa.

Ihmettelen hieman sellaista mentaliteettia, että koska yliopistoihin kohdistuu säästöjä, emme voi panostaa kansainvälisyyteen. Niin kuin se olisi jotain ylimääräistä kivaa, joka voidaan ihan hyvin jättää tekemättäkin. Tosiasiassa valtioiden rajat menettävät entisestään merkitystään, ja ihmisten tulisi olla yhä laajemmin verkottuneita. Yliopistoilla olisi tässä mahdollisuus olla tiennäyttäjinä. Voimmeko tehdä huippututkimusta ja olla ratkaisemassa globaaleja ongelmia ilman, että teemme kansainvälistä yhteistyötä? Joku viisas on sanonut: ”The world is a book where he who stays at home reads only one page.” Mielestäni tämä pätee myös yliopistomaailmassa.

Juuli Juntura

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden ja järjestöasioiden asiantuntija ja freelancer-kääntäjä. Twitter: @JuuliLouhi

Lue lisää: