Tiistaina 31.10. järjestetyssä ensimmäisessä edustajistovaalipaneelissa oli edustusta 11 eri vaaliliitosta ja yksi vaaliliittojen ulkopuolinen ehdokas. Vasemmalta alkaen Antero Metso, Zacharias Hellberg, Eelis Palokangas, Tomi Nissinen, Veera Alahuhta, Marjut Lehtonen, Teemu Tuovinen, Sonja Mehtälä, Sebastian Tynkkynen, Juho Kupiainen, Elisabet Shnoro ja Ville Mukka.

Edunvalvonnan tärkeyden allekirjoittavat kaikki, automaatiojäsenyys ja arvokysymykset jakavat kantoja

Ilmiöt  | 

Teksti Anni Hyypiö

Kuvat Anni Hyypiö

Edarivaalikampanjointi käynnistyi toden teolla tiistaina 31.10. Oulun yliopistolla. Ravintola Napassa tiistai-iltapäivänä järjestetyssä vaalipaneelissa ehdokkaat pääsivät kertomaan kannoistaan koskien ylioppilaskunnan tehtäviä ja sen tarjoamia palveluita.

OYY:n hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin juontamaan paneeliin osallistui yhteensä kaksitoista ehdokasta.

Paikalla olivat Tomi Nissinen (Vihreä vaaliliitto), Marjut Lehtonen (Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto), Juho Kupiainen (Kokoomusopiskelijoiden vaaliliitto), Teemu Tuovinen (Tieteellisten vaaliliitto), Eelis Palokangas (Kontinkankaan vaaliliitto), Sonja Mehtälä (Kylterien vaaliliitto), Ville Mukka (Prosessi-tuotannon vaaliliitto), Zacharias Hellberg (Sähkö-tiedon vaaliliitto), Elisabet Shnoro (Ympäristö-kone-arkkitehtuurin vaaliliitto), Sebastian Tynkkynen (Oulun Akateemiset Perussuomalaiset vaaliliitto), Veera Alahuhta (Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas) ja Antero Metso (ei kuulu vaalirenkaaseen tai -liittoon).

 

Edunvalvonta keskiössä

Vaikka paneelissa olikin kattava edustus eri vaaliliitoista, keskustelu sujui varsin sopuisasti, eivätkä kysymykset innostaneet ehdokkaita tekemään valtavan suuria irtiottoja suuntaan tai toiseen. Yhtä mieltä oltiin erityisesti ylioppilaskunnan tärkeimmästä tehtävästä, opiskelijoiden edunvalvonnasta.

Moni ehdokas mainitsi tärkeänä edunvalvonnallisena kysymyksenä yliopiston tila-asiat. Kun Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) muuttaa Linnanmaan kampukselle, tarkoittaa se suuria myllerryksiä erityisesti humanistisessa ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa opiskeleville.

Esimerkiksi Teemu Tuovisen mukaan tulevalla edustajistokaudella merkittävimpiä edunvalvonnallisia asioita tulevat Oamkin muuton vuoksi olemaan sosiaalipoliittiset kysymykset: kaikilla on oltava riittävästi tilaa niin opiskelulle kuin ruokailulle.

Tilat mainitsi myös Marjut Lehtonen: ”On äärimmäisen tärkeää, että jatkossakin meillä on turvalliset, terveet ja toimivat tilat.”

Mutta kuinka edunvalvontaa sitten tulisi tehdä?

Vaikuttamistyössä yliopiston suuntaan tärkeäksi kanavaksi nähtiin hallinnon opiskelijaedustajat, eli hallopedit. Toisaalta vaikuttamistyössä auttavat myös hyvät suhteet yliopiston johtoon, Veera Alahuhta totesi.

”Henkilökohtaiset suhteet ovat vaikuttamistyössä erittäin isossa roolissa”, Sonja Mehtälä komppasi.

Vaikka aiheesta ei erikseen kysytty, esille nousi odotetusti ylioppilaskunnan automaatiojäsenyys. Käytäntöä kritisoivat puheenvuoroissaan Juho Kupiainen, Sebastian Tynkkynen, Tomi Nissinen ja Zacharias Hellberg.

Odotetusti keskustelua herätti myös se, saako OYY ottaa kantaa arvokeskusteluun. Esimerkiksi vuonna 2013 OYY asettui tukemaan Tahdon 2013 -kampanjaa. Vuonna 2016 Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) taas julistautui feministiseksi järjestöksi.

Esimerkiksi Sonja Mehtälän mukaan OYY ei saisi ottaa kantaa ideologisiin kysymyksiin. Samaa mieltä on myös Marjut Lehtonen: ”keskitytään edunvalvontaan, arvokysymyksiin ei tule ottaa kantaa”, hän ohjeisti.

Jyrkästi eri mieltä tässä oli Veera Alahuhta. Hänen mukaansa ylioppilaskunnan yhtenä tehtävänä on kasvattaa jäseniään aktiiviseen ja valveutuneeseen kansalaisuuteen. Tätä kasvatusnäkökulmaa vastusti taas Sebastian Tynkkynen.

Ville Mukka esitti asiaan kompromissia: ylioppilaskunta voi kyllä kommentoida myös arvopoliittisia kysymyksiä, kunhan ne vain koskettavat opiskelijan elämää.

 

OSAKO toisi voimaa poliittiseen vaikuttamiseen

Edunvalvonnan ohella OYY tarjoaa jäsenilleen myös erilaisia jäsenpalveluja. Ne eivät tuntuneet herättävän panelisteissa järin suuria intohimoja suuntaan tai toiseen.

Yhdeksi keskeisimmäksi jäsenpalveluksi koettiin jäsenistölle ja järjestöille tarkoitetut koulutukset, sen mainitsivat erikseen Marjut Lehtonen, Veera Alahuhta, Antero Metso ja Sonja Mehtälä.

Tomi Nissinen piti vippikassaa ja lakineuvontaa hyvinä palveluina. Hänen mukaansa hyvä uusi jäsenpalvelu voisi olla se, että opiskelija voisi aina ongelman kohdatessaan suunnata OYY:n toimistolle apua saamaan.

Sebastian Tynkkynen ei pitänyt jäsenpalveluja ylipäänsä tärkeinä, Elisabet Shnoro taas kehotti tuomaan nykyisiä, olemassaolevia jäsenpalveluita paremmin esille jäsenistölle.

Lähempi yhteistyö oululaisia ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan OSAKOn kanssa nähtiin lähtökohtaisesti hyvänä asiana.

Moni ehdokas näki opiskelijakunnan kanssa tehtävän yhteistyön tarkoittavan esimerkiksi yhteisiä tapahtumia, kuten lukuvuoden starttaavan Vulcanalian ja Preludin yhdistämisenä.

Mahdollisuuksia nähtiin myös yhdistää OYY:n ja OSAKOn ”hallinnollisia rakenteita”. Kun molemmat järjestöt työskentelevät samalla kampuksella, voisiko se tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä työntekijöitä, Tomi Nissinen kysyi.

Myös poliittisessa vaikuttamisessa OYY:n ja OSAKOn katsottiin hyötyvän yhteistyöstä. Veera Alahuhta nosti esille Oulun nuorisotyöttömyyden tilanteen, johon molempien opiskelijajärjestöjen tulisi kaupunkivaikuttamisessa yhdessä puuttua.

”OYY:llä ja Osakolla on paljon yhteisiä tavoitteita koulutuspolitiikassa. Näitä tulisi käsitellä yhdessä, ennen kuin ne ne viedään eteenpäin. Näin saadaan huomattavasti enemmän populaa mielipiteen taakse”, Eelis Palokangas totesi.

Yleisöllä oli mahdollista esittää panelisteille kysymyksiä. Mikrofonin ääreen pääsi OYY:n hallituksen jäsen Jenny Vaara, joka tiedusteli ehdokkailta sitä, miten he edistäisivät edaattoreina yhdenvertaisuutta yliopistolla.

Moni ehdokas mainitsi tähän tavaksi esteettömät tilat. ”Tämäkin tila on portaiden vuoksi vaikea liikkumisen kannalta”, Tomi Nissinen huomautti.

Eelis Palokankaan mukaan opiskelijoiden olisi syytä olla aktiivisesti mukana tilasuunnittelussa. Myös häirintäyhdyshenkilöiden toimintaa olisi hyvä markkinoida aiempaa tehokkaammin molemmilla kampuksilla.

Juho Kupiainen kehui häirintäyhdyshenkilöiden työtä, ja esitti esimerkiksi kerran vuodessa järjestettävää häirintäaiheista kyselyä, jolla voitaisiin selvittää, kuinka isosta ongelmasta on kyse.

Opiskelijoiden yhdenvertaisuutta lisää myös 24/7 -kampuksen tulo, esitti Zacharias Hellberg. Tätä kantaa komppasi myös Ville Mukka: ”Meidän pitää pystyä pääsemään opiskelutiloihin myös jatkossa, se on opiskelijoidemme hyvinvointia edistävä asia.”

 

Saako olla jotain mieltä?

Koska panelistit olivat lähes kaikissa kannoissa kovin yksimielisiä, haettiin kysymyksissä myös eroja: kuinka ehdokkaan edustama ryhmä eroaa muista?

Sebastian Tynkkynen arveli Oulun Akateemisten Perussuomalaisten erottuvan muista sillä, että he asettuvat kärkkäimmin ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyttä vastaan. He myös ajavat sitä, että opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus suorittaa opintoja suomen kielellä.

Kylterien vaaliliitto, Prosessi-tuotannon vaaliliitto, Sähkö-tiedon vaaliliitto ja Ympäristö-kone-arkkitehtuurin vaaliliitto kuuluvat kaikki Tekniikan ja talouden vaalirenkaaseen (TeTa). Sonja Mehtälä arveli TeTan eroavan muista siinä, että ryhmässä saa olla reilusti omaa mieltä, eikä ketään pakoteta tiettyyn muottiin. Zacharias Hellberg piti TeTan vahvuutena sitä, että ryhmä ei syrji muita, vaan on aina yliopiston puolella. Lisäksi poliittinen sitoutumattomuus varmistaa sen, että kandidaatit voivat olla eri mieltä keskenään, ja silti puhaltaa yhteen hiileen. Samoilla linjoilla olivat myös Ville Mukka ja Elisabet Shnoro.

Teemu Tuovinen arvioi myös Tieteellisten olevan omaa mieltä, mutta kertoi ryhmän myös edustavan järjen ääntä edarissa.

Marjut Lehdon mukaan Keskustan ja sitoutumattomien liitto on ”oikeasti jotain mieltä”, vaaliliitolla on hyvin selkät linjat sille, millaista OYY:n toiminta tulisi olla.

Veera Alahuhta kertoi HuKan vahvuuksiksi sen, että ryhmä on lähellä opiskelijaa ja järjestöjä. Tärkeitä arvoja ovat myös kansainvälisyys, hyvinvointi ja tasa-arvo.

Tomi Nissinen luonnehti Vihreää vaaliliittoa monitieteiseksi ryhmäksi, joka ajaa ympäristö- ja ihmisystävällistä linjaa.

Eelis Palokankaan mukaan Kontinkankaan vaaliliitolla on visio siitä, mitä OYY:n pitäisi Kontinkankaalla tehdä, ja kuinka OYY voisi toimia siellä paremmin.

Juha Kupiainen kertoi Kokoomusopiskelijoiden erottautuvan tarkalla taloudenpidollaan ja konkreettisilla uudistusehdotuksillaan. Esimerkiksi hän esitti Oulun ylioppilaslehden korvaamista valtakunnallisella, Suomen ylioppilaskuntien liiton tuottamalla lehdellä.

Antero Metso taas arveli erottuvansa joukosta sillä, että hänellä on ehdokkaista kovin kokemus ja asiantuntemus vaikuttamistyöstä.

Lue lisää ryhmien kannoista tästä jutusta.

 

SYL: Kyllä vai ei?

Paneelin viimeisenä, hieman jo kiihtynyttä keskustelua herättäneenä kysymyksenä käsiteltiin suhdetta Suomen ylioppilaskuntien liittoon (SYL). Punaisen lipun ylös SYL-kysymyksen kohdalla nostivat Marjut Lehtonen, Sebastian Tynkkynen ja Sonja Mehtälä.

Ei-lipun nostaneista Sebastian Tynkkysen mukaan SYL ei ole taho, joka voisi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon tarpeeksi vaikuttavasti. Esimerkiksi tästä hän nosti SYL:n ja Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) Koulutuslupaus-kampanjan, jonka jälkeen ilmoitettiin erittäin raskaista koulutusleikkauksista.

SYL:n hallituksen jäsen Veera Alahuhta puolusti SYL:n kuulumista sillä, että siihen kuulumisen kautta ylioppilaskunnat voivat vaikuttaa kansallisen tason opiskelijapolitiikan tekemiseen. Koulutuslupaus-kampanjaa hän piti onnistuneena, vaikka vaalien jälkeen poliitikkojen kanta muuttuikin radikaalisti: ”Kenelläkään meistä ei ole taikasauvaa, jolla voisi kaiken pahan voisi taikoa pois. Se on esimerkki siitä, miten lupaukset voi pettää.”

Marjut Lehtonen perusteli ei-lappuaan SYL:n feministikannalla: ”Kaikki eivät ole tätä mieltä, mutta joutuvat silti tämän jäsenmaksun maksamaan.” Paneelin viimeisen puheenvuoron piti Ville Mukka, joka piti SYL:n kuulumista loppujen lopuksi kannatettavana. ”OYY voi tehdä paljon asioita Oulun alueella, mutta kuinka paljon se voi tehdä kansallisella tasolla?”

 

Edustajistovaalien äänestysaika on 1.–7.11. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat Oulun yliopistoon läsnäoleviksi kirjoittautuneet, henkilökohtaisesti läsnäolevat ylioppilaskunnan jäsenet. Ehdokaslista löytyy tästä linkistä. Sähköiseen äänestykseen pääset tästä linkistä.

Julkaistu 1.11.2017

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja. Henkensä pitimiksi tuottaa säännöllisen epäsäännöllisesti kirjoituksia, kuvia ja kuvituksia maailmasta ja sen menosta. Instagram: @anniskelualue. Twitter: @AnniHyypio

Lue seuraavaksi

Kiltahuonekierros käynnistyy Blankon kiltahuoneelta – Katso myös video!

Tiina Strand

Kiltahuonekierros

22.11.2017

Kuvagalleria: Tiistaina Linnanmaalla luonnontieteilijät kohtasivat työnantajat

Anni Hyypiö

Opiskelu

14.11.2017